Naton Stoltenberg: Ruotsi ottanut jo kaksi tärkeää askelta vastatakseen Turkin turvallisuus­huoliin

Ruotsi ottaa Turkin huolet vakavasti, sanoi pääministeri Magdalena Andersson.

13.6. 14:53 | Päivitetty 13.6. 17:45

Tukholma

Ruotsi on jo ottanut kaksi tärkeää askelta vastatakseen Turkin turvallisuushuoliin, sanoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vieraillessaan Ruotsissa maanantaina.

Stoltenbergin mukaan nuo askeleet liittyvät terrorismi­lainsäädännön kiristyksiin ja aseviennin esteiden purkuun.

”On hienoa, että Ruotsi on jo alkanut muuttaa maan terrorismi­lainsäädäntöä ja ryhtynyt varmistamaan, että maan asevienti­lainsäädäntö on linjassa muiden Naton jäsenmaiden kanssa liittyen siihen, miten lainsäädäntö suhtautuu liittolaisiin”, Stoltenberg sanoi.

Stoltenberg tapasi Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin maanantaina pääministerin kesäasunnolla Harpsundissa.

Lue lisää: Naton pääsihteeri vakuuttaa yhä Suomesta ja Ruotsista tulevan Naton jäseniä – ”Emme näe mitään välitöntä uhkaa”

Ruotsin pääministeri Andersson sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina, että Ruotsi ottaa Turkin turvallisuushuolet hyvin vakavasti. Anderssonin mukaan Turkin kanssa käydään nyt monella tasolla keskusteluja, joissa on tarkoitus valottaa Ruotsin toimia muun muassa terrorismin vastaisessa taistelussa.

Ensimmäinen askel, johon Stoltenberg viittasi, liittyy Ruotsin terrorismi­lainsäädäntöön, joka päivittyy kesän aikana. Anderssonin mukaan Ruotsi on kiristänyt lainsäädäntöään viime vuosina, ja viimeisimpänä Ruotsi on ottamassa tiukemman suhtautumisen terrorismin rahoittamiseen.

Turkki vaatii Ruotsia muun muassa luovuttamaan ”terroristeja” Ruotsista Turkkiin ja lopettamaan ”terrorismin rahoittamisen”. Toistaiseksi Ruotsi ja Turkki määrittelevät eri tavoin sen, mitkä tahot ovat ”terroristisia”. Lisäksi Turkki vaatii Ruotsia poistamaan aseviennin rajoitukset.

Lue lisää: Ruotsin ministeri­kolmikko tukee ihmisiä, joita Turkki pitää terroristeina

Toinen askel liittyy Ruotsin ulkopoliittiseen linjaan, johon hallitus julkaisi viime viikolla päivityksen. Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus esitteli ulkopoliittisen linjansa edellisen kerran helmikuussa, mutta Venäjän hyökkäyksen ja Ruotsin Nato-hakemuksen jälkeen linja oli päivitettävä. Uudessa linjassa hallitus toteaa, että Naton jäsenyys voi muuttaa myös aseidenvientiin liittyviä edellytyksiä.

Ruotsi asetti asevientikiellon Turkkiin vuonna 2019 – Suomen ja monen EU-maan tavoin – seurauksena Turkin hyökkäyksestä Syyriaan kurdijoukkoja vastaan.

Ruotsin uudessa linjassa Turkki voitaisiin kuitenkin katsoa liittolaiseksi, jolle voisikin myydä aseita.

”Ruotsi tulee solidaarisesti kantamaan vastuuta koko Naton turvallisuudesta, myös Turkin”, sanoi ulkoministeri Ann Linde esitellessään uutta ulkopoliittista linjaa viime viikolla.

Stoltenbergin mukaan Turkin Suomelle ja Ruotsille esittämät huolet on tarkoitus ”ratkaista niin pian kuin mahdollista”.

Mitään aikatauluarviota Stoltenberg ei kuitenkaan halunnut antaa. Naton pääsihteerin mukaan Ruotsi on kuitenkin nyt paremmassa asemassa kuin ennen Natoon hakemista.

”Turvallisuus­näkökulmasta Ruotsin asema on parempi. Se on fakta. Kun Ruotsi päätti hakea, Naton liittolaiset vastasivat turvallisuus­vakuutuksilla. Se on tärkeä viesti kaikille mahdollisille vihollisille”, Stoltenberg sanoi.

”Jos Ruotsi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, olisi mahdotonta ajatella, että Naton liittolaiset eivät reagoisi siihen.”

Myös pääministeri Andersson viittasi turvallisuus­vakuutuksiin, joita Ruotsi ja Suomi ovat saaneet Britannialta, Yhdysvalloilta ja muilta Pohjoismailta.

”Haluan alleviivata, miten tärkeitä nämä takuut ovat olleet meille. Ne olivat ehdottoman olennaisia päätöksellemme hakea Naton jäsenyyttä”, Andersson sanoi.

Stoltenberg matkusti Ruotsiin Suomesta, jossa hän osallistui presidentti Sauli Niinistön isännöimiin Kultaranta-keskusteluihin Naantalissa.

Lue lisää: Niinistö ja Stoltenberg viittasivat myös Suomen historiaan keskustellessaan Kulta­rannassa siitä, onko rauha Ukrainassa mahdollinen – Koko keskustelu katsottavissa

Niinistö ja Stoltenberg keskustelivat sunnuntaina muun muassa Turkin vaatimuksista liittyen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Stoltenbergin mukaan Turkin huoliin on vastattava.

”Turkki on tärkeä liittolainen. Mikään muu Naton jäsenmaa ei ole kärsinyt yhtä paljon terrori-iskuista. Pitää myös ottaa huomioon, että mikään muu Nato-maa ei ole ottanut vastaan yhtä paljon pakolaisia kuin Turkki”, hän sanoi.

Stoltenberg sanoi uskovansa yhä, että neuvottelut voivat ratketa pian. Hän korosti Naton sitoutumista Suomen kumppanuuteen.

”Naton avointen ovien politiikka on menestys, ja ovet pysyvät yhä auki. Siksi Turkki ja Suomi ja Ruotsi keskustelevat, ja pyrimme mahdollisimman nopeaan ratkaisuun", Stoltenberg sanoi.

Lue lisää: Niinistö Ylellä: Nato-neuvottelut ovat niin jumissa, ettei ole ihme, ettei julkisuuteen ole ollut kerrottavaa

Sunnuntain tiedotustilaisuudessa Niinistöltä kysyttiin, jatkaako Suomi Naton jäsenyyshakua yksin, jos Ruotsin hakemus syystä tai toisesta kaatuu tai viivästyy. Turkin vaatimukset ovat herättäneet Ruotsissa jyrkkää vastustusta.

”Ruotsissa on sanottu, että Suomen asia on meidän. Minä sanon, että Ruotsin asia on meidän. Etenemme yhdessä.”

Ruotsissa poliittinen tilanne on epävakaampi kuin Suomessa, mikä heijastuu myös Nato-keskusteluun. Viime viikolla Ruotsin valtiopäivillä äänestettiin oikeusministerin luottamuksesta. Oikeusministeri sai jatkaa tehtävässään yhden äänen turvin, ja tuo ääni tuli sitoutumattomalta kurditaustaiselta valtiopäiväedustajalta Amineh Kakabavehilta.

Kakabaveh on tehnyt pääministeripuolue sosiaalidemokraattien kanssa sopimuksen, jonka perusteella sosiaalidemokraatit tukevat tiettyjä kurdijärjestöjä. Turkki puolestaan vaatii Ruotsin lopettavan kurdijärjestöjen tukemisen, jotta Turkki voisi tukea Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat