Poikkeustila Unkarin malliin – Viktor Orbán vetää aivan omaa linjaansa suhteessa Venäjään ja Ukrainaan

Kaikkien unkarilaisten sympatiat eivät ole varauksettomasti Ukrainan puolella. Kansalaiset maksavat venäläisestä energiasta alle markkinahinnan, ja ukrainalaisten kanssa hiertää kansallisuuskysymys.

Anikó Pethö (vas.) ja Ilona Hernádi olivat lastenlastensa Attilan (vas.kesk.) ja Zenten kanssa päiväretkellä Budapestissä. Taustalla Unkarin parlamenttitalo.

12.6. 2:00 | Päivitetty 12.6. 11:33

Unkarissa on poikkeustila, mutta eipä sitä Budapestin kaduilla huomaa. Ei näy yrmeitä sotilaspartioita, ei ole öisiä pidätyksiä eikä ulkonaliikkumiskieltoja. Ei tietenkään ole.

Ulkona suorastaan kannattaa liikkua. Budapestissä paistaa aurinko, helleraja on rikki. Tonava virtaa niin kuin aina ennenkin, ja jyhkeän parlamenttitalon kupeessa koululaisryhmä ilakoi luokkaretkellään.

Herää kysymys, mikä tämä Unkarin poikkeustila ylipäätään on. Pääministeri Viktor Orbán sen julisti toukokuun lopussa.

Orbán voi nyt hallita asetuksin eli sivuuttaa parlamentin. Parlamentti ei pannut Orbánille hanttiin, koska se on hänen taskussaan. Orbánin Fidesz-puolueella oli jo entuudestaan kahden kolmasosan määräenemmistö, ja huhtikuun vaalivoiton myötä hänen 12 vuotta kestänyt valtakautensa jatkuu.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán parlamentissa Budapestissä toukokuussa.

Poikkeustilan julkilausuttuna syynä on sota, joka riehuu Unkarin koillisessa naapurimaassa Ukrainassa.

”Brysselin asettamat pakotteet ovat johtaneet valtaisaan talousmyllerrykseen ja dramaattiseen inflaatioon”, Orbán perusteli. ”Maailma horjuu talouskriisin partaalla. Unkarin on pysyttävä erossa tästä sodasta ja turvattava perheiden toimeentulo.”

On huomionarvoista, että Orbán lateli talousmyllerryksen syyksi ”Brysselin asettamat pakotteet” eikä siis Venäjää, joka pakotteet laukaisi raakalaismaisella helmikuun hyökkäyksellään.

Unkari on ollut jo vuosia Euroopan unionin outolintu. Koko ajan tuntuu tapahtuvan kummallisuuksia, eikä niiden määrä ole vähenemään päin.

Toukokuussa Orbán jarrutti EU:n kuudetta pakotepakettia 26 päivän ajan. Se runnottiin lopulta läpi, mutta niin, että Unkari saa jatkaa öljyntuontia Venäjältä.

Samassa rytäkässä Orbán esti Moskovan patriarkka Kirillin asettamisen EU:n pakotelistalle. Kirill on Venäjän hyökkäyssodan innokas tukija, eikä ole tiedossa, miksi Orbán halusi tehdä Venäjälle mieliksi.

Orbán perusteli tekoaan uskonnonvapaudella. Kesäkuun alussa Venäjältä saapuikin sitten arvovieras, Volokolamskin metropoliitta Hilarion, joka tapasi varapääministeri Zsolt Semjénin ja lausui tälle sydämelliset kiitokset Unkarin osoittamasta tuesta.

Lisää outouksia: kesäkuun alussa Unkarin parlamentin puhemies László Kövér – Fideszin miehiä, tietenkin – totesi, että Ukrainan presidentillä Volodymyr Zelenskyillä on ”mielenterveysongelmia”.

Orbánin välit Zelenskyiin ovat viileät. Samalla Orbán on ihmeellisen hyvää pataa Vladimir Putinin ja Venäjän kanssa.

Mitä Unkarissa oikein tapahtuu?

Parlamenttitalon edustalla on Lajos Kossuthin aukio. Sitä on ylittämässä hyväntuulinen seurue: kaksi eläkeläistä ja kaksi pojanvesseliä.

Isoäidit Ilona Hernádi ja Anikó Pethö ovat lähteneet kuusivuotiaan Attilan ja viisivuotiaan Zenten kanssa päiväretkelle. He asuvat Budapestin liepeillä Érdissä.

Bussi ja ratikkamatkat ovat pojille elämyksiä, ja nyt määränpäänä on leikkipuisto Tonavan rantatörmällä.

Anikó Pethö (vas.) ja Ilona Hernádi olivat lastenlastensa Zenten (vas.kesk.) ja Attilan kanssa päiväretkellä Budapestissä.

Pysähdytään kuitenkin hetkeksi puhumaan politiikkaa. Mitä tuumitte Orbánin Venäjä-politiikasta?

”Kannatan”, Hernádi sanoo. ”Pitää pysyä puolueettomana. Pitää auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat, mutta aseita ei pidä lähettää.”

Unkari tasapainoilee lännen ja Venäjän välillä.

Hallitus on kyllä enimmäkseen pysynyt EU-rintamassa ja tuominnut Venäjän hyökkäyksen. Satunnaisten katuhaastattelujen perusteella myös enemmistö kansalaisista, ainakin Budapestissä, on vankkumatta Ukrainan puolella.

Unkari on ottanut vastaan satojatuhansia pakolaisia Ukrainasta, joita tosin ensi alkuun auttoivat lähinnä kansalaisjärjestöt.

Entinen hävittäjälentäjä, nykyinen rauhanaktivisti István Metzger työskentelee Budapestin Nyugati-rautatieaseman edustan teltalla, josta autetaan Ukrainan pakolaisia.

Ukrainalaispakolaiset hakivat tarvikkeita avustusteltalta. Tätä telttaa ylläpitää unkarilainen oppositiopuolue MKKP eli Kaksihäntäisen koiran puolue.

Toisaalta Unkari ei halua antaa Ukrainalle aseapua, vaikka on naapurimaa ja puolustusliitto Naton jäsen. Lisäksi Unkari kieltää muiden Nato-maiden asetoimitukset alueensa kautta Ukrainaan.

Orbánin mantroihin kuuluu, ettei Unkarista saa tulla sodan osapuoli.

Eläkeläiset Ilona Hernádi ja Anikó Pethö ovat Orbánin ja Fideszin vankkoja kannattajia.

”Me äänestämme sitä, mikä on meille hyväksi”, sanoo Pethö, joka teki työuransa alakoulun opettajana.

”Orbán on karismaattinen johtaja”, toteaa Hernádi, joka taas on entinen lastentarhanopettaja.

”Oikein lahjakas”, Pethö täydentää.

Ilona Hernádi (vas.) ja Anikó Pethö.

Hernádi ja Pethö arvostavat etenkin hallituksen avokätistä perhepolitiikkaa. Lapsiperheitä tuetaan viljalti.

”Jos nainen saa neljä lasta, hänen ei tarvitse enää koskaan maksaa tuloveroa”, Hernádi kertoo esimerkin.

Lapsiperheiden vanhemmat saivat talvella, sopivasti ennen vaaleja, suuret palautukset maksamistaan tuloveroista.

Orbánin johtamaa Fidesziä voi perustellusti kutsua oikeistopopulistiseksi, vanhoillis-kansallismieliseksi tai vaikka änkyränationalistiseksi. Toukokuussa Orbán luonnehti tyypilliseen tapaansa Unkaria ”läntisen maailman viimeiseksi kristillis-konservatiiviseksi linnakkeeksi”.

Tämä heijastaa laajan väestönosan arvomaailmaa, kuten vaalituloksistakin näkee. Unkarin poliittinen kilpailuasetelma on tosin epäreilu. Valtapuolue on valjastanut omaan käyttöönsä mittavat resurssit, esimerkiksi valtion investoinnit ja julkisen median.

Mutta yhtä kaikki: huhtikuun vaaleissa Fidesz sai 54 prosenttia äänistä. Vaalijärjestelmä kanavoi tämän ääniosuuden kahden kolmasosan enemmistöksi parlamenttipaikoista.

Ihmiset äänestävät usein lompakollaan. Jos Fideszin suosiota pitäisi selittää yhdellä sanalla, valinta olisi helppo: rezsicsökkentés.

Sana ei käänny ytimekkäästi suomeksi. Se tarkoittaa elinkustannusten alennuksia.

Hieman alle 10 miljoonan asukkaan Unkari on eräänlainen subventoidun elämisen koelaboratorio. Valtio asettaa hintakattoja ja takaa kansalaisille edulliset polttoaineet, kaasun, sähkön ja veden sekä peruselintarvikkeet.

Tukiaispolitiikan näkee helpoiten Unkarin bensapumpuilla. Joka ikisen huoltoaseman mainostaululla on sama hinta 95-oktaaniselle bensiinille ja dieselille: 479,9 forinttia. Se on noin 1,20 euroa litralta, mikä on noin puolet Suomen hintatasosta.

Rezsicsökkentés on kansalaisten parissa ymmärrettävän pidetty ohjelma. Se myös selittää Orbánin Venäjä-politiikkaa.

”Me olemme heistä riippuvaisia”, eläkeläisrouva Ilona Hernádi toteaa. ”Öljy ja kaasu tulevat sieltä.”

Unkari lämpiää pitkälti kaasulla, ja kaasusta 80 prosenttia tulee venäläisjätti Gazpromilta. Öljystäänkin Unkari ostaa Venäjältä yli puolet. Öljy virtaa Družba- eli Ystävyys-putkessa.

Kuten Viktor Orbán helmikuun alussa kiteytti: ”Jos on venäläistä kaasua, on rezsicsökkentés. Jos ei ole venäläistä kaasua, ei ole rezsicsökkentés.”

Jää nähtäväksi, kuinka kauan hallitus voi jatkaa anteliasta politiikkaansa. Julkinen talous on raskaasti alijäämäinen, EU-tukia on katkolla ja talousnäkymät ovat synkkiä. Yksi Orbánin ensimmäisiä poikkeustilan aikaisia päätöksiä oli kiristää suuryritysten liikevoittojen verotusta.

Unkarin talouskasvu on ollut enimmäkseen rivakkaa, ja Orbán on myös käynnistänyt mittavia rakennushankkeita. Niistä näkyvin on käynnissä Budan kukkulalla, jonne nousee näköiskopioita vanhoista hallintorakennuksista.

Uushistorialliset rakennukset tulevat ministeriöiden käyttöön. Tekeillä taitaa olla monumentti Orbánin aikakaudelle.

Budan linnakukkulalla on käynnissä mittava rakennusohjelma.

Pariskunta kuvasi itseään Budan linnakukkulalla, jonka hallintokortteleihin nousee uusvanhoja ministeriörakennuksia.

Unkarin näkymistä ja erityisesti Venäjä-suhteista osaisivat tietysti parhaiten kertoa hallituksen edustajat.

Se ei kuitenkaan onnistu. HS:n esittämiin haastattelupyyntöihin tulee joko torjuva vastaus tai ei vastausta laisin.

Onneksi Budapestissä on vireä ajatushautomoiden verkosto. Nytkin kaupungissa järjestetään muutaman tunnin välein kaksi paneelikeskustelua, jotka edustavat vastakkaisia poliittisia suuntauksia.

Iltapäivällä Magvetö-kahvilassa aiheena on sananvapaus Unkarissa. Siinä onkin aihetta kerrakseen. Unkari on ainoa EU-maa, jonka yhdysvaltalainen Freedom House -järjestö on pudottanut luokituksissaan ”osittain vapaaksi”.

Panelistien joukossa on liberaalin Republikon-instituutin tutkija Dániel Mikecz. Tilaisuuden päätteeksi hän kertoo HS:lle näkemyksiään Orbánin idänpolitiikasta.

Siinä on ristiriita, Mikecz valottaa. Kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan vuonna 2008, Orbán oli oppositiojohtaja ja tuomitsi Venäjän aggression jyrkästi.

”Tälläkin kertaa he [Orbán ja hänen hallituskumppaninsa] tuomitsevat sodan, siitä ei ole epäilystäkään”, Mikecz sanoo. ”Mutta he korostavat haluavansa pragmaattista suhdetta Venäjän kanssa.”

LIberaalin Republikon-instituutin tutkija Dániel Mikecz.

”Orbánilla on hyvät suhteet Putiniin, joka on ollut Budapestissä monta kertaa. Ja Orbán vieraili Moskovassa juuri sodan alla.”

Mikecz sanoo, että mielipidekyselyiden perusteella Fideszin äänestäjillä ei ole läheskään yhtä kielteinen näkemys Putinista kuin opposition äänestäjillä.

”Niinpä Fideszin kannasta tuli sellainen, että ollaan väkivaltaa ja sotaa vastaan, mutta ei Ukrainan puolesta.”

Tässä Unkari eroaa tuntuvasti useimmista Euroopan maista, joissa kansalaisten sympatiat ovat varauksettomasti Ukrainan puolella.

Liberaali tutkija Dániel Mikecz ei tiedä, miksi Orbán meni niin pitkälle, että asettui patriarkka Kirillin tueksi.

”Hyvä kysymys”, Mikecz toteaa. Hän jatkaa, että vaikka Orbán ei ole Putin, heidän arvomaailmassaan on jotain yhteistä. Kumpikin katsoo läntisen Euroopan rappeutuvan, koska kristillinen identiteetti on hylätty, perinteiset perhearvot työnnetty lokaan ja seksuaalivähemmistöjä suvaitaan.

”Tässä on yhtäläisyyksiä.”

Fideszin kannattajien sallivaa Venäjä-suhdetta saattaa Mikeczin mukaan osittain selittää juuri arvopohja.

”Se auttaa unohtamaan, mitä tapahtui vuonna 1956 tai miten Neuvostoliitto riisti Unkarilta itsemääräämisoikeuden melkein puoleksi vuosisadaksi.”

Unkarilla on ollut vaikea historia Venäjän kanssa, niin kuin monilla muillakin Euroopan mailla. Unkari joutui toisen maailmansodan jälkeen sosialistileiriin, ja vuonna 1956 Neuvostoliitto kukisti verisesti kansannousun.

Alkuillasta Budapestissä järjestetään toinen paneelikeskustelu, jossa yleisö on nuorekkaampaa ja menestyvän oloista. Paikkana on konservatiivien Scruton-kahvila parin korttelin päässä Tonavasta.

Paneelikeskustelun yleisöä konservatiivien Scruton-kahvilassa Budapestissä.

Unkarissa ”konservatiivi” viittaa yleensä Fidesziin, eli aatesuuntaus on selvästi nationalistisempi ja vanhoillisempi kuin Euroopan maltillisten oikeistopuolueiden konservatiivisuus.

Tämäniltaisen keskustelun järjestäjänä on aikakauslehti Hungarian Conservative. Aiheena on energiapolitiikka, ja siihen osallistuu konservatiivisen Danube-instituutin tutkimusjohtaja Anton Bendarjevskiy. Instituutti on lähellä Fidesz-puoluetta.

Miksi Orbán on niin ystävällisissä väleissä Putinin kanssa?

”En kutsuisi välejä ystävällisiksi”, Bendarjevskiy sanoo HS:lle. ”Kyse on pragmaattisista suhteista. Kyse on talouspolitiikasta, ei ystävyydestä Putinin kanssa.”

Danube-instituutin tutkimusjohtaja Anton Bendarjevskiy budapestiläisessä Scruton-kahvilassa.

Bendarjevskiyn mukaan Orbánin hallitus käynnisti 2010-luvun alussa uuden idänpolitiikan, koska halusi löytää Unkarin taloudelle uusia tukijalkoja.

Kun kerran energiapaneelissa ollaan, pitää kysyä ydinvoimasta. Unkarilla ja Suomella on nimittäin kiintoisa yhtäläisyys: venäläisen Rosatom-konsernin piti toimittaa kumpaankin maahan ydinvoimala.

Suomessa voimalahanke tuli tiensä päähän käytännössä heti 24. helmikuuta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Unkarissa neuvostovalmisteista Paks-voimalaa on määrä laajentaa kahdella ydinreaktorilla. Noin 12 miljardin euron hanke on yhä vireillä, ainakin teoriassa. Ulkoministeri Péter Szijjártó tapasi toukokuun alussa Rosatomin johtoa ja vakuutti, että voimalahanke on Unkarin strategisten etujen mukainen.

”Henkilökohtaisesti en olisi niin varma, että Venäjä tulee lopulta reaktoreita rakentamaan”, Bendarjevskiy toteaa. ”Ehkä he [Unkarin päättäjät] odottavat Venäjän ilmoittavan, että se vetäytyy hankkeesta.”

Unkarin toimintaa Ukrainan sodan aikaan olisi houkuttelevaa selittää yksinomaan kaasulla, öljyllä ja ydinvoimalla.

Se vain olisi aivan liian helppoa. Mukana on myös arvaamattomampi elementti, kansallistunne.

Ukrainassa on alue nimeltään Taka-Karpatia, joka Unkarista katsottuna on heti rajan takana. Taka-Karpatia kuului aikanaan Unkarin kuningaskuntaan. Sitten tuli ensimmäinen maailmansota ja sen jälkeinen Trianonin rauha, jossa Unkari menetti suurimman osan alueistaan.

Trianonin rauha on Unkarin kansallinen trauma. Taka-Karpatiassa elää edelleenkin unkarinkielinen vähemmistö – jota unkarilaiset katsovat Ukrainan sortavan.

Erityisenä silmätikkuna on Ukrainan koululaki, joka edellyttää opetuksen tapahtuvan nelosluokalta lähtien vain ukrainaksi.

”Unkarille se on iso asia, ja näyttää siltä, että Ukraina ei ole halukas tulemaan vastaan”, sanoo Bendarjevskiy.

”Suhteet ovat huonontuneet neljän viime vuoden aikana, ja nyt on myös henkilökohtainen ongelma Orbánin ja Zelenskyin välillä. Ongelmat ovat kärjistyneet Zelenskyin aikana.”

”Silti me autamme Ukrainaa kaikin mahdollisin tavoin”, Bendarjevskiy jatkaa. ”Mitä aseapuun tulee, meillä ei ole aseita, mitä antaa heille.”

Ukrainan kieli- ja koululait ovat olleet punainen vaate myös ja ennen kaikkea Moskovassa. Niinpä Unkarissa kuulee näkemyksiä, että Ukraina olisi provosoinut sotansa itse.

Unkarin kielessä on sellainen sanonta kuin ”vetää leijonaa viiksistä”. Sanonta oli ahkerassa käytössä Venäjän hyökättyä helmikuussa.

Viktor Orbánin Unkari ei saa muissa EU-maissa osakseen juurikaan ymmärtämystä.

”Me olemme nyt EU:n pahikset”, Anton Bendarjevskiy naurahtaa viitaten Orbánin pakotejarrutukseen.

Koska Bendarjevskiy on Orbánin aatetoveri, täytyy kysyä: onko Orbánin änkyrämaine oikeutettu?

”Ei ole. Me tapaamme paljon konservatiiveja, jotka tulevat tänne Yhdysvalloista tai Britanniasta, ja he tukevat meitä antaumuksella. Ehkä syy huonoon imagoon on valtamediassa, joka esittää meidät näin [epäsuotuisassa valossa].”

Unkarin poikkeustilallekin on vahvat perusteet, Bendarjevskiy sanoo. Kyse ei hänen mukaansa ole vallan kahmimisesta tai itsevaltaisista elkeistä.

”Poikkeustila on poliittinen viesti. Meillä on sota naapurustossa. Tuloillaan on talouskriisi ja vaikeat ajat. Hallitus viestittää, että se tekee kaikkensa suojellakseen kansaa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat