Asiantuntijat vetoavat: Hallitusten ja WHO:n ei tulisi toistaa apina­rokon kanssa virheitä, jotka auttoivat korona­virusta leviämään pandemiaksi

Useat tartunta­tauti­asian­tuntijat vaativat terveys­viran­omaisilta kansainvälisesti ​​nopeampia toimia apina­rokko­epidemian hillitsemiseksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

Apinarokko on levinnyt ainakin kahteenkymmeneen maahan. Suomessa ensimmäinen epäilty tapaus vahvistui laboratoriotesteillä apinarokoksi helatorstai-iltana.

Lue lisää: Suomen ensimmäinen apinarokkotapaus vahvistettu

Asiantuntijoiden mukaan maailman maiden ja YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön WHO:n ei tulisi tehdä samoja varhaisia virheitä, jotka edesauttoivat koronaviruksen leviämistä pandemiaksi vuonna 2020.

Vaikka apinarokko ei olekaan yhtä tarttuva tai vaarallinen kuin koronavirus, kaivattaisiin asiantuntijoiden mukaan selkeämpää ohjeistusta siitä, kuinka tartunnan saaneen tulisi eristäytyä ja kuinka suojella riskiryhmään kuuluvia. Myös testausta ja jäljitystä tulisi asiantuntijoiden mukaan tehostaa.

WHO harkitsee parhaillaan, tulisiko epidemia arvioida kansainväliseksi terveysuhaksi, kuten se teki covid-19:n ja ebolan kohdalla, Reuters kertoo. Taudin hillitsemiseksi tarvittavaa tukimusta ja rahoituksen keruuta nopeuttaisi, jos WHO arvioisi epidemian muodostavan maailmanlaajuisen terveyshätätilan.

Asiantuntijat pitävät terveyshätätilan julistamista kuitenkin epätodennäköisenä. Apinarokko ei ole uusi uhka, ja sen torjumiseksi on jo olemassa keinoja.

Genevessä sijaitsevan uusien virustautien keskuksen professori Isabelle Eckerle on huolissaan siitä, että puheet viruksen lievyydestä ja rokotteiden ja hoitojen saatavuudesta voivat joissakin maissa johtaa siihen, että terveysviranomaisten toimet jäävät varsin laiskoiksi.

Siksi Eckerle kehottaa, että WHO rohkaisisi maita ottamaan käyttöön koordinoidumpia ja tiukempia eristystoimia, vaikka apinarokkoa ei julistettaisikaan kansainväliseksi terveysuhaksi.

Koronapandemiasta on opittu, että pandemian estäminen on liian myöhäistä silloin, kun tauti on jo alkanut levitä.

TOUKOKUUSSA on raportoitu yli 300 epäiltyä tai vahvistettua apinarokko­tapausta. Apinarokko on yleensä lievä sairaus, joka leviää lähikontaktissa. Se aiheuttaa flunssan kaltaisia ​​oireita ja erottuvia, rakkulamaisia ihomuutoksia.

Suurin osa uusista tartunnoista on havaittu Euroopassa eikä Keski- ja Länsi-Afrikan maissa, joissa virusta on aikaisemmin esiintynyt.

”Apinarokkotartunta saadaan yleensä Afrikan mantereella eläimiltä, lähinnä jyrsijöiltä. Ihmisten väliset tartunnat Afrikan ulkopuolella ovat uusi juttu”, asiantuntijalääkäri Leif Lakoma Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kertoi aiemmin HS:lle.

Nykyisessä epidemiassa ei ole raportoitu yhtään kuolemantapausta.

”Herättää aina pettymystä, kun maailma herää uuteen tautiin vasta kun se osuu rikkaisiin maihin”, sanoo Piero Olliaro, Oxfordin yliopiston köyhyyteen liittyvien tartuntatautien professori ja apinarokko­asiantuntija.

Saksan ensimmäistä apinarokkopotilasta on hoidettu Schwabingin sairaalassa Münchenissä. Kuva: Sven Hoppe

Perjantaina Maailman terveysjärjestö sanoi, että apinarokkoviruksen leviämistä voidaan hallita toimenpiteillä, joihin kuuluvat tapausten nopea havaitseminen sekä eristäminen ja kontaktien jäljittäminen.

Tartunnan saaneita, ja joissain tapauksissa heidän lähikontaktejaan, kehotetaan eristäytymään kahdenkymmenenyhden päivän ajaksi. Ei kuitenkaan ole selvää, suostuisivatko ihmiset olemaan näin pitkää aikaa esimerkiksi poissa töistä, kirjoittaa Reuters.

Laboratorio­kapasiteettia apinarokon testaamiseen ei myöskään laajalti vielä ole, Eckerle kertoo. Tämän vuoksi nopeaa diagnoosia voi olla vaikeaa saada.

Joukkorokotuksia ei ole pidetty tarpeellisena. Jotkin maat, kuten Britannia ja Ranska, tarjoavat rokotteita terveydenhuollon työntekijöille ja lähikontakteille.

Lue lisää: Apina­rokko ei ole seksi­tauti eikä heterous suojaa tartunnalta, sanovat asian­tuntijat – ”On sattumaa, että se on levinnyt miesten bileissä”