Venäjä aikoo liittää Ukrainalta valloitetut alueet osaksi maataan – Sen jälkeen niitä olisi vaikea saada takaisin muuten kuin sotimalla, sanoo tutkija

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija uskoo, että nyt liitettäväksi suunniteltujen alueiden kohtalo tulee olemaan sama kuin vallatulla Krimillä.

Venäläisiä sotilaita partioimassa Hersonissa. Uutistoimisto AFP:n kuvaaja on ottanut kuvan Venäjän armeijan järjestämällä kuvausmatkalla 20. toukokuuta

10.6. 14:07

Venäjä suunnittelee Ukrainalta valloittamiensa alueiden yhdistämistä uudeksi federaation aluepiiriksi, venäjänkielinen verkkolehti Meduza kertoo.

Meduza perustaa tietonsa kolmeen Kremliä lähellä olevaan lähteeseen. Lähteiden mukaan Donetskin ja Luhanskin "kansantasavaltojen" sekä Hersonin ja Zaporižžjan miehitettyjen alueiden on määrä yhdistyä omaksi aluepiirikseen.

Venäjä aikoo muodostaa alueen sen jälkeen, kun niillä on järjestetty "kansanäänestykset" Venäjään liittymisestä.

Keskusteluissa äänestysten järjestämisestä on ollut mukana kaksi eri päivämäärää, joista ensimmäinen olisi "heinäkuun puolivälissä, jos tilanne sallii". Toinen, realistisempi päivämäärä olisi syyskuun 11. päivä, jolloin Venäjällä järjestetään myös kuvernöörivaalit.

Meduzan lähteiden mukaan venäläisviranomaiset värväävät nyt henkilökuntaa, joka työskentelisi uuden alueen hallinnossa.

Lisäksi Kreml etsii uudelle alueelle "poliittisia komissaareja" eli politrukkeja, joilla on "kokemusta opposition kanssa työskentelystä", yksi Meduzan lähteistä kertoo.

Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Sinikukka Saaren mukaan alueiden liittäminen osaksi Venäjän federaatiota vertautuu Krimin niemimaan valtaukseen.

”Krimin valtaus on hyvä esimerkki siitä, mitä käytännössä tarkoittaa, kun Venäjä liittää alueen itseensä. Kyseessä on pysyvämpi järjestely Venäjän puolelta.”, hän sanoo.

Hän uskoo, että mikäli Venäjä onnistuu liittämään alueet virallisesti osaksi federaatiota, ei alueista tulla neuvottelemaan edes tulevaisuudessa mahdollisesti käytävissä rauhanneuvotteluissa.

”Jos he onnistuvat liittämään alueet itseensä, en usko, että silloin Venäjällä olisi tarkoituksena käyttää niitä neuvottelunappuloina. On epätodennäköistä, että ensin alueiden liittäminen syötetään venäläisille suurena voittona, ja sitten aletaan neuvottelemaan siitä, että jäävätkö ne Venäjän hallintaan.”

Hän lisää, ettei edes Krimin osalta ole puhuttu siitä, että alue voitaisi antaa takaisin Ukrainalle. Hän uskoo, ettei alueiden palauttaminen ole mahdollista muutoin kuin sotilaallisin keinoin.

”Venäjä ei ole väläytellyt sitä korttia, että Krimiä oltaisiin missään tapauksessa antamassa takaisin. Tämä viestii siitä, että jos Venäjä todella liittää alueet itseensä, niitä on käytännössä vaikea saada takaisin muilla kuin sotilaallisilla keinoilla.”

Venäjä on aiemmin määrittänyt "sotilaallisen erikoisoperaation” tavoitteeksi Donbasin ”vapauttamisen”. Sittemmin Venäjän on laajentanut tavoitteitaan koskemaan myös Hersonin ja Zaporižžjan miehitettyjä alueita.

Saari uskoo, että tavoitteiden laajeneminen on seurausta siitä, että Venäjä haluaa muodostaa maatien Krimin niemimaalle ja siten parantaa alueen huoltovarmuutta. Alueen huoltovarmuus oli ennen sotaa täysin riippuvainen Venäjän 2018 rakentamasta Kertšinsalmen sillasta, joka yhdisti alueen Venäjään.

”Maatien muodostaminen Krimille on selvästi Venäjän tavoitteena, sillä alueen huoltovarmuus on ollut suhteellisen haastavaa. He varmasti toivovat, ettei se olisi vain yhden sillan varassa. Myös Azovin meren täydellinen hallinta on Venäjän päämäärä.”

Saaren mukaan venäläisen keskustelun narratiivi on muuttunut siten, että nyt puhutaan alueiden palauttamisesta osaksi Venäjän federaatiota.

”Enää ei puhuta demilitarisoinnista ja ”denatsifikaatiosta”. Nyt todella puhutaan siitä, että haluamme palauttaa alueita itsellemme.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat