Kiina hukuttaa miljardeja jatkuviin koronatesteihin ja desinfioi sohvia, kirjeitä ja katuja – ”Ei ole järkeä”, sanoo infektiotautiopin professori

Suurkaupunkien asukkailla kuluu joka toinen tai kolmas päivä puoli tuntia testijonossa.

Koululuokkaa desinfiointiin Shanghaissa toukokuun lopussa.

13.6. 12:59

Peking

Kiinassa ei korona-aikana desinfiointiaineessa säästellä.

Kauppakeskusten seinät, lattiat ja istuimet saavat suihketta työntekijän selästä kannettavasta kanisterista.

Kotitaloni hissi ruiskitaan kolmesti päivässä. Saapuvat kirjeet ovat ruttuisia käsittelyn jäljiltä. Tarra kuoressa kertoo, että kirje pitäisi avata ulkona ja että sisältökin olisi desinfioitava.

Kun koronatestistä positiivisen saanut viedään kotoaan keskuskaranteeniin, partio desinfioi kodin sohvat ja sängyt märiksi.

Vähän naurattaakin, jos näkee partion askeltavan katua ja desinfioivan kadun pintaa ja -varsia, joskus jopa ilmaa.

Olen pitkään miettinyt, onko desinfioimisvimmassa joku järki.

”Ei ole järkeä”, sanoo etähaastattelussa infektiotautiopin emeritusprofessori Olli Ruuskanen.

Hän kertoo, että pandemian alkuaikoina ei vielä tiedetty, kuinka koronavirus tarttuu pintojen kautta. Nyt tiedetään jo paremmin.

”Tauti ei käytännössä tartu pinnoilta eikä käsistä. Se on aika yksimielinen tiedemaailman näkemys. Se on ilman kautta tarttuva tauti, ja tarttumiseen vaikuttaan eniten se, kuinka lähellä olemme toisiamme.”

Koronavirusta kyllä löytyy pinnoilta, ja se periaatteessa voisi tarttua niiden kautta, mutta tutkimusnäyttöä siitä ei juuri ole saatu.

Aiheesta on kirjoittanut viime vuonna kansainvälinen tiedejulkaisu Nature ja suomalainen lääketieteellinen julkaisu Duodecim. Ruuskanen oli kirjoittamassa jälkimmäistä.

Miksi Kiina sitten desinfioi niin valtavasti?

Yksi syy on varmastikin näyttävän tohinan kansalaisille tuoma turvallisuudentunne.

Vielä tärkeämpi syy lienee se, että Kiina ilmoittaa usein uusien koronavirusrypästen eri puolilla maata saaneen alkunsa ulkomailta tulleen tuontiruuan tai postin mukana. Se on merkittävä osa kiinalaista koronatarinaa, jossa syyllinen tulee muualta.

Kiinassa elää vahvana teoria, jonka mukaan virus alkujaankin tuli tällä tavoin Kiinaan. Se on ulkomaisten tutkijoiden mukaan aika epätodennäköistä.

Lue lisää: Kiina vihjailee nyt koronapandemian saaneen alkunsa ihan muualta kuin Kiinassa

Pekingin katua ja ilmaa desinfioitiin toukokuun lopulla.

Kiinassa tiede on aina alisteinen poliitikkojen päätöksille. Suomessakin on syytetty poliitikkoja tutkijoiden näkemysten ohittamisesta covid-pandemian aikana, mutta Kiinassa poliitikkojen toiveet jyräävät vahvemmin.

Kiinassa moni tutkija on esittänyt nolla-koronapolitiikasta luopumista, mutta heidät on vaiennettu.

Kiinan nollapolitiikasta on tullut pyhä opinkappale, jonka arvostelu on uhkarohkeaa. Nolla-korona tarkoittaa sitä, että jokaiseen tartuntaan suhtaudutaan haudan vakavasti testaten, vauhdikkaasti jäljittäen ja eristäen. Purskahdukset tukahdutetaan.

Tässä Kiina onnistuikin pitkään todella hyvin, ja Kiinassa on sairastunut ja kuollut koronaan hyvin vähän ihmisiä. Valtaosan pandemia-aikaa suurin osa kiinalaisista vietti normaalia elämää, kun länsimaissa kärvisteltiin kovien rajoitusten kourissa.

Vuodenvaihteesta lähtien Kiina on joutunut ongelmiin, kun vikkelämpi omikron pompahtelee esiin vähän väliä. Jättimäinen Shanghai oli äskettäin kaksi kuukautta epäinhimilliseksi käyneessä sulussa ja Kiinan talouskin sakkasi.

Muu maailma on avautunut ja päättänyt elää koronaviruksen kanssa. Kiina pitää kiinni nollapolitiikasta, vaikka nyt on jo selvää, ettei korona ole häviämässä maailmasta, vaan virusmuunnokset jatkavat tuloaan.

Kiina pelkää huonosti rokotetun vanhusväestön hengen puolesta, ja nollapolitiikkaan sitoutunut Kiinan johto pelkää kasvojensa menetystä.

Lue lisää: Kiina ei ole rokottanut vanhuksiaan kunnolla, joten koronasulut jatkuvat – Monet vanhukset kertoivat HS:lle, että heitä on kehotettu olemaan ottamatta rokotetta

Toinen Kiinan nollapolitiikan omalaatuinen piirre on testauksen runsaus.

Isoihin kaupunkeihin on luotu viime viikkoina systeemi, jossa jokaisen on käytävä testissä parin kolmen päivän välein. Testaamaton ei pääse kauppoihin eikä joukkoliikennevälineisiin.

Maahan on syntynyt kymmeniätuhansia testauskojuja ja niissä lienee satojatuhansia testaajia. Silti jonossa kuluu helposti puoli tuntia.

Bloombergin uutistoimiston mukaan yli 400 miljoonaa kiinalaista on tässä jatkuvassa tehotestauksessa, jolle ei näy loppua.

Koronatestijonoja Pekingissä viime viikolla.

Onko tässä järkeä?

Tavallaan on. Jos Kiina haluaa pitää liukasliikkeisen omikronin aikaan kiinni nollapolitiikasta, sen on pakko löytää tartunnat nopeasti.

Jatkuvista testeistä huolimatta voi silti käydä näin: juuri löydetty, yhteen ravintolaan liittyvä koronaryväs ehti levittäytyä lähes 200 pekingiläiseen.

Taloudellisesti testaaminen on järkyttävän kallista. Varovaisimmatkin arviot puhuvat kymmenien miljardien eurojen kuluista, jos testit jatkuvat vuoden tätä tahtia. Maksajiksi on määrätty kaupungit ja kunnat.

Toisaalta testaaminen saattaa tulla halvemmaksi kuin se, jos virus leviää kunnolla ja kokonaisia kaupunkeja täytyy panna kuukausiksi sulkuun Shanghain tapaan. Tällä haavaa riittää, että kortteli siellä ja toinen täällä on kiinni.

Kiinassa ollaan omikronin ja nolla-politiikan myötä auki-kiinni-auki -kierteessä. Säännöt voivat muuttua muutaman päivän välein.

Kas näin: Pekingin isoimman kaupunginosan baarit olivat pitkän kiinniolon jälkeen auki vain kolme päivää, kun ne määrättiin taas kiinni – kahden tunnin varoajalla. Pekingin koulut luvattiin kohta avata, viikonloppuna lupaus peruttiin.

Omalaatuisen nollapolitiikan lopusta ei ole tietoa. Sen määrännee johtavien poliitikoiden pokka, maan talous ja erityisesti kansalaisten tuki. Toistaiseksi tukea on näyttänyt löytyvän enemmän kuin vastustusta.

Lue lisää: Kiinan koronarajoitukset syövät suomalais­yritysten tulosta, ja etenkin arvaamattomuus on suuri ongelma – ”Yhtäkkiä vain ilmoitettiin, että huomenna kaikki menee kiinni”

Lue lisää: Viikkoja kestänyt osittainen korona­sulku päättyi Pekingissä, asukkaat pääsivät taas ravintolaan

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat