Bandain kylässä Intian Rajasthanissa monet kylän lehmistä olivat kesäkuun alussa laihassa kunnossa, sillä kesä on ollut poikkeuksellisen kuuma ja kuiva. Moni vähävaraisempi intialainen päästää lehmän vapaaksi, kun se lakkaa tuottamasta maitoa.

Katujen pyhä eläin

Intiassa miljoonittain lehmiä päätyy kaduille, metsiin tai ”lehmien vanhainkotiin”. HS näki myös kulkulehmiä hoitavan sairaalan.


26.6. 2:00 | Päivitetty 26.6. 6:48

Jodhpur

Iso mustanharmaa nauta työntää päänsä roskakasaan risteyksessä Jodhpurin kaupungissa Intian Rajasthanissa.

Se on hankkinut itselleen parhaan laidunpaikan ylitsepursuavan jäteastian vierestä. Turpa seuloo muovipusseja biojätteiden toivossa.

Autoja ja moottoripyöriä suhahtelee ohi. Äänimaisema on täynnä tööttäyksiä ja lähikioskin puheensorinaa.

Muutama pienempi nautaeläin nostelee roskia taaempana. Yksi suuri valkoinen sonni kulkee lehmän perässä ja hieroo poskeaan sen selkään. Vieressä luisevakylkinen vasikka hakee turvaa emonsa takajalkojen välistä. Yli 40-asteisessa ilmassa sekoittuvat jätteiden, pakokaasujen ja eläinten aromit.

Naudat etsivät ravintoa roskien seasta vilkkaan risteyksen luona Jodhpurin kaupungissa Intiassa.

Suomalaisin silmin katsottuna näkyä on vaikea ymmärtää. Miksi nämä sorkkaeläimet ovat tässä kadulla? Roskalaitumen vieressä on yliopiston portti.

Päivän suurimmat yllätykset ovat kuitenkin vielä edessäpäin.

Ennen kesäkuisen illan pimenemistä tulemme näkemään myös lehmien vanhainkodin, lehmäambulanssin ja katulehmille tiputusta tarjoavan sairaalan.

Intiassa ja varsinkin Rajasthanin osavaltiossa katulehmät ovat yleinen näky.

Intiassa on noin viisi miljoonaa kulkulehmää. Täällä 80 miljoonan asukkaan Rajasthanissa niiden määrä kasvoi 2010-luvun mittaan kolmanneksella.

Lehmästä on tullut pitkälti tahattomasti Intian luonnon yleisimpiä nisäkkäitä, jolla on merkittävä vaikutus ympäristöön. Lehmät laiduntavat kaikkialla, mihin pääsevät, myös metsissä ja pelloilla.

Iso osa kulkulehmistä on täysin omillaan, mutta osa vain puoliksi. Joukko yliopiston opiskelijoita kertoo tarkkailleensa näitä risteyksen lehmiä viikkojen ajan läheisen kioskin pöydästä käsin.

Joku käy välillä lypsämässä lehmistä ne, joilta maitoa vielä tulee, ja jättää ne sitten taas syömään roskia ja ruoka-almuja. Maito myydään viereisessä kadunkulmassa.

”Ajattele, millaista on lehmän maito, kun se syö noin”, Phukha Ram, 24, sanoo.

Yliopisto-opiskelija pyörittelee päätään.

Näistä Jodhpurin risteyksen lehmistä ainakin osa oli vain puoliksi ”villejä”, sillä silminnäkijät kertoivat jonkun käyvän niitä lypsämässä.

Kaduilla näkyy myös vasikoita ja nuoria lehmiä. HS:n haastattelemien paikallisten mukaan ei ole täysin tavatonta, että vasikoita myös syntyy kadulle.

Katulehmien yleisyyden tausta on Intian valtauskonnossa hindulaisuudessa. Lehmä on hinduille pyhä eläin.

Intian perustuslaki kehottaa välttämään lehmien teurastamista, ja valtaosassa osavaltioita se onkin kielletty. Yleissääntö on, että lehmää saa lypsää, muttei tappaa. Vesipuhveleiden teurastaminen sen sijaan yleensä sallitaan.

Intia on maailman suurin maidontuottaja ja myös suuri vesipuhvelin lihan viejä.

Naudanteurastuskiellot ovat tiukentuneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana, kun valtaa on käyttänyt pääministeri Narendra Modin hindunationalistinen puolue BJP. Vuonna 2017 hallitus kielsi karjan teuraaksi myymisen karjamarkkinoilla koko maassa.

Teurastajat ovat Intiassa usein muslimeja, joten kiellot ruokkivat uskonryhmien välisiä kahnauksia.

Teurastuskiellot ovat johtaneet myös siihen, että köyhemmät ihmiset vapauttavat lehmänsä usein kadulle, kun se lakkaa antamasta maitoa. Ylläpito kävisi kalliiksi. Ennen se olisi kaikessa hiljaisuudessa myyty teurastajalle.

Rajasthanissa enimmäisrangaistus lehmän teurastamisesta on kymmenen vuotta vankeutta. Vuonna 2017 osavaltion korkein oikeus esitti hallitukselle, että rangaistus pitäisi korottaa elinkautiseksi.

Myös omankäden oikeutta nähdään. Viime kesänä Rajasthanissa vihainen hindumiesjoukko hakkasi kuoliaaksi miehen, jota se epäili naudanlihan salakuljettamisesta.

Lehmien ruokkiminen on hinduille hyve. Jodhpurista ulos johtavan maantien varressa näkyy vihreiden kasvinippujen äärellä vanha mies ja kaksi poikaa. Ympärillä astelee luisevia kulkulehmiä, joita he ruokkivat.

Moun Singh kerää luonnosta lehmille syötävää ja ruokkii sillä villinä kulkevia katulehmiä. Ohi ajavat autoilijat maksavat hänelle, koska he pitävät hindujen pyhän eläimen ruokkimista uskonnollisesti hyveellisenä.

Kuljettaja pysäyttää mustan auton tien laitaan. Eläköitynyt armeijan upseeri Bherath Singh avaa takapenkiltä ikkunan ja ojentaa lehmien ruokkijalle Moun Singhille rahaa.

”Pysähdyn tässä joka päivä”, hän kertoo ja vilkaisee aurinkolasiensa yli.

Hänen mukaansa on selvää, että teurastuskieltojen tiukentaminen kasvattaa kulkulehmien määrää. Hinduna hän kannattaa niitä silti epäröimättä.

”Lehmistä täytyy pitää huolta.”

Eläköitynyt upseeri kertoo, että kaupungissa on lukemattomia lehmäsuojia eli ”lehmien vanhainkoteja”, joihin haetaan hylättyjä lehmiä kaduilta.

Ennen kuin hän antaa kuljettajalle lähtömerkin, hän vinkkaa myös suuresta kulkulehmiä hoitavasta sairaalasta. Sinne hän soittaa, jos hän näkee kadulla erityisen huonokuntoisen tai auton kolhiman lehmän.

Lehmien ruokkija Moun Singh uskoo, että pyhän eläimen hoivaaja saa hoivaa takaisin. Hän näyttää jalkansa proteesia ja kertoo parantuneensa syövästä. Vaikutusta vahvistaakseen hän on juonut lehmien virtsaa.

Muutaman kilometrin päässä tien laidalla näkyy laitos, josta upseeri puhui: goshala eli lehmäsuoja eli lehmien vanhainkoti. Se on suuri sivuilta avoin katos, jossa eri-ikäiset, -väriset ja -kokoiset nautaeläimet syövät, juovat ja nuolevat suolakimpaleita.

Täällä asukkailta ei enää vaadita mitään. Niitä ruokitaan ja pidetään hengissä. Kun ne kuolevat, ne haudataan mantraa lausuen.

Tämä paikallisen gurun pyörittämä uusi laitos toimii toistaiseksi lahjoituksin, mutta kahden vuoden kuluttua se voi alkaa saada rahoitusta myös verovaroista.

Pukhraj Rana haluaa pitää lehmäsuojan asukeista hyvää huolta, vaikka ne eivät enää mitään taloudellista hyötyä tuotakaan. Hänen mukaansa kaikki hindut pitävät lehmistä.

25-vuotias lehmienhoitaja Pukhraj Rana esittelee mielellään laitosta, jossa asuu 275 eläintä. Intiassa on yli kolmetuhatta goshalaa.

Rana kävelee yhden lehmän luokse.

”Tämä ei jaksanut edes seisoa 15 päivää sitten, kun se tänne tuotiin.”

Nyt se on jaloillaan.

Kesä on ollut katujen laiduntajille läkähdyttävä, sillä Jodhpurissa on ollut maaliskuun puolivälistä lähtien lähes joka päivä yli 40 astetta lämmintä. Laitos saa päivittäin Whatsapp-ryhmäänsä vinkkejä huonokuntoisista tai luonnossa vaeltelevista lehmistä, joita partio sitten käy hakemassa.

Jalkojemme juuressa pienessä sykkyrässä nukkuu vasikka. Paikka on näemmä vanhainkodin lisäksi myös lastenkoti.

”Kaikki täällä olevat vasikat ovat syntyneet kadulla”, Rana sanoo. Nyt kun tarkemmin katsoo, niitä näkyy lukuisia.

Tästä upseerikin mainitsi: välillä käy niin, että Intian kulkunaudat lisääntyvät luonnossa keskenään. Vasikan elinajanodote kadulla ei kuitenkaan ole kovin hyvä, jos ei sitä pian noudeta suojaan.

Kesken kierroksen Rana varoittaa yhdestä suuresta ruskeasta naaraasta.

”Älkää säikyttäkö häntä. Se on vihainen, koska kulkukoirat tappoivat sen vasikan.”

Kulkulehmien sairaalassa ollaan yhtä vastaanottavaisia kuin goshalassakin. Keskipäivän paahde on sellainen, ettei siihen voi jäädä.

Jalkapallokentän kokoisen korkean katon varjossa hoitoa saa parhaillaan 850 lehmää. On täällä muitakin eläimiä, kuten roteva korppikotka, pari antilooppia ja yksi emu, mutta pääasiassa sairaalan hoidokit koostuvat naudoista.

Jodhpurin alueella sijaitsevan eläinsairaalan suuri katos tarjoaa sadoille naudoille suojaa polttavalta auringolta.

Sairaalan lehmät saavat vahvistuakseen monipuolista ravintoa, johon kuuluu myös hedelmiä, kuten vesimeloneja.

Ensimmäisellä osastolla näkyy liikenteen kolhimia lehmiä. Useat niistä makaavat säkkien päällä, jotka on aseteltu varta vasten lehmien kylkien alle.

”Ne eivät vielä itse pysty pitämään itseään hyvässä asennossa”, meitä opastamaan lähtenyt Persaram Bamniya kertoo.

Hän viittaa potilaisiin yksinomaan hindin sanaparilla ”äiti lehmä”. Se heijastaa kunnioitusta lehmän pyhyyttä ja hyödyllisyyttä kohtaan.

Yksi lehmä on laitettu glukoositiputukseen, koska sillä on nestehukka. Sen äärelle kyykistyneet eläinlääketieteen opiskelijat Rakesh Choudhary ja Kamal Deep vakuuttavat, että eläin tulee selviämään.

”Se ei vain ole saanut kadulla tarpeeksi ravintoa”, Choudhary selittää.

Ambulanssin pillit soivat. Taas tuodaan potilas sisään.

Rakesh Choudhary ja Kamal Deep antoivat nestehukasta kärsivälle potilaalle ravintoa ja nesteytystä tipan avulla.

Pidemmällä katoksessa yksi lehmä seisoo tuettuna laitteessa, jossa sen vatsan alta menee hihnat. Kyse on fysioterapiasta. Lehmää seisotetaan avustetusti pieniä aikoja, jotta se jaksaisi taas seistä omin voimin.

Sen takana on ikävämpiä tapauksia. On lehmiä, joiden iho on palanut tai jotka ovat saaneet päälleen happoa.

”Jotkut heittävät happoa pitääkseen ne pois pelloiltaan”, Bamnia selittää.

Kierroksen viimeisenä etappina Bamnia näyttää leikkaussalin, jonka ”leikkauspöytä” on king size -vuoteen kokoinen patja. Siihen mahtuu pötkölleen lehmä kuin lehmä.

Salin seinällä on kuvia onnistuneista operaatiosta. Ne palauttavat ajatukset katulehmien todellisuuteen. Tavanomainen leikkaus on sellainen, jossa pyhän eläimen vatsasta poistetaan muovia.

Lehmäsairaalan hoitajat Magna Ram ja Omprahash Ram yrittävät auttaa nääntynyttä lehmää juomaan.

Naisen ja nautaeläimen katseet kohtasivat Bandain kylässä Intian Rajasthanissa.

Fakta

Miljardin naudan planeetta

  • Ihmisen ruuantuotantoa varten jalostama nauta on maailman toiseksi yleisin suuri nisäkäs, heti ihmisen jälkeen. Niitä arvioidaan olevan maailmassa nykyään noin miljardi.

  • Massalla laskettuna naudan rooli korostuu entisestään. Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisen tuotantoeläimet, pääosin naudat ja siat, muodostavat noin 60 prosenttia maailman kaikkien nisäkkäiden yhteispainosta.

  • Ihmisen osuus nisäkkäiden biomassasta on 34 prosenttia. Kaikkien villien nisäkkäiden osuudeksi jää neljä prosenttia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat