Äiti, joka joutui luopumaan koulutuksesta, näkee saman tapahtuvan nyt tyttärilleen

16-vuotias Laila ei ole päässyt kouluun sen jälkeen kun Taleban nousi valtaan viime elokuussa. Kansainvälisen yhteisön painostus Talebania kohtaan ei ole tuottanut tulosta.

Taleban on estänyt yli 12-vuotiaiden tyttöjen koulunkäynnin.

22.6. 2:00 | Päivitetty 22.6. 7:57

Koulujen piti avautua kaikille afganistanilaisille lapsille 23. maaliskuuta. Näin Taleban oli luvannut. Päivä on afganistanilaisen kalenterivuoden ensimmäinen päivä – ja myös kouluvuoden.

16-vuotias Laila oli pukeutunut koulupukuunsa, valkoiseen huiviin ja pitkään mustaan hameeseen. Hän oli odottanut tätä päivää syksystä lähtien, jolloin Taleban sulki koulut suurimmassa osassa maata.

”Olin täynnä iloa, kun kävelin siskojeni kanssa kouluun. Opettajat olivat tyytyväisiä nähdessään meidät. Kaikki oli hienosti”, Laila kertoo puhelimitse kotoaan Parwanista.

Maakunta sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Kabulista pohjoiseen.

Käsky oli käynyt Talebanin henkisestä pääkaupungista Kandaharista.

Seuraavana päivänä, kun Laila saapui siskojensa kanssa koululle, yläkouluikäisiä tyttöjä ei päästetty enää sisään.

Taleban-hallinnon edustajat olivat hetkeä aikaisemmin käyneet kertomassa koulun opettajille, että yli 12-vuotiaat tytöt eivät olekaan tervetulleita kouluun.

Käsky oli käynyt Talebanin henkisestä pääkaupungista Kandaharista, jossa Talebanin ylin johto majailee. Viesti tuli yllätyksenä myös Talebaniin opetusministerille, joka oli päivää aiemmin onnitellut videoviestillä koululaisia opetuksen alkamisesta.

Kun Taleban otti Afganistanin haltuun viime elokuussa, kansainvälinen yhteisö vakuutti, että he eivät tule unohtamaan afgaaninaisia ja -tyttöjä. Onko lupauksesta pidetty kiinni?

Kansainvälisen ajatushautomon International Crisis Groupin vanhempi asiantuntija Graeme Smith sanoo, että 20 viime vuotta on hoettu afgaaninaisten pelastamisesta, mutta ikinä se ei ollut länsiliittouman prioriteetti.

Siihen nähden tilanne on Smithin mukaan nyt toinen. Afgaaninaiset ovat keskustelujen lähtökohta.

”Tällä hetkellä kaikki kansainvälisen yhteisön ja Taleban-hallinnon väliset kanssakäymiset liittyvät afgaaninaisiin. Jokainen diplomaattidelegaatio lähettää pääkaupunkeihinsa viestiä siitä, miten he ovat painottaneet naisten oikeuksien merkitystä talebanien kanssaan käymissä keskusteluissa.”

Myös konkreettisia tekoja on nähty. Mutta mihin ne ovat johtaneet?

Harva nainen on pystynyt jatkamaan töitään.

Kun Taleban kielsi maaliskuussa yli 12-vuotiaiden tyttöjen koulunkäynnin, Maailmanpankki keskeytti puolen miljardin euron avustuksen Afganistaniin. Summa on viidesosa Talebanin koko tämän vuoden budjetista.

Talebanin painostamisen tulokset ovat olleet laihat.

Koulut ovat yhä kiinni yli 12-vuotiailta tytöiltä suurimmassa osassa maassa. Harva nainen on pystynyt jatkamaan töitään. Naisten elinpiiriä on pyritty rajaamaan ja heidän vaatetukseensa on puututtu.

”En usko, että länsimaiden painostus merkitsee yhtään mitään.”

Smithin mukaan on älytöntä ajatella, että länsivallat voisivat painostamalla pehmentää tai muuttaa Talebania.

”Ei ole järin hyvä suunnitelma yrittää tehdä Talebanista vähemmän Talebania. Se ei ole realistista. En usko, että länsimaiden painostus merkitsee yhtään mitään. Ei mitään.”

Smith on sitä mieltä, että kansainvälisen yhteisön tulisi lähestyä Talebania käytännönläheisesti, pienin askelin. Jos jollain alueella koulut ovat auki tytöille, heitä tulisi tukea.

”Lopulta kaikki riippuu siitä, haluaako Taleban tehdä yhteistyötä.”

Smith haluaa muistuttaa, että kaikista tärkein ihmisoikeus on oikeus elämään.

Afganistanin talous on surkeassa tilassa. Siihen vaikuttavat lännen Talebanille asettamat sanktiot, Afganistanin keskuspankin jäädytetyt rahat ja äkillinen kehitysavun lopettaminen.

YK:n mukaan yli puolet kansasta, 24,4 miljoona ihmistä, tarvitsee humanitääristä apua. Yhdeksän miljoona heistä elää nälässä. YK:n pääsihteeri António Guterres toi keväällä esiin, että afgaanit on pakotettu myymään lapsiaan ja sisäelimiään elättääkseen perheitään.

Talouden romahduksesta kärsii ennen kaikkea tavallinen kansa.

Afganistanilaiset saavat humanitääristä apua, mutta se apu on hätäapua. Suurempi kysymys on, miten Afganistanin talous saadaan taas pyörimään. Se on taas riippuvainen Afganistanin keskuspankin toimivuudesta, josta tällä hetkellä päättää länsivallat.

“Jos haluamme auttaa afgaaninaisia, meidän tulisi auttaa heitä saamaan ruokaa”, Smith sanoo.

Yhdysvallat on pidättäytynyt keskusteluista Afganistanin keskuspankin rahojen tulevaisuudesta.

Tutkijan mukaan on hyvin vähän tehtävissä, jos Taleban ei halua päästää yli 12-vuotiaita tyttöjä kouluun

”En näe mitään tulevaisuutta itselleni.”

Laila kertoo lempiaineidensa olevan matematiikka ja englanti. Hän haaveilee lääkärin ammatista.

“Ajattelin, että lääkärinä voisin auttaa muita ja olla roolimalli nuoremmille. Nyt kaikki tuntuu toivottomalta. En näe mitään tulevaisuutta itselleni.”

Lailan perheeseen kuuluu 18 ihmistä. Aiemmin he pärjäsivät hyvin, kun perheen naisetkin kävivät töissä.

Talebanin noustua valtaan työt loppuivat. Naiset ovat voineet jatkaa työtään vain aloilla, joissa ollaan tekemisissä naisiin ja tyttöihin liittyvissä asioissa, kuten opettajana tai terveydenhoidossa. Näitä töitä miehet eivät voi tehdä.

Lailan isän päivittäistavarakauppaan ei ole riittänyt asiakkaita syksyn jälkeen.

Harvalla on enää töitä, ja säästöjä ei saa nostettua käteiskriisin takia.

Lailan äiti Mobena kertoo, että edellisen Taleban-hallinnon aikana 1990-luvulla hän joutui luopumaan omasta koulutuksestaan ja nyt hän pelkää, että sama tapahtuu tyttärilleen.

”Afganistan kehittyi niin paljon 20 vuodessa, ja nyt olemme palaamassa nollapisteeseen”, Mobena sanoo.

Perhe on ajatellut pakenevansa kotimaastaan, mutta tällä hetkellä heillä ei ole siihen varaa.

Maaseudulla moni on helpottunut, että sota on ohi.

20 vuotta länsivaltojen läsnäoloa Afganistanissa jätti jälkeensä kahtiajakautuneen yhteiskunnan.

Maaseudulla moni on helpottunut, että sota on ohi.

Maailmanpankin uusimman tutkimuksen mukaan alakouluissa on enemmän alle 12-vuotiaita tyttöjä kuin vuosiin. Smithin mukaan osa perheistä kokee, että koulut ovat sopivimpia tytöille, kun niitä kontrolloi Taleban. Alueet ovat nyt myös turvallisempia.

Koulutetulle kaupunkilaisväestölle, jotka länsivetoisesta jälleenrakennuksesta eniten hyötyivät, Talebanin valtaantulo oli äärimmäinen tragedia. Smithin mukaan sitä maata, jota he rakensivat ei enää ole, eikä ehkä enää koskaan tule olemaan.

Koska Taleban ei ole näyttänyt minkäänlaista halukkuutta kompromissiin naisten oikeuksien tai kaikkia edustavan hallinnon suhteen, Smithin mukaan tällä hetkellä ainoa käytännön keino auttaa koulutettua afgaaniväestöä olisi antaa heille turvapaikka lännestä.

”Miksemme anna satojentuhansien afgaanien paeta länteen? Me koulutimme heidät, me maksoimme heille palkkaa. Miksemme anna heidän saapua tänne?” Smith kysyy.

Lailan ja Mobenan nimet on muutettu turvallisuussyistä johtuen.

Kaisa Rautaheimo seuraa Afganistanin naisten ja tyttöjen aseman kehittymistä elokuun 2022 loppuun saakka muiden tehtäviensä ohella. Lähetä Rautaheimolle juttuvinkkejä osoitteeseen kaisa.rautaheimo@hs.fi.

Lue lisää: Taleban kielsi koulun­käynnin yli 12-vuotiailta tytöiltä – Se kertoo Talebanin nais­vihasta mutta myös sisäisesti hajanaisesta ryhmittymästä

Lue lisää: Talebanin johtohahmot ovat kouluttaneet omia tyttäriään naapurimaissa – Se on voinut muuttaa hallinnon suhdetta koulutukseen

Lue lisää: Perheet joutuvat turvautumaan äärimmäisiin tekoihin köyhtyneessä Afganistanissa: "Jokainen voi miettiä, minkälaisessa tilanteessa ihminen on pakotettu myymään lapsensa”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat