Norja aikoo muuttaa Valko-Venäjästä käyttämäänsä nimeä

Norjan ulkoministeriön mukaan nimenmuutos on solidaarisuuden ele Valko-Venäjän demokratia­liikkeelle.

Valko-Venäjän lippu liehui maan pääkaupungissa Minskissä vuonna 2020.

29.5. 12:29 | Päivitetty 29.5. 14:35

Norja muuttaa Valko-Venäjästä käyttämäänsä nimeä. Jatkossa Norja aikoo kutsua Valko-Venäjää nimellä Belarus, eikä Hviterussland.

”Teemme tämän solidaarisuudesta Valko-Venäjän demokratialiikettä kohtaan. He eivät ole Venäjän jatke”, Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeldt sanoi VG:lle.

Huitfeldt ja pääministeri Jonas Gahr Støre ovat tavanneet Valko-Venäjän demokratia­liikkeen johtajan Svjatlana Tsihanouskajan. Tsihanouskaja, joka pyrki maan presidentiksi vuonna 2020, on kannattanut Belarus-nimenmuutosta.

Tsihanouskaja sai sunnuntaina tiedon Norjan päätöksestä Huitfeldtiltä. Sunnuntai on myös kansainvälinen solidaarisuuden päivä Valko-Venäjää kohtaan.

Huitfeldt kertoi VG:lle, että Tsihanouskaja oli päätöksestä mielissään.

”Tämä on jotain, jonka parissa olemme työskennelleet jonkin aikaa. Olemme huolissamme siitä ajatuksesta, että on olemassa jokin erillinen maa nimeltä Valko-Venäjä.”

Valko-Venäjää hallitsee itsevaltainen Aljaksandr Lukašenka, jonka uskotaan laajalti voittaneen viime vaalit vilpillisesti ja joka on brutaalilla tavalla tukahduttanut kansalais­yhteiskuntaa ja mielenosoituksia maassaan.

Myös Ruotsi ja Tanska ovat siirtyneet käyttämään Belarus-nimeä.

Nimikysymys oli Valko-Venäjällä aikaisemmin harvoja aiheita, joista hallinto ja kansallis­mielinen oppositio ovat yhtä mieltä, HS:n toimittaja Jussi Niemeläinen kirjoitti kaksi vuotta sitten kolumnissaan. Nykyään Valko-Venäjän hallinto ei enää kykene asettumaan poikkiteloin Venäjän kanssa.

”Valko-Venäjä itsenäistyi Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 ja otti viralliseksi nimekseen alueen entisen nimen Belarus. Bela viittaa valkeaan, mutta loppu Rusiin tai Rusjiin eikä Venäjään”, Niemeläinen kirjoitti.

Rus viittaa itäslaavilaisten historialliseen alueeseen.

”Samalla tehtiin eroa aiempaan venäjänkieliseen nimeen, joka oli Belorussija. Se oli vakiintunut Venäjän keisarikunnan laajennuttua, kun venäläiset hahmottivat Venäjän koostuvan Venäjästä, Valko-Venäjästä ja Vähä-Venäjästä eli Ukrainasta. Nimi säilyi myös neuvostoajan, eivätkä kaikki ole luopuneet siitä Venäjällä vieläkään.”

Nimen Belorussija käyttö on ärsyttänyt monia. Myös Valko-Venäjän ulkoministeriö oli protestoinut Twitterissä, kun esimerkiksi Euroopan neuvosto tai YK ovat käyttäneet venäjänkielisissä viesteissä muotoa Belorussija.

Vaalituloksesta alkaneiden mielenosoitusten jälkeen hallinto on ollut hiljaa nimikysymyksestä.

Suomessa Valko-Venäjä-nimestä ei ole käyty paljon keskustelua.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on kuitenkin linjannut, että Ruotsin tekemän nimimuutoksen myötä Valko-Venäjä on suomenruotsiksi nykyään Belarus.

Kotus neuvottelee tarvittaessa suosituksistaan ulkoministeriön kanssa. Linja on ollut tiukka. Vakiintuneiden nimien muuttamisessa on pidetty korkeaa kynnystä.

Kotus tarkasteli Valko-Venäjän suomenkielistä nimeä noin kaksi vuotta sitten, ja päätyi siihen, ettei ”vakiintuneeseen suomenkieliseen nimeen Valko-Venäjä ole nykytilanteessa syytä tehdä suosituksenmuutosta”.

Ulkopolitiikka-lehdessä Kotuksen erityis­asiantuntija Ulla Onkamo kertoi vuonna 2021, miksi suomeksi puhutaan yhä Valko-Venäjästä.

”Nimenmuutoksia ei tehdä helposti, poliittisistakaan syistä, jos nimet ovat vakiintuneet. Se voi aiheuttaa sekaannuksia ja ymmärrettävyysongelmia. Pysyvyys on yksi tärkeimpiä toimivan nimen ominaisuuksia. Viime vuonna tarkasteltiin suomenkielistä nimeä ulkoministeriön kanssa ja todettiin, että toistaiseksi ei ole syytä muuttaa nimeä. Esimerkiksi Belarus-nimeä ei suomeksi käytetä juuri lainkaan”, Onkamo sanoi.

HS ei tavoittanut sunnuntaina Onkamoa tai ulkoministeriön edustajaa kommentoimaan asiaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat