Unkari on tarkkaillut salaa toimittajien vierailua Suomessa, tieto tuo HS:n vastaavalle päätoimittajalle mieleen kylmän sodan ajan

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja ei ole yllättynyt, että Unkarin hallinto on seurannut unkarilaisia toimittajia Suomessa. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja luonnehtii seurantaa vastenmieliseksi.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Annastiina Kallius ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen.

10.6. 20:24

Unkarilainen uutissivusto Direkt36 paljasti torstaina artikkelissaan, että Unkarin suurlähetystöt ovat keränneet useassa Euroopan maassa tietoa unkarilaisten toimittajien liikkeistä Unkarin hallinnolle.

Suomesta vuonna 2018 ja 2019 tehdyissä selvityksissä kerrotaan muun muassa unkarilaisten toimittajien vierailleen Helsingin Sanomien toimituksessa ja Julkisen sanan neuvostossa.

Lue lisää: Unkarin Suomen-suurlähetystö tarkkaili salaa toimittajien vierailua Suomessa

”En olisi lainkaan ihmeissäni, jos toimittajien seuranta olisi jatkunut myös tuon jälkeen”, arvioi Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Hänen mukaansa toimittajia itsesensuuriin painostava toimintatapa on tyypillistä Unkarin valtapuolueelle Fideszille. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan itsenäiset mediat toimivat unkarissa valtapuolueen poliittisen, taloudellisen painostuksen ja sen sääntelyn puristuksessa.

Niemi epäilee, että seurannan tarkoituksena on aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta unkarilaisissa toimittajissa.

”Unkarilaisten diplomaattien toiminta muistuttaa paljon kylmän sodan aikaa, jolloin esimerkiksi rautaesiripun takaa tulleita ihmisiä painostettiin viranomaisten näkyvällä seurannalla.”

Myös Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajalle Eero Hyvöselle Unkarin toiminta tuo mieleen kylmän sodan ajat. Tietojen kerääminen ei yllätä, mutta herää kysymys, mitä muita tietolähteitä toimittajien seuraamiseksi on käytetty.

”Tämä panee meidät ja mediatalot miettimään, miten mahdolliset luottamukselliset keskustelut voidaan pitää oikeasti salassa.”

Hyvönen pitää tapausta vastenmielisenä ja ikävänä. Hänen mukaansa pahimmassa tapauksessa toimittajien seuranta voi vähentää toimittajien haluja tavata ihmisiä. Lisäksi hän pitää vakavana sitä, että tietoja voidaan yhdistellä ja pyrkiä käyttämään Fideszin vastustajien horjuttamiseen.

”Hopeareunuksena tässä on, että unkarilainen media on pystynyt tekemään tällaisen paljastuksen. Se on erittäin hyvä piirre, että tutkivaa journalismia on voitu harjoittaa.”

Vastaava päätoimittaja Niemi uskoo, että unkarilaiset toimittajat ovat tienneet seurannasta jo ennen paljastettuja asiakirjoja.

Unkarin Suomen-suurlähetystö on painostanut toimittajia myös näkyvästi. Niemi kertoo tapauksesta, jossa entinen suurlähettiläs tuli esittämään vastalauseensa keskustelutilaisuuteen, jossa oli unkarilainen toimittaja puhumassa maan lehdistönvapauden tilasta.

Myös muissa maissa Unkarin diplomaatit ovat painostaneet unkarilaisia toimittajia samankaltaisissa tilaisuuksissa.

Unkarin Suomen-suurlähetystö ei vastannut Helsingin Sanomien haastattelupyyntöön koskien Direkt36:n paljastamia tietoja.

Suurlähetystön harjoittamasta seurannasta koostettiin Direkt36:n mukaan diplomaattisia sähkeitä, joista käy ilmi muun muassa, että vierailijat olivat tavanneet suomalaisen tohtoriopiskelijan, jolla on ”kriittinen suhtautuminen Unkarin hallintoon”.

Sähkeessä nimetty Helsingin yliopiston sosiaaliantropologian väitöskirjatutkija Annastiina Kallius kertoo, että hän tapasi nuoria toimittajia kahvilla ilman sen suurempia taka-ajatuksia.

Hän kehottaa, ettei asiassa lähdettäisi Fideszin käsikirjoituksen mukaisesti pöyristymään siitä, että suomalainen tutkija on nimetty sähkeessä.

”Mielestäni tässä asiassa on paljon huolestuttavampaa, että Unkarin hallinto seuraa nuoria toimittajia, jotka ovat matkalla. Olen todella yllättynyt, että tätä porukkaa on seurattu.”

Listojen tekeminen ei Kalliuksen mukaan ole uutta toimintaa Unkarin hallinnolle. Esimerkkinä hän mainitsee vuoden 2018 parlamenttivaalien aikaan tv-lähetyksessä olleen ”Sorosin verkosto” -grafiikan, johon hänet oli listattu täysin fiktiivisistä syistä.

”Näitä listauksia ei tarvitse ottaa liian vakavasti, koska tällaisen Fideszille tyypillisen nimeämisen ja listaamisen tarkoituksena on luoda itsesensuuria ja pelkoa, jos listat ovat julkisia. Sillä haetaan tietynlaista shokkireaktiota. Sen takia tässä koko hommassa paljon vakavampaa on tämä nuorten toimittajien seuraaminen. Tämä on mielestäni sananvapauden kannalta EU:ssa todella vakavaa.”

Niemi ja Hyvönen painottavat molemmat, että kansainvälisten toimittajien vierailuilla ei käsitellä mitään salaista.

”Ollaan avoimia ja voidaan vapaasti kertoa toiminnastamme. On ihan hyväkin asia, että meidän toiminnastamme sananvapauden puolesta menee tietoja Unkariin”, toteaa Hyvönen.

Unkarilaisia toimittajia on vieraillut viimeksi Helsingin Sanomien toimituksessa maanantaina ja Julkisen sanan neuvostossakin vastikään. Vierailuja aiotaan jatkaa samaan tapaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat