YK:n ihmis­oikeus­valtuutettu kehotti Kiinaa tutkimaan toimensa Xinjiangissa

Michelle Bachelet kertoi ottaneensa monia epäkohtia esille Kiinan eri tasoilla toimivien johtajien kanssa.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet ja Kiinan ulkoministeri Wang Yi julkaisivat maanantain tapaamisestaan hyväntuulisen kuvan. Bacheletin matkan tarkoituksena oli vierailla Xinjiangissa, jonka vähemmistöjä Kiinan on pitkään kerrottu järjestelmällisesti sortavan.

28.5. 17:50

Peking

Kiinan tulisi käydä läpi toimensa Xinjiangissa ja varmistaa, että sen terrorismin vastaiset toimet eivät riko kansainvälisiä ihmisoikeuksia. Näin sanoi juuri Kiinan Xinjiangissa vieraillut YK:n ihmis­oikeus­valtuutettu Michelle Bachelet, kun hän luki lausumansa etäyhteyden päässä olleelle medialle.

Matkan syynä oli se, että noin vuodesta 2018 alkaen tutkijat, ihmisoikeusjärjestöt ja media ovat kertoneet, kuinka Kiina on järjestelmällisesti leirittänyt ja pitänyt pakkotyössä Xinjiangin vähemmistöjä.

Leiritettyjä on ollut ainakin miljoona. Tutkijoiden mukaan ihmisiä on edelleenkin vankiloissa ja pidätyskeskuksissa valtavasti, samoin kuin pakkotöissä.

Kiina kiistää väitteet kiivaasti. Sen mukaan se vain aiemmin piti koulutuskeskuksia estääkseen terrorismia.

Bachelet sanoi ottaneensa Kiinan edustajien kanssa puheeksi muun muassa raportit uskonnollisten toimien rajusta rajoittamisesta Xinjiangissa ja syytökset väkivallan käytöstä laitoksissa. Samoin sen, että ulkomailla olevat uiguurit eivät saa kadonneisiin perheisiinsä yhteyttä Xinjiangissa.

Hän käsitteli monia Kiinan ihmisoikeusasioita lyhyessä puheessaan, osin myös kiittävään sävyyn, kuten köyhyyden vähentämistä ja naisten asemaa parantavia lakeja.

Lue lisää: HS:n kirjeenvaihtajat ovat seuranneet Kiinan uiguurijahtia jo vuosikymmeniä — Kuukausiliitteen jutussa he kertovat salaisista haastatteluista, kadonneista ihmisistä ja Suomeen asti yltävästä pelosta

Ihmisoikeusvaltuutetun matkaan kohdistui ennalta suuria epäilyjä. Monet ihmisoikeusjärjestöt ja länsimaat arvelivat, että Kiina kuljettaa Bachelet'ta ikään kuin kulisseissa eikä näytä Xinjiangin toimien todellisia kasvoja.

Tiedotustilaisuudessa Bachelet vakuutti kysyttäessä, että hän on saanut itse ennalta vaikuttaa siihen, keitä hän tapaa – tosin heti perään hän sanoi koronaviruksen torjuntatoimien rajanneen tapaamismahdollisuuksia. Bachelet matkusti tarkoin varjellussa ”kuplassa”.

Matkan ohjelmaa ei julkistettu ennalta. Tiedotustilaisuudessa Bachelet kertoi käyneensä Xinjiangissa muun muassa vankilassa ja paikassa, joka oli aiemmin Kiinan koulutusleiriksi kutsuma paikka.

Kiina on ilmoittanut koulutusleirit suljetuiksi. Kansainväliset tutkijat ovat kertoneet niiden usein muuttuneen joko vankiloiksi ja monien entisten leiriläisten joutuneen pakkotyöläisiksi. Tämän Kiina kiistää.

Bachelet ilmoitti jo ennen matkaa, ettei hän tee mitään tutkimusmatkaa Xinjiangiin, vaan kyse on lähinnä hänen ja Kiinan viranomaisten kanssakäymisestä. Samaa hän toisti lauantain tiedotustilaisuudessa: kyse ei ollut tutkimuksesta, ja tärkeää oli puhua kiinalaisten eri tason vaikuttajien kanssa.

Kiina on vastustanut tutkimusten tekoa ja toivonut matkan vähentävän maailmalla liikkuvaa ”väärää tietoa” Xinjiangista.

Bachelet’lla oli melkoinen valinnanpaikka, sillä häntä on vuosia suorastaan painostettu menemään Xinjiangiin, mutta Kiina on pannut kapuloista rattaisiin. Hän oli nyt ensimmäinen YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Kiinassa lähes 20 vuoteen.

Lue lisää: Miksi YK:n ihmis­oikeus­valtuutettu menee selvittämään uiguurien tilannetta Xinjiangiin? Pakkorako tai urahaaveet, otaksutaan

Kiinan pelättiin käyttävän matkaa omiin propagandatarkoituksiinsa. Ja ainakin osin se käyttikin.

Jopa lauantain tiedotustilaisuuden pääviestin saattoi lukea koituvan Kiinan hyväksi. Bachelet puhui siitä, etteivät terrorismin vastaiset ja radikalisoitumista vastustavat toimet saisi rikkoa kansainvälisiä ihmisoikeuksia. Bachelet’n muotoilun voi lukea halutessaan niinkin, että Kiinan toimet oikeastikin suuntautuisivat terrorismin vastustamiseen.

Matkan aluksi Bachelet tapasi Kiinan ulkoministeri Wang Yin, ja tilaisuudesta julkaistussa yhteiskuvassa he töksäyttivät kyynärpäitään yhteen iloisen tarmokkaasti.

Kiinan johtajan Xi Jinpingin Bachelet kohtasi viikon mittaan etäyhteyden välityksellä. Tuosta tapaamisesta Kiina julkisti Xin sanoman: Kiina ei salli mitään alentavia luentoja ihmisoikeuksista.

Kiina käy parhaillaan näkyvää kampanjaa, jonka mukaan länsimaiden tapa korostaa tiettyjä ihmisoikeuksia on poliittista ja tekopyhää ja vain yksi tapa katsoa maailmaa.

Kiinan median mukaan Bachelet olisi tapaamisessa sanonut Xille ihailevansa Kiinan ponnisteluja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.

Bachelet'n julkaiseman tiedotteen mukaan hän ei tuollaista lausunut. Sen sijaan hän olisi sanonut haluavansa keskustella Kiinan kanssa suoraan ihmisoikeuksista sekä Kiinassa että maailmassa.

Lauantain tiedotustilaisuudessa kiinalaisten viestinten toimittajat saivat esittää lähes kaikki kysymykset. He kysyivät muun muassa Yhdysvaltain kouluampumisista ja rasismista. Kiinassa on usein tapana, että kun puhutaan Kiinan ihmisoikeusloukkauksista, puhe käännetään Yhdysvaltain ongelmiin.

Kiinan pelättiin käyttävän matkaa propagandatarkoituksiinsa. Ainakin osin se käyttikin.

Ihmisoikeusvaltuutetun matkan merkityksellä on ollut myös vahvoja puolestapuhujia. Sellainen on Philip Alston, australialainen ihmisoikeuksiin perehtynyt tutkija, joka on arvostettu YK:n järjestöjen raporttien laatija.

”Minusta tämä matka on erittäin tärkeä”, Alston sanoi päivää ennen Bachelet’n tiedotustilaisuutta etäluennollaan Kiinassa toimiville kirjeenvaihtajille.

Alstonin mukaan matka sekä osoittaa YK:n vahvuutta toimia kaikkien maiden kanssa että nostaa Xinjiangin tapahtumat vahvemmin maailman valokeilaan.

Tällä viikolla useat länsimaiset viestimet julkaisivat jälleen kerran uiguurien kovasta kohtelusta uusia tietoja, jotka pohjasivat Kiinan viranomaisilta hakkeroituihin asiakirjoihin. Ehkä merkittävintä tällä kertaa olivat kuvat vankiloiden olosuhteista ja lukemattomista vangituista uiguureista.

Lue lisää: Mediat: Laaja tieto­vuoto­aineisto valottaa Kiinan sorto­politiikkaa islamin­uskoisia uiguureja kohtaan

Bachelet’n matkan vuoksi uutiset saivat enemmän tilaa ja painoarvoa.

”Ja ihmisoikeusvaltuutetusta itsestään: joistakin median jutuista saattaa saada sellaisen kuvan, että hän olisi tajuamattaan astumassa ansaan. Se on aika typerä näkemys. Hän on hyvin kokenut, sivistynyt ja täysin tietoinen kaikista tilanteen poliittisista puolista”, Alston sanoi.

Alstonista on selvää, että Bachelet’n mahdollisuutta nähdä todellisia tapahtumapaikkoja ja kärsineitä ihmisiä rajoitettiin vahvasti. Hänellä on samanlaisesta tilanteesta itselläänkin kokemuksia. Se ei silti estänyt häntä kirjoittamasta sangen kriittistä raporttia YK:lle Kiinan köyhyydestä.

Alston kehottikin katsomaan matkaa kuin teatteria, jossa kaikki näyttelevät omaa rooliaan, niin ihmisoikeusvaltuutettu, Kiina kuin kansalaisjärjestötkin.

Xi Jinpingin Bachelet kohtasi etäyhteyden välityksellä.

Ihmisoikeusvaltuutetun pitkään odotettu raportti Xinjiangista on ollut valmis elokuusta asti. Sen julkaisemista on kuitenkin lykätty useita kertoja syitä kertomatta. Epäily on, että kyse on ollut Kiinan painostuksesta.

Bachelet’n matka kesti tämän viikon, ja sen aikana Bachelet myös piti luennon Etelä-Kiinan Guangzhoun opiskelijoille.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat