Israel rajoittamassa ulko­maalaisten pääsyä Palestiinaan, myös kaksois­kansalaisille ja Erasmus-opiskelijoille tiukennuksia

Vantaan Hakunilassa asuva Haitham Hanna odottaa kotiseudulla käynneistä tulevan entistä vaikeampia.

Vantaan Hakunilassa asuva Haitham Hanna perheineen olisi jäänyt asumaan Länsirannalle 1980-luvulla, mutta suomalainen vaimo sai vain lyhyitä oleskelulupia.

8.6. 11:33

Vantaan Hakunilassa asuva Haitham Hanna ei ole viiteen vuoteen käynyt synnyinseudullaan Taybehissa Palestiinan Länsirannalla. Ensi vuonna hän haluaisi päästä sinne tapaamaan sisariaan ja viemään lapsensa Suomesta vanhan kotikaupunkinsa festivaaleille.

61-vuotias palveluohjaaja on asunut Suomessa kohta 37 vuotta ja on Suomen kansalainen.

Palestiinalaiset tarvitsevat pääsääntöisesti erityisluvan päästäkseen Israelin alueelle. Vaikka palestiinalaisella on jonkin muun maan kansalaisuus, Israelin viranomaiset kohtelevat häntä ainoastaan palestiinalaisena.

Ensi vuonna Hannan matka perheineen voi olla vielä entistä vaikeampi, sillä Israel suunnittelee nyt vielä kiristävänsä ulkomaalaisten ja kaksoiskansalaisten pääsyä palestiinalaisalueille.

Monilla palestiinalaisilla ei ole lupaa mennä aidan toiselle puolelle Israelin alueelle.

YK julkaisi tiistaina 7. kesäkuuta raportin, joka toteaa, että väkivallan kierteen katkaisemisen edellytyksenä olisi, että Israel lopettaisi palestiinalaisalueiden miehityksen ja palestiinalaisten syrjinnän. Raportin teki komissio, jonka YK:n ihmisoikeusneuvosto nimitti toukokuussa 2021 tutkimaan ihmisoikeusloukkauksia Israelin miehittämillä alueilla. Komissio toteaa, että kumpikaan osapuoli ei ole juurikaan piitannut YK:n aiemmista suosituksista. Israel ei ole suostunut tekemään yhteistyötä komission kanssa ja pitää sitä ”ajojahtina”.

Israel julkaisi helmikuussa uudet määräyksensä, jotka kiristävät ulkomaalaisten mahdollisuutta päästä Länsirannalle ja oleskella siellä. Määräyksistä vastaa The Coordinator of Government Activities in the Territories eli Cogat, joka hallinnoi Länsirannan ns. C-aluetta ja Gazaa Israelin puolustusministeriön alaisena.

”He palaavat aikaan ennen Osloa.”

Uusien määräysten piti tulla voimaan toukokuussa, mutta kansalaisjärjestöjen vastustuksen vuoksi toimeenpanoa lykättiin heinäkuun alkuun.

Yksi uusista vaatimuksista on se, että kolmen tai pisimmillään kuuden kuukauden turistivierailun jälkeen pitäisi olla poissa alueelta vähintään kuusi tai yhdeksän kuukautta ennen kuin sinne pääsisi uudelleen.

Poissaolovaatimus ei ole Vantaalla asuvalle Haitham Hannalle uusi. ”He palaavat aikaan ennen Osloa”, hän sanoo. Hän viittaa Oslon sopimukseen vuonna 1993, jolloin Palestiinan vapautusjärjestö PLO ja Israel sopivat rauhanprosessista.

Haitham Hanna toivoo pääsyä synnyinseudulleen viiden vuoden tauon jälkeen.

Kuuden kuukauden poissaolovaatimus koskee myös Länsirannalla asuvia ulkomaalaisia, jotka ovat naimisissa palestiinalaisten kanssa. Nykyisin ulkomaalaiset saavat virallisesti olla Länsirannalla kerrallaan enintään 27 kuukautta. Aikaisemmin riitti, että he kävivät toisessa maassa, yleensä Jordaniassa, uusimassa viisuminsa.

”Israel kehottaa perheitä, joissa toinen vanhempi on ulkomaalainen, muuttamaan muualle.”

Tällä hetkellä monet ulkomaalaiset puolisot eivät uskalla poistua Palestiinasta, vaan odottavat, tulevatko uudet määräykset voimaan.

”Miten esimerkiksi lapset voivat käydä koulua Palestiinassa, jos äiti on puoli vuotta poissa? Tässä on kysymys siitä, että Israel kehottaa perheitä, joissa toinen vanhempi on ulkomaalainen, muuttamaan muualle”, sanoo Right to Enter -kampanjan vapaaehtoinen. Hän ei halua nimeään julkisuuteen. Right to Enter on vapaaehtoisjärjestö, joka puolustaa liikkumisvapauksia Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla.

Entistä tarkemman seulan alle joutuisivat myös ulkomaiset oppilaat ja opettajat, ja heidän määräänsä leikattaisiin selvästi. Uusi kiintiö olisi 150 ulkomaista opiskelijaa ja sata opettajaa vuodessa, sisältäen esimerkiksi EU:n rahoittamat Erasmus-opiskelijat. Vähennys on huomattava, sillä heitä on alueella tällä hetkellä noin 350. Suomen Ramallahin yhteystoimiston tietojen mukaan joukossa ei ole suomalaisia.

Palestiinalaiset ovat maalanneet graffiteja heidän liikkumistaan rajoittavaan aitaan Betlehemissä.

Tarkoitus on myös, että Israelin konsulaatit haastattelevat oppilaat ja opettajat ennen päätöstä viisumin myöntämisestä. Lyhytaikainen opettajan viisumi olisi voimassa kuusi kuukautta, jonka jälkeen henkilön tulisi olla poissa Palestiinasta vähintään yhdeksän kuukautta ennen paluuta alueelle. Viisivuotisen opetusviisumin ehdot ovat selvästi tiukemmat: Hakijalla pitää olla tohtorintutkinto, hänen opetusalansa on oltava ”merkittävä akateemiselle elämälle, taloudelle tai turvallisuudelle” ja hakijan pitää ”kannattaa rauhantyötä”.

Israelilaisen Hamoked-ihmisoikeusjärjestön toiminnanjohtaja Jessica Montelli sanoo, että Israelin sotilaat ”mikromanageroivat” palestiinalaisten elämää.

Yksi Cogatin suunnitelmaa arvostelevista ihmisoikeusjärjestöistä on israelilainen Hamoked. Toiminnanjohtaja Jessica Montell ihmettelee opiskelijakiintiöitä. ”Akateemisen yhteisön täytyy saada itse päättää, mikä heille on hyväksi. Sotilasorganisaatioilla kuten Cogatilla ei pitäisi olla mitään tekemistä asian kanssa.”

”Akateemisen yhteisön täytyy saada itse päättää.”

Montell muistuttaa, että Israelilla miehittäjävaltiona on vain kaksi perustetta rajoittaa liikkumista: turvallisuus ja paikallisen väestön hyvinvoinnin turvaaminen. ”Tässä ei kumpikaan perusteista täyty. Ainahan Israel voi estää pääsyn yksittäisiltä opiskelijoilta, jotka he kokevat turvallisuusuhaksi”, hän sanoo. Asiantuntijoiden mukaan opetusalan rajoitukset laskisivat opetuksen ja tutkimuksen laatua Palestiinassa.

”Raivostuttavaa tässä on se, että [Israelin] sotilaat mikromanageroivat palestiinalaisten elämää”, Montell sanoo.

Rajoitukset koskisivat myös kansalaisjärjestöjä. Palestiinan C-alueella toimivat kansalaisjärjestöt tarvitsisivat toimiluvan Israelin viranomaisilta, ja järjestöt voisivat työllistää ainoastaan asiantuntijoita, eivät enää konsultteja eivätkä todennäköisesti myöskään vapaaehtoisia. Rajoitukset eivät koske Jerusalemiin rekisteröityjä järjestöjä, joiden työntekijät voivat vapaasti kulkea Israelin ja Länsirannan välillä.

Uudet määräykset tekevät eron siinä, aikooko matkailija vierailla Israelissa ja Palestiinassa vai vain Palestiinassa. Edellistä ryhmää koskevat Israelin paljon vapaammat maahantuloehdot. Esimerkiksi EU-maiden kansalaiset saavat olla Israelissa ja Palestiinassa turistina kolme kuukautta ilman viisumia. Vain Palestiinassa vierailevia koskevat eri säännöt ja he ovat Cogatin määräysten alaisia. Nämä säännöt sallivat ainoastaan lähisukulaisten ja alle 16-vuotiaiden lasten, liikemiesten ja ulkomaisten toimittajien vierailut kolmeksi kuukaudeksi.

Tulos näyttää päinvastaiselta kuin mitä vetoomuksissa vaaditaan: Israelin linja on kiristymässä.

Israel on jo 15 vuoden ajan tiukentanut Palestiinaan matkustavien ulkomaalaisten rajoituksia, mutta tällä kertaa suunnitellut säännöt ovat erityisen tiukat. Liberaalin israelilaisen Haaretz-lehden mukaan Israelin korkeimmalle oikeudelle on tehty kymmenittäin vetoomuksia, joissa vaaditaan Palestiinalle lisää päätäntävaltaa omaa talouttaan, liike-elämää ja akateemisia asioita koskevissa asioissa. Lehden mukaan viranomaiset ovat vastanneet vetoomuksiin suunnittelemalla uusia ohjeita. Tulos näyttää kuitenkin päinvastaiselta kuin mitä vetoomuksissa vaaditaan, sillä Israelin linja on kiristymässä.

Haitham Hanna on tottunut siihen, että pääsy kotiseudulle on vaikeaa. Hanna ei ole päässyt käyttämään suorinta tietä eli lentämään Tel Aviviin ja jatkamaan sieltä Taybehiin, kuten suomalaiset voivat yleensä tehdä.

Haitham Hanna on asunut Suomessa 37 vuotta, eivätkä käynnit synnyinseudulla ole helppoja.

Hän joutuu lentämään Turkin kautta Jordaniaan ja ajamaan Jordaniasta taksilla Allenbyn sillan raja-aseman kautta Länsirannalle. Kiertoreitti tulee pitemmäksi ja kalliimmaksi kuin saapuminen Tel Avivin kautta.

Hanna yritti perheensä kanssa jäädä Länsirannalle vuonna 1986. Silloin suomalainen vaimo sai vain lyhytaikaisia oleskelulupia, ja perhe päätti asettua Suomeen. Muuttaminen takaisin ei tule enää kysymykseen. ”Suomessa voimme elää rauhassa”, hän sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat