Suomi ja Ruotsi joutuvat neuvottelemaan tiensä Natoon, sanoo Turkin ulkopoliittisen instituutin johtaja: ”Tehän tässä vaaditte asioita eikä Turkki”

Turkin ulkopoliittisen instituutin johtajan Hüseyin Bağcın mielestä Suomen ja Ruotsin pitää tehdä kompromisseja, jos ne mielivät sotilasliittoon. ”Te haluatte liittyä klubiin, ja joudutte neuvottelemaan tienne sisään.”

Turkin ulkopoliittisen instituutin johtaja Hüseyin Bağcı on vierailulla Suomessa.

16.6. 17:32

Turkki ei aio sanoa Suomelle kyllä Madridin Nato-kokouksessa. Turkin ulkopoliittisen instituutin johtaja Hüseyin Bağcı on siitä lähes varma.

Sen viestin hän on myös tullut välittämään Suomen valtiojohdolle 15.–17. kesäkuuta kestävällä vierailullaan Helsingissä. Tapaamiset on sovittu ainakin tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) kanssa.

”Olen sanonut sen julkisesti nyt niin monta kertaa, että tässä alkaa olla oma uskottavuuteni asiantuntijana vaakalaudalla, jos olen väärässä”, hän sanoo.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on löytänyt Bağcın mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-haaveista ennen kaikkea vipuvarren, jolla saada näkemyksiään läpi sotilasliitossa. Kyse on hänen mukaansa kuitenkin myös maiden kahdenvälisistä suhteista.

Viime viikkoina Erdoğan on esittänyt yhä kasvavia vaatimuksia: Suomen valtion tulisi luovuttaa Turkkiin kurdeja, muuttaa lainsäädäntöään, sallia asevienti ja jopa estää kurdivaikuttajien haastattelujen julkaiseminen ”valtiontelevisiossa” eli ilmeisesti Yleisradion kanavilla.

Uskooko Erdoğan tosissaan, että tällaiset vaatimukset menevät läpi itsenäisissä maissa?

Presidentin pään sisään ei voi kurkata, Bağcı vastaa. Niin kauan kuin Suomi ja Ruotsi säilyttivät neutraalin asemansa maailmanpolitiikan pelikentällä, tällaisia vaatimuksia ei voinut esittää, hän sanoo. Nato-jäsenhakemus on kuitenkin sen ajan loppu.

”Tehän tässä oikeasti vaaditte asioita eikä Turkki”, Bağcı sanoo.

”Te haluatte liittyä klubiin, ja joudutte neuvottelemaan tienne sisään.”

Hüseyin Bağcı

Bağcı on paljon esillä mediassa niin Turkissa kuin ulkomailla. Ulko­poliittisen instituutin lisäksi hän toimii Ankarassa Lähi-idän teknillisen yli­opiston professorina.

Vaikka Bağcı ajoittain kritisoi Turkin hallitusta, häntä voi pitää vallitsevan järjestelmän osana.

Kun asevoimat yrittivät vallankumousta Turkissa vuonna 2016, Erdoğanin hallinto syytti siitä salaliittoa, johon kuului sen mukaan laajasti Turkin akateemista ja kulttuurista eliittiä. Yliopistoissa ja akateemisissa instituutioissa alkoivat puhdistukset, joissa moni menetti työnsä ja joutui jopa vankilaan.

Bağcı säilytti asemansa ja pitää hallinnon toimia oikeutettuina.

”Ne ihmiset, jotka olivat mukana vallankaappaukseen liittyneessä verkostossa, ovat rangaistuksensa ansainneet”, hän kuittaa.

Bağcı on seurannut Erdoğania koko tämän uran ajan. Alkuun uudistusmielinen presidentti oli myös länsimaisen median suosikki.

”Erdoğan tietää, miten voitetaan. Hän on poliittinen eläin”, Bağcı arvioi.

Erdoğan on kuitenkin ollut vallassa lähes 20 vuotta, melkein saman verran kuin Venäjän presidentti Vladimir Putin. Aika on tuonut hänestä esiin autoritäärisen valtiojohtajan, Bağcı sanoo.

”Eräskin tutkija rinnasti hänet juuri Putiniin, Yhdysvaltojen Donald Trumpiin ja Intian Narendra Modiin.”

Nämä kaikki ovat demokraattisia maita, joissa kansa on valinnut itselleen autoritäärisen johtajan, Bağcı huomauttaa.

”Se on kiinnostava ilmiö. Kansa on todennut, että edut peittoavat haitat.”

Erdoğanin tulevaa vaalimenestystä Bağcı ei suostu ennustamaan. Se on kuitenkin hänestä varmaa, että Turkin ensi vuoden parlamentti­vaalit vaikuttavat Erdoğanin toiminnan taustalla – myös Nato-kysymyksessä.

”Hänen täytyy nyt voida näyttää kotiyleisölle, että saa neuvoteltua haluamansa.”

Bağcın mukaan Erdoğanin pääasiallinen tavoite on vaikuttaa koko Naton terrorisminvastaiseen toimintaan. ”Rajat ylittävä terrorismi” eli käytännössä kurdiliikkeiden toiminta on Turkille keskeinen kysymys, jossa se ei ole onnistunut saamaan liittolaisiltaan riittävästi tukea.

Bağcın mukaan kansainvälinen yhteistyö on Turkille tärkeää, koska kurditaistelijat osaavat käyttää valtioiden rajoja hyväkseen: he iskevät Turkkiin ja pakenevat sitten Syyriaan tai Irakiin. Siinä ei sisäpolitiikka riitä.

Bağcı osoittaa kivitaloa Esplanadin pohjoispuolella.

”Ajattele, että tuolla asuu perhe. He katselevat ikkunasta puistoon, kun sinne ilmestyy uhkaavia asemiehiä, jotka osoittelevat heitä. He soittavat poliisille, mutta puisto onkin harmaa alue, jolle poliisin valtuudet eivät ulotu. Mitä perhe voi tehdä? Ei mitään.”

Bağcı painottaa, että terroristijärjestöksi EU:ssakin luokiteltu Turkin kurdien PKK ja Syyrian alueella toimiva, Yhdysvaltojen tukema YPG ovat hänestä ilmiselvästi ”kaksoissisaret”, käytännössä samaa porukkaa. Muun väittäminen on Bağcın mielestä joko naiivia tai poliittinen silmänkääntötemppu. Tämä on myös Turkin hallinnon linja.

Erdoğan on vaatinut kurdijärjestöjen toimintaan puuttumista pitkään, mutta nyt hänellä on uusi työkalu saada toiveensa läpi. Bağcı uskoo, ettei Erdoğan lepy ilman sitovia kirjallisia vakuuksia sekä Suomelta että Ruotsilta.

Suomi on hänen silmissään kuitenkin selvästi vähemmän ongelmallinen kuin Ruotsi, Bağcı arvioi.

Hän luonnehtii ruotsalaista kansanedustajaa Amineh Kakabavehia terroristiksi, joka kiristää Ruotsin hallitusta. Kakabaveh on antanut tukensa Ruotsin hallitukselle sillä ehdolla, että hallitus tukee kurdijärjestöjä.

HS tapasi Kakabavehin viime viikolla Tukholmassa.

Lue lisää: Entisestä lapsisotilaasta tuli Ruotsin kohtalon ratkaiseva poliitikko – ”Ei minulla ollut halua tai kunnianhimoa tähän, mutta olen joutunut tulilinjalle”, sanoo Amineh Kakabaveh, jota kutsutaan Turkissa terroristiksi

Eikö koko terrorismin käsite menetä merkitystään, jos sitä käyttää näin tiuhaan ja näin monista ihmisistä?

Bağcı kääntää asetelman toisin päin: Suomi ja Ruotsi ovat niin turvallisia maita, ettei täällä oikein ymmärretä terrorismin uhkaa. Meidän pitäisi hänestä ottaa oppia niiltä, jotka ymmärtävät.

”Teillä ei ole kokemusta terrorismista. Sitä tavataan sanoa, että jos ongelma ei koske sinua suoraan, et välitä siitä”, Bağcı sanoo.

”Tähän loppuu teiltäkin se luksus. Tervetuloa rajat ylittävän terrorismin vastaisen taistelun helvettiin.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat