Lännen aseapu on yllättänyt Venäjän, mutta siinä tehtiin myös selvä virhe, sanoo tutkija

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes uskoo Venäjän olevan huolissaan länsimaiden lähettämistä uusista aseista.

Vladimir Putin ilmoitti, että Venäjä vetää länsimaiden toimittamasta asevusta ”tarvittavat johtopäätökset”.

6.6. 19:24

Yhdysvallat ilmoitti viime viikolla lähettävänsä Ukrainaan Himars-raketinheittimiä, ja pian perään Britannia kertoi vastaavanlaisten M270-raketinheitinten lähettämisestä maahan.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on pitkään toivonut länsimailta raketinheitin­järjestelmien kaltaisia raskaita aseita. Niillä voi olla merkittävä vaikutus sodankulkuun – varsinkin nyt, kun sota on jumittunut paikallisiin taisteluihin.

Venäjän reaktio ei ole yllätys. Presidentti Vladimir Putin ilmoitti Rossija 1 -kanavan haastattelussa sunnuntaina, että jos länsimaat toimittavat Ukrainalle pitkän kantaman ohjuksia, Venäjä iskee kohteisiin ”joihin se ei ole aiemmin iskenyt”.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan sanoi maanantaina, että Venäjä työntää Ukrainan joukot sitä kauemmas rajansa tuntumasta, mitä pidemmän kantaman ohjusjärjestelmiä länsimaat toimittavat Ukrainalle.

Yhdysvallat on ilmoittanut toimittavansa Ukrainaan Himars-raketinheitinjärjestelmiä.

Aseapu Ukrainaan on koko sodan ajan ollut tasapainoilua sen välillä, miten tehokkaita aseita Ukraina tarvitsee pärjätäkseen sodassa ja miten länsimaat välttelevät edelleen ”tarpeetonta provokaatiota”.

Säännöllisesti puheissa nousee esille se, miten tärkeää on välttää sodan syttyminen Nato-maiden ja Venäjän välillä, koska se johtaisi kolmanteen maailmansotaan.

Erityisesti Saksa on saanut kovaa arvostelua apunsa vähäisyydestä suhteutettuna maan kokoon.

Vaikka Yhdysvallat on lähettänyt runsaasti aseapua Ukrainaan, silläkin kesti kolme kuukautta sodan alkamisesta ennen kuin ensimmäisistä Himars-raketinheitin­järjestelmistä saatiin tehtyä päätös. Jokainen aseapupaketti on tiukan sisäpoliittisen väännön tulos.

Kaikkiin Ukrainan toiveisiin ei ole suostuttu. Sodan alkuvaiheessa Zelenskyi vaati painokkaasti Ukrainan suojaksi lentokielto­aluetta, mutta siihen länsi ei suostunut, koska se olisi nähty ”sotilaallisena väliintulona”.

Himars-raketinheitintenkin lähettämisen yhteydessä Yhdysvallat alleviivasi, ettei se toimita Ukrainalle pitkän kantaman ATACMS-tykistöohjusta, jolla voi ampua 300 kilometrin päähän, siis Venäjän puolelle.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

Ilman länsimaiden lähettämiä aseita Ukraina ei olisi onnistunut puolustautumaan ollenkaan näin tehokkaasti Venäjää vastaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

Moshes uskoo Venäjän olevan huolissaan länsimaiden lähettämistä uusista aseista, minkä vuoksi se pyrkii estämään tehokkaampien aseiden lähettämisen.

Moshesin mukaan on huomattava, että toistaiseksi Venäjällä ei ole ollut mitään halua viedä tilannetta Venäjän ja länsimaiden välillä pidemmälle. Varoitukset pitää siis kuulla, mutta on hyvin vähän syitä reagoida niihin Venäjän toivomalla tavalla.

Esimerkkinä Moshes nostaa esille ilmatorjunta-aseiden toimittamisen Ukrainaan maaliskuussa. Niiden pelättiin provosoivan sotaa länsimaiden ja Venäjän välille, mutta Venäjältä ei seurannut suuria vastatoimia.

”Sodan aikana on tehty aseavun osalta paljon sellaisia päätöksiä, joita olisi aiemmin pidetty mahdottomina, eikä niistä ole seurannut mitään”, Moshes sanoo.

Keskustelua Venäjän puolelle yltävien aseiden toimittamisesta Ukrainaan Moshes pitää harhaanjohtavana.

”Ukraina voi tälläkin hetkellä heittää kiven Venäjän puolelle, ei siihen tarvita pitkän kantaman ohjuksia. Sen sijaan Ukraina tietää tällä hetkellä, että sen ei kannata lähteä hyökkäämään Venäjän maaperälle.”

Yhdysvallat puolestaan pyrkii viestinnässään näyttämään Venäjälle, että se vetää aseavussaan rajan siihen, ettei se pyri niin sanottuun tarpeettomaan provokaatioon, Moshes sanoo.

M777-kenttätykit ovat olleet yksi merkittävimmistä aseavuista Ukrainaan.

Moshes uskoo, että länsimaiden toimittaman aseavun laajuus oli yllätys Venäjälle sodan alussa. Niin oli toki moni muukin asia, kuten Ukrainan taistelukyky ja -tahto.

Henkilökohtaisesti Moshesia yllätti enemmän se, miten vähän lännessä uskottiin ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä ja vielä sodan ensimmäisinä päivinä ukrainalaisten kykyyn puolustaa omaa maataan. Niin siitäkin huolimatta, että länsimailla olisi pitänyt olla Ukrainan kanssa tehdyn yhteistyön vuoksi hyvä käsitys maan joukkojen kyvykkyydestä.

Tähän viittaa se, että yhdysvaltalaistietojen mukaan Yhdysvallat oli sodan alussa tarjoutunut auttamaan Zelenskyiä pois Kiovasta.

”Länsimaiden olisi pitänyt toimittaa raskaita aseita Ukrainalle jo ennen Venäjän hyökkäystä ja lähettää sillä tavalla signaali Venäjälle, että lisää olisi luvassa, jos he hyökkäävät. Merkit Venäjän hyökkäyksestä olivat nähtävissä jo ennen hyökkäystä”, Moshes sanoo.

Nyt sotaa on jatkunut yli sata päivää, eikä sotatilanteen jatkuessa nykyisenkaltaisena länsimailla ole muuta mahdollisuutta kuin jatkaa aseavun toimittamista Ukrainaan, Moshes sanoo.

”Mitä enemmän investoi sotaan, sitä enemmän investoimista pitää jatkaa, jos ei halua hävitä sotaa. Ja sodan häviäminen olisi poliittisista ja strategisista syistä lännelle haitallista.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat