Venäjän tiedustelu­päällikkö Sergei Naryškin oli salaa Suomen ystävä – Markku Kakriainen majoitti häntä mökillään, mutta Ukrainan sota katkaisi yhteydet

Etelä-Savon kauppakamarin entinen toimitusjohtaja Markku Kakriainen piti yhteyttä Sergei Naryškiniin kunnes Putin tuhosi yrityksen rakentaa normaalit naapurisuhteet.

Markku Kakriainen keittää ahvensoppaa Puulan rannalla.

26.6. 2:00 | Päivitetty 26.6. 12:52

Neuvostoliiton romahtamisesta vuonna 1991 seurasi kolmenkymmenen vuoden jakso, jonka aikana suomalaiset ja venäläiset ehtivät lämmittää monenlaisia naapurisuhteita. Presidentti Vladimir Putin pani tälle ajanjaksolle pisteen aloittamalla laajan maahyökkäyksen Ukrainaan helmikuun 24. päivänä.

Yllättäviin Suomen salarakkaisiin kuuluu Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n nykyinen päällikkö Sergei Naryškin, 67. Julkisuudessa hänet on viime vuosina opittu tuntemaan isovenäläisenä haukkana ja niin sanottuna Suomen-syöjänä mutta tuossa mielikuvassa on totta vain toinen puoli.

”Naryškin tuli maakuntaliiton vieraaksi marraskuussa 1998”, Etelä-Savon kauppakamarin entinen toimitusjohtaja Markku Kakriainen, 68, muistelee kesämökillään Puulan rannalla Mikkelin luoteispuolella. ”Maakuntajohtaja Hannu Vesa sanoi, että jotakin ohjelmaa pitäisi järjestää. No, nuotallehan sitä vieras kesällä viedään.”

Naryškin oli tuolloin Pietaria ympäröivän Leningradin alueen ulkosuhteiden valiokunnan puheenjohtaja. Sidosryhmätapaamisessa mukana olivat Pietarin kaupungin ulkosuhteiden komitean varajohtaja Valentin Makarov sekä ulkomaankauppaministeri Ole Norrback.

Seuraavana kesänä Naryškin tuli Suomeen perheineen ja samoin vuonna 2000 eli mukana olivat Tatjana Naryškina ja pariskunnan lapset.

Tatjana Naryškina, Sergei Naryškin ja Markku Kakriainen mökkimaisemissa heinäkuussa 2002.

”Halusivat vuokrata kesämökin muttei sellaista löytynyt elokuussa”, Kakriainen muistelee. ”Olivat sitten täällä, seitsemän ihmistä kaksi yötä pienessä mökissä. Siitä alkoi meidän yhteydenpito.”

Naryškinin ura tiedustelupalvelu KGB:ssä tuskin oli 1990-luvullakaan salaisuus läntisille tiedustelupalveluille. Naryškin tuli tiedustelu-uralle Pietarissa hieman Putinin jälkeen ja muisteli tv-haastattelussa 2018 tavanneensa tulevan presidentin ensimmäisen kerran Pietarin KGB-päämajan eli ”Suuren talon” käytävällä, kertoo yhdysvaltalainen tiedustelujulkaisu Spy Talk.

Ulkomaankomennuksensa Naryškin suoritti Brysselin-lähetystössä 1988–1992 kolmannen lähetystösihteerin tittelillä. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy myönsi ranskan-taitajalle arvostetun Ranskan kunnialegioonan kunniamerkin marraskuussa 2007, ranskalais-venäläisten suhteiden edistämisestä.

Tiedustelumiehen rakkaus Suomeen johtuu Kakriaisen mukaan hänen aatelisista juuristaan. Naryškinit ovat kuuluisa aatelissuku, jonka merkittävä kantaäiti oli Pietari Suuren äiti Natalja Naryškina.

”Vanhempani eivät koskaan yrittäneet piirtää sukupuuta, se ei ollut muodissa neuvostoaikana”, Naryškin väisteli kysymystä uutistoimisto Tassin haastattelussa noustuaan virkamiesuran jälkeen parlamentin alahuoneen eli duuman puheenjohtajaksi 2011.

Tiedustelupomon sukulaisiin kuului muun muassa Talissa Suomen suurruhtinaskunnassa syntynyt Natalja Dmitrijevna Naryškina. Tämä kaunotar nai äveriääseen aatelissukuun kuuluneen Aleksandr Lopuhin-Demidovin. Lokakuun vallankumouksen koittaessa pariskunta pakeni viiden lapsensa kanssa Mikkeliin.

”Ostivat Anttolanhovin, elivät tuhlailevaa elämää ja omaisuus meni äkkiä”, Kakriainen kertoo.

Perhe muutti työmieheksi joutuneen ruhtinaan töiden perässä Viipurin seudulle. Aviomies kuoli 1937, vaimo muutti takaisin Savoon ja kuoli kaksikymmentä vuotta myöhemmin.

”Natalja kuoli Mikkelin maalaiskunnan Otavan Akkalankylässä navetan karjakeittiössä”, Kakriainen sanoo. ”Hän asui siellä, hänellä oli yksi lehmä. Kerrotaan, että hän kuoli onnellisena.”

”Naryškinin kanssa käytiin kerran Anttolanhovissa. Täällä esitettiin sellaista näytelmääkin kun ’Armollinen ruhtinatar Natalja Demidova-Naryškina’. Naryškinin piti tulla katsomaan sitä mutta vierailu ei aikataulusyistä onnistunut.”

Julkisuudessa Naryškinista tuli Suomen-syöjä hänen kiukkuisten kommenttiensa vuoksi 2015. Duuman puheenjohtajan oli määrä johtaa Venäjän valtuuskuntaa Ety-järjestön juhlakokouksessa Helsingissä mutta Suomi ei hyväksynyt delegaation kokoonpanoa. Siihen kuului muun muassa Venäjän edellisenä vuonna miehittämän Krimin edustus.

Naryškin vaati vielä seuraavana vuonna Suomelta anteeksipyyntöä välikohtauksen vuoksi. Presidentti Sauli Niinistö vastasi, että asia on loppuun käsitelty.

”Siitä hän otti nokkiinsa, että kun hän on Suomen suurin ystävä eikä häntä päästetä edes maahan”, Kakriainen muistelee.

Putin nimitti Naryškinin syyskuussa 2016 ulkomaantiedustelun päälliköksi. Kakriaisen mukaan yhteydenpito jäi tämän jälkeen vähemmälle, mutta rouva Naryškinan kanssa viestittely on jatkunut epäsäännöllisesti.

Viimeksi Sergei Naryškin nousi kansainvälisiin uutisiin juuri ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä Ukrainaan. Putin järjesti televisioidun tai itse asiassa nauhoitetun turvallisuusneuvoston istunnon, jossa presidentti nöyryytti pasmoissaan seonnutta ulkomaantiedustelun päällikköä perin pohjin.

Istunnossa käsiteltiin Itä-Ukrainan ”kansantasavaltojen” eli DNR:n ja LNR:n asemaa.

”Kannatan kansantasavaltojen liittämistä Venäjään”, Naryškin änkytti.

”Mutta eihän nyt siitä ole kysymys”, Putin opasti ivallisesti hymyillen.

Keittiöpsykologi voisi väittää, ettei Putin koskaan ole hyväksynyt Naryškinia lähimpään sisäpiiriinsä juuri aatelisen taustan vuoksi. Putin on Neuvostoliiton hedelmä, jonka lähipiiri koostuu hänen itsensä kaltaisista työväenluokan kasvateista.

”Sergei ei kannattanut hyökkäystä Ukrainaan”, Kakriainen sanoo. ”Hän kertoi vielä tammikuussa eräälle suomalaiselle, että sotaa ei tule. Hänen vaimonsa on lähtöisin Valko-Venäjältä ja vaimolla on sukua Ukrainassa. Muutama viikko sitten pistin Tatjanalle viestin, että käske lopettaa sota. Hän pani takaisin rukousemojin.”

Oikaisu 26.6 kello 12.50: Naryškinin sitaatin oikea muoto on ”Kannatan kansantasavaltojen liittämistä Venäjään”. Aikaisemmin se oli artikkelissa virheellisesti: ”Kannatan kansantasavaltojen tunnustamista”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat