Ukrainan sodassa mainetta niittäneet Bayraktar-lennokit kehitettiin kurdien PKK-puoluetta vastaan – Niiden avulla Turkki valtaa kurdi­ryhmiltä yhä enemmän tilaa

Lennokkien seurauksena PKK:n taistelijoita kuolee konfliktissa aiempaa enemmän, kertoo ajatushautomo ICG. Iskuissa kuolee jatkuvasti myös siviilejä.

Selçuk Bayraktar (keskellä vasemmalla), Sumeyye Bayraktar, Emine Erdogan ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan Technofest-tapahtumassa Istanbulissa syyskuussa 2019. Sumeyye Bayraktar on Selçukin vaimo ja presidentti Erdoğanin nuorin tytär.

4.6. 2:00 | Päivitetty 4.6. 16:11

Ukrainan sota on nostanut maailmanmaineeseen turkkilaiset Bayraktar-lennokit. TB2-lennokkien arvioidaan muuttaneen konfliktin suuntaa Ukrainan eduksi, sillä ne ovat vahvistaneet Ukrainan puolustusta Venäjän hyökkäyssotaa vastaan.

Lennokille on omistettu jopa oma Bayraktar-laulu, jota on käytetty informaatio­vaikuttamisessa. Julkisuudessa on kerrottu myös kansain­välisestä joukkorahoitus­kampanjasta, jossa haluttiin hankkia Ukrainalle yksi lennokki lisää.

Lue lisää: Liettualaiset keräsivät miljoonia euroja, jotta Ukraina saisi Bayraktar-lennokin – Voisivatko suomalaiset tehdä samoin?

Puolustusasiantuntijoiden mukaan lennokkien kamera pystyy laserin avulla paikantamaan viholliskohteen noin 19 kilometrin päästä ja koordinoimaan tykistöiskuja.

Ilmakuva näytti Ukrainan armeijan käytössä olleen Bayraktarin osuman Venäjän maihinnousualukseen Käärmesaarella 7. toukokuuta julkaistussa kuvassa.

Lennokkien etu on myös se, että ne ovat esimerkiksi yhdysvaltalaisiin lennokkeihin verrattuna edullisia ja helposti saatavilla, sillä Turkki myy niitä ulkomaille aktiivisesti.

Ukrainan ohella lennokkeja on käytetty taistelussa Venäjän tukemia joukkoja vastaan Azerbaidžanissa, Syyriassa ja Libyassa.

Lennokkien arvioidaan myös muuttaneen usean konfliktin suuntaa, mistä ovat kirjoittaneet esimerkiksi Radio Free Europe ja The Wall Street Journal.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto on ilmaissut, että mikäli ovet Natoon aukeavat, myös Suomea saattaa kiinnostaa Turkin aseteknologia ja lennokit.

TB2-lennokit ovat muuttaneet myös sitä konfliktia, mihin Turkki ne alun perin kehitti: Taisteluun Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta ja sen aseellisia siipiä vastaan.

Turkki määrittelee kurdien itsehallintoa tavoittelevan PKK:n terroristijärjestöksi. Samoin ovat tehneet myös useat länsimaat, mutta eivät yksiselitteisesti tai yksimielisesti.

Lue lisää: Ruotsi oli ensimmäinen länsimaa, joka listasi PKK:n terroristeiksi – Euroopassa Turkin ykkös­vihollinen on leimattu terroristi­järjestöksi hapuilevin askelin

PKK on noussut puheenaiheeksi sen jälkeen kun Suomi ja Ruotsi ilmoittivat hakevansa Nato-jäsenyyttä. Naton jäsenmaa Turkki vastustaa Suomen ja Ruotsin hakemusta ja väittää, että Suomi ja Ruotsi suhtautuvat liian lepsusti ”terroristeihin” kuten PKK:hon.

Lue lisää: Turkki asettui yllättäen vastahankaan Nato-prosessissa – Taustalla on maan umpikujaan ajautunut sisäpolitiikka, sanoo tutkija

Turkin oma lennokkikehitys ja -tuotanto syntyivät PKK:n-vastaisen taistelun oheistuotteena. Turkki halusi kehittää täysin omaa kalustoaan osin siksi, että Yhdysvallat oli haluton kauppamaan omaa teknologiaansa edes liittolaisilleen.

Nimensä lennokit ovat saaneet Selçuk Bayraktarilta, jota yhdysvaltalaislehti The New Yorker haastatteli pitkässä artikkelissaan toukokuussa. Bayraktar on opiskellut Yhdysvalloissa ja on avioliitossa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin tyttären kanssa.

Turkki esitteli Bayraktareja kehittävää Baykar Makina -yritystä sekä TB2-lennokkeja Technofest-festivaalilla Istanbulissa syyskuussa 2018.

New Yorkerin mukaan Bayraktar testasi ensimmäistä kehittämäänsä lennokkia juuri PKK:n tarkkailuun Anatolian vuoristossa Kaakkois-Turkissa 2000-luvun alkupuoliskolla.

TB2-lennokin prototyyppi lanseerattiin 2014 eli samana vuonna, kun Erdoğan nousi presidentiksi. Kun TB2-lennokkeja pystyttiin huhtikuussa 2016 käyttämään ensi kertaa iskujen tekemiseen, oli kohteena jälleen PKK.

Lennokki-iskujen arvioidaan New Yorkerin mukaan tappaneen ainakin 20 ryhmän johtohenkilöä sekä kaikki iskuhetkellä näiden lähellä olleet.

Ajatushautomo International Crisis Groupin eli ICG:n vanhemman analyytikon Berkay Mandıracın mukaan Bayraktar-lennokeilla on ollut merkittävä rooli etenkin siinä, miten Turkin joukot ovat saaneet vallattua Pohjois-Irakin vuoristoisia alueita PKK:lta.

ICG:n Turkkiin erikoistunut analyytikko Berkay Mandıracı.

”PKK:n on ajanut käänteentekevän ahtaalle Turkin lennokkien, etenkin sen itsensä kehittämien ja tuottamien TB2-lennokkien, käyttö”, Mandıracı sanoo.

Koko konfliktin painopiste on viimeisen kolmen vuoden aikana siirtynyt Turkin rajojen ulkopuolelle ja etenkin Pohjois-Irakiin. Tämä erottuu selvästi tilastoissa, joita ICG on kerännyt konfliktin vaiheista ja kuolonuhreista vuodesta 2011.

Turkkilainen sotilas valvoi Turkin ja Syyrian välistä rajaa Kaakkois-Turkin Besarslanin kylässä marraskuussa 2016. Vuonna 2016 konflikti vaati kuolonuhreja moninkertaisesti nykyhetkeen verrattuna.

Turkilla on ollut sotilaallisia operaatioita Irakissa aiemminkin, aikaisimmat jo 1990-luvulla. Asetelma on kuitenkin muuttunut ja valtaa on siirtynyt PKK:lta Turkille.

”Aiemmin PKK on lähes aina pystynyt saamaan vuoristoiset alueensa myöhemmin takaisin. Nyt se ei enää onnistu, ja Turkin armeija on pystynyt työntymään myös sellaisille alueille, joille se ei aiemmin päässyt”, Mandıracı sanoo.

Lennokkiteknologialla on osansa myös siinä, että 2010-luvun loppupuoliskolta lähtien PKK-taistelijoita on kuollut yhä enemmän suhteessa Turkin joukkoihin.

Tämäkin muutos näkyy ICG:n koostamissa tilastoissa.

Taistelija-termin käyttö ei ole ongelmatonta, kuten ei myöskään PKK:n määrittely terroristijärjestöksi.

Turkin hallinto esimerkiksi käyttää taistelija-sanaa väittäen, että sen tekemissä iskuissa on kuollut pelkästään ”taistelijoita”, vaikka myös siviilikuolemista on näyttöä.

ICG:n tilastoissa PKK:n taistelijaksi määritellään vain ne henkilöt, joiden nähdään olevan suoraan yhteydessä PKK:n aseelliseen siipeen (HPG), siviilipuolustusyksikköön (YPS) tai PKK:sta irronneeseen ryhmään Kurdistanin vapauden haukat (TAK).

Tiedot perustuvat turkinkielisten uutismedioiden tietoihin ja aseellisten kurdiorganisaatioiden omaan viestintään.

ICG:n analyytikko Mandıracın mukaan lennokkien käyttö ei ole täysin uutta Turkin sotatoimissa, eivätkä muutokset johdu pelkästään lennokeista, vaan niiden aiempaa tiiviimmästä yhdistämisestä muihin sotatoimiin.

”Aiemmin Turkilla ei ollut näin vahvaa integraatiota jalkaväen sijoittelun ja lennokkiteknologian välillä. Aiemmat lennokit olivat myös aseistamattomia, eli siksi vähemmän hyödyllisiä”, Mandıracı sanoo.

Hän muistuttaa myös, että lennokkien tehokkaaseen käyttöön vaaditaan runsaasti tiedustelutietoa paikan päältä. Tässä Turkkia on Mandıracın mukaan auttanut esimerkiksi sen tiiviimpi yhteistyö Pohjois-Irakin Kurdistanissa valtaa pitävän kurdien demokraattipuolueen KDP:n kanssa.

Uhrilukujen valossa Turkin armeija on saanut yhä enemmän jalansijaa PKK:n hallitsemilta alueilta, mutta minkäänlaista ratkaisua ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Hyökkäykset näyttävät jatkuvan edelleen, Mandıracı toteaa.

”En näe tilanteelle minkäänlaista päätepistettä. Etenkään ennen vaaleja.”

Turkin hallinto yrittää Mandıracın mukaan hyötyä operaatioista myös Turkin sisäpolitiikassa. Turkissa järjestetään kesäkuussa 2023 yleisvaalit, joihin sisältyvät sekä parlamentti- että presidentinvaalit.

”Turkin hallinto yrittää kehystää sotatoimet osaksi suurempaa suunnitelmaa, jolla ’Turkki lähettää pakolaiset takaisin Syyriaan’. Pakolaiset tulevat jälleen olemaan merkittävä teema vaaleissa.”

Syyrian rajakaupunki Ras al-Ain savusi lokakuussa 2019, jolloin Turkki hyökkäsi kurdien hallitsemiin rajakaupunkeihin yhdessä liittolaistensa kanssa.

PKK:ta vastaan taistelevaa Turkin armeijaa on syytetty myös siviilien tappamisesta.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana ICG on vahvistanut 26 siviilin kuoleman Turkki-PKK-konfliktissa. Ajatushautomo ei ota kantaa siihen, kenen iskuissa sen tilastoimat siviilit ovat kuolleet.

Saman verran siviilikuolemia, yhteensä 436 eri iskussa, on kirjannut vuoden aikana myös Airwars-järjestö. Airwars kirjoittaa yksiselitteisesti Turkin armeijan iskuista Irakissa ja Syyriassa.

Sekä ICG että Airwars vahvistavat tietonsa useista paikallisista lähteistä, kuten uutismedioista ja ihmisoikeusjärjestöiltä.

Airwars arvioi, että heinäkuusta 2015 lähtien Turkin iskuissa Syyriassa ja Irakissa on kuollut ainakin 715–1 158 siviiliä. Siviilien loukkaantumisia järjestö on tilastoinut 1 622–2 196.

ICG on omissa selvityksissään vahvistanut yhteensä 595 siviilikuolemaa heinäkuun 2015 ja toukokuun 2022 välillä.

Näiden tilastojen valossa konfliktin aiheuttamien siviilikuolemien määrä ei ole kasvanut viime vuosina merkittävästi. ICG:n Mandıracı sanoo, että lennokit ja lisääntynyt tiedustelu ovat jopa saattaneet vähentää siviiliuhrien määrää.

Turkin hallinto ei ole koko konfliktin aikana myöntänyt, että sen iskut olisivat aiheuttaneet siviiliuhreja. Sen sijaan se on ilmoittanut ”tehneensä vaarattomaksi” yli kymmenentuhatta ”taistelijaa”.

ICG:n mukaan ”vaarattomaksi tekeminen” viittaa Turkin lausunnoissa yksilön kuolemaan, vangitsemiseen tai antautumiseen.

Huomattavasti enemmän kuolonuhreja sekä siviilien kärsimystä nähtiin vuonna 2019, jolloin Turkki hyökkäsi Syyrian kurdialueille lähellä Turkin rajaa.

Lue lisää: Kartat selittävät, mitä Syyriassa tapahtuu Turkin hyökättyä kurdi­alueelle

Lue lisää: Syyrian kurdit pakenevat kodeistaan Turkin hyökkäystä: ”Äiti pakkaa laukkuja, emme tiedä minne mennä”, kertoo opiskelija HS:lle

Turkki on jälleen viime viikkoina ilmoittanut uusista sotatoimista Syyriassa.

Keskiviikkona 1. kesäkuuta presidentti Erdoğan sanoi turkkilaisen uutissivusto T24:n mukaan, että Turkki ”raivaa terroristit Tel Rifatista ja Manbijista”.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat