Kaikkien aikojen suurimman CIA-tieto­vuodon käsittely jatkuu – The New Yorker: Syytetty on ”herkkä­nahkainen” entinen työn­tekijä, joka kiukutteli itsensä pihalle CIA:sta

Valtion mukaan Joshua Schulte lähetti 8 000 tiedostoa Wikileaksille kostona entiselle työnantajalleen.

Oikeudenkäynti tapauksesta päättyi jo kerran lähes tuloksettomana.

8.6. 16:40

Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelun (CIA) kaikkien aikojen suurimman tietovuodon oikeuskäsittely alkaa uudelleen liittovaltion tuomioistuimessa New Yorkissa maanantaina 13. kesäkuuta, kertoo The New Yorker tapausta laajasti käsittelevässä jutussaan.

Syytettynä on Joshua Schulte, 33-vuotias entinen CIA:n ohjelmoija, joka herätti huomiota virastossa sekä ohjelmointitaidoillaan että käytöksellään. Schultea syytetään yli 8 000 salaiseksi luokitellun verkkosivun lähettämisestä Wikileaksille, joka julkaisi tiedostot verkkosivuillaan maaliskuussa 2017.

Myös HS uutisoi asiasta tuolloin.

Niin kutsutun Vault 7 -vuodon dokumentit paljastavat, miten CIA onnistui murtautumaan älypuhelimiin ja muihin internetiin yhdistettyihin älylaitteisiin niiden ohjelmistoissa olevien haavoittuvuuksien ja erilaisten haittaohjelmien avulla.

Kun CIA palkkasi Schulten suoraan Texasin yliopistosta, hän oli vain parikymppinen tietokoneita ja yhdysvaltalaisoikeiston lempikirjailija Ayn Randia hehkuttava insinööriopiskelija.

Taitava koodari nousi muutamassa vuodessa monta askelta CIA:n salamyhkäisen alaosaston OSB:n eli operatiivisen tuen hierarkiassa. Osasto vastaa operaatioista, joissa pyritään pääsemään laitteisiin käsiksi esimerkiksi soluttautumalla laitteen haltijan lähipiiriin. Schulte nostettiin vuonna 2015 OSB:n ohjelmistokehittäjien verkoston järjestelmänvalvojaksi, mikä tarkoitti, että hän sai määrittää, kuka pääsi käsiksi projektien lähdekoodiin.

Schulten entiset kollegat kertovat hänen olleen herkkänahkainen, jääräpäinen ja tarkka siitä, miten asiat OSB:ssä hoidettiin. Kun Schulte koki tulleensa kohdelluksi väärin, hän reagoi usein dramaattisesti. Eräänä iltana Schulten läheistä kollegaansa kohti näpäyttämä kumilenkki johti lopulta nyrkkitappeluun.

Toistuvien häiriöiden myötä Schulte ajautui riitoihin erään toisen kollegan kanssa. Schulte koki saaneensa häneltä tappouhkauksen ja haki lähestymiskieltoa. Tämä herätti CIA:n sisäisen turvallisuuden tutkimusosaston, ja Schulte siirrettiin toiselle osastolle.

Samalla Schulte menetti pääsyoikeudet vanhoihin projekteihinsa.

Schulte ei niellyt siirtoa, vaan hän jatkoi valitusviestien tehtailua aina CIA:n ylimmälle johdolle asti. Kesäkuun lopussa 2016 hän kirjoitti sähköpostissa CIA:n toiminnanjohtaja Meroë Parkille, että hänen ainoa vaihtoehtonsa on irtisanoutua. Muutamaa kuukautta myöhemmin Schulte ei enää työskennellyt CIA:ssa.

Ennen lähtöään Schulte kuitenkin onnistui saamaan pääsyoikeudet hetkeksi takaisin. Tämän Schulte on kiistänyt.

Kanteen tehneen Yhdysvaltojen valtion mukaan Schulte oli viimeisinä kuukausinaan ohjelmoinut OSB:n verkkoon takaportin, jonka salasana oli vaatimattomasti KingJosh3000.

Syytteen mukaan Schulte teki päivittäin varmuuskopion OSB:n tiedostoista omaan käyttöönsä. Maaliskuun 3. päivänä 2016 tehty varmuuskopio on identtinen Wikileaksin julkaiseman tiedostomassan kanssa.

Varmuuskopio ja liittovaltion poliisin (FBI) tutkima Schulten hakuhistoria vuoden 2016 loppupuoliskolta ovat vahvimmat todisteet syyllisyydestä. Tuolloin Schulte teki yhteensä 39 Wikileaksiin liittyvää Google-hakua.

FBI löysi Schultelta myös yli kymmenen tuhannen tiedoston lapsipornoarkiston. Schulten mukaan hän vain säilytti omalla serverillään ystävien ja tuttujen tiedostoja. Syyttäjä ei ole tähän vielä tarttunut, eikä myöskään tapaukseen, jossa Schulten väitetään hyväksikäyttäneen tiedottomassa tilassa ollutta naista, entistä kämppäkaveriaan.

Schulte pidätettiin elokuussa 2017. Hän on sen jälkeen ollut ensin kotiarestissa ja sitten vangittuna liittovaltion hallinnon tutkintavankilassa.

Liittovaltion tuomioistuin aloitti Schulten oikeudenkäynnin helmikuussa 2020. Häntä syytettiin yhteensä kymmenestä rikoksesta, muun muassa FBI:lle valehtelusta sekä salaiseksi luokitellun tiedon luovuttamisesta ulkopuoliselle taholle. Valtio uskoo, että Schulten motiivina oli kosto CIA:lle.

Valtio kutsui todistajiksi toistakymmentä CIA:n työntekijää. Oikeudenkäynnissä CIA:n todistajat esiintyivät etunimillään tai nimimerkeillä ja liikkuivat suljettuun oikeudenkäyntiin omalla erityishissillään.

Schulten puolustus nojasi oikeudessa CIA:n kykenemättömyyteen suojata omia tietojaan ja väitti, että järjestelmän ongelma kaadettiin yhden ihmisen niskaan. Puolustus syytti virastoa ”noitavainosta” ja myös muistutti, että CIA huomasi hakkeroinnin vasta, kun Wikileaks julkaisi tiedostot.

Lue lisää: Professorit suhtautuvat varoen Venäjän kanssa flirttailevan Wikileaksin vuotoon – ”Luulisi, että CIA pystyisi pitämään työkaluistaan huolta”

Syyttäjän esittämä todistusaineisto paljastaa, että Schulte latasi tietokoneelleen Tails-ohjelmiston, jota Wikileaks suosittelee tiedostojen lähettämiseen. Vajaata viikkoa myöhemmin hän tutkaili nettisivua, joka kertoi, miten voi olla varma, että tuhat gigatavua tietoa on siirretty onnistuneesti.

Todisteita Wikileaksin ja Schulten viestinvaihdosta ei kuitenkaan löytynyt.

Oikeus tuomitsi Schulten oikeuden halventamisesta sekä FBI:lle valehtelemisesta, mutta tekniset yksityiskohdat osoittautuivat valamiehistölle ylitsepääsemättömän hankaliksi. Tuomari määräsi oikeudenkäynnin kahdeksan muun syytteen osalta rauenneeksi.

Näiden kahdeksan syytteen umpisolmua yritetään avata maanantaina alkavassa oikeudenkäynnissä. New Yorkerin mukaan oikeudenkäynti lienee yhtä salamyhkäinen kuin ensimmäinenkin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat