Suomalaisilla ei ole epäilystä, kuka on syypää Ukrainan sotaan – kaikissa Euroopan maissa käsitys ei ole yhtä selkeä

Kymmenessä Euroopan maassa tehty mielipidetiedustelu näyttää kaksi eri tavoin ajattelevaa leiriä. Osa haluaa nopeaa rauhaa, osa haluaa rauhan vain Venäjän häviön kautta.

Mielenosoitus Ukrainan puolesta Berliinissä 11. kesäkuuta.

15.6. 2:00 | Päivitetty 15.6. 7:23

Bryssel

Mikä maa on pääsyyllinen Ukrainan sotaan, ja mikä maa on suurin este rauhalle?

Venäjä, jos suomalaisilta kysytään. Tuoreessa Euroopan laajuisessa mielipide­tiedustelussa 90 prosenttia suomalaisista piti Venäjää päävastuullisena, sillä onhan kyseessä Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Vastaavasti 87 prosenttia suomalaisista nimesi rauhanteon suurimmaksi esteeksi Venäjän.

Luvut eivät ole kaikissa Euroopan maissa lähimainkaan näin selkeitä. Italiassa 56 prosenttia vastanneista piti Venäjää syypäänä ja 27 prosenttia nimesi Ukrainan, EU:n tai Yhdysvallat päävastuullisiksi.

Italiassa Venäjän rinnalla lähes yhtä suuriksi rauhan esteiksi nähtiin Ukraina, EU tai Yhdysvallat.

Kaikissa maissa kuitenkin enemmistö vastanneista pitää Venäjää pääsyyllisenä.

Mielipidetiedustelun tekijä, ajatushautomo ECFR eli European Council on Foreign Relations, toteutti mielipidetiedustelun kymmenessä Euroopan maassa huhti–toukokuun vaihteessa. Vastaajia oli hieman yli 8 000, Suomesta viisisataa.

ECFR:n mukaan Euroopan maat ovat yhä vankasti Ukrainan puolella, mutta suuren yleisön kiinnostus on siirtynyt sotatapahtumista sodan laajempiin seurauksiin. Nyt kiinnostaa se, mikä vaikuttaa omaan elämään: häiriöt jakeluketjuissa, energian hintojen nousu, kiihtyvä inflaatio.

Eurooppalaiset haluavat silti yhä, että energiariippuvuutta Venäjästä vähennetään vaikka EU:n ilmastotavoitteiden kustannuksella. Suomi on jälleen kärjessä: 77 prosenttia suomalaisvastaajista kannattaa näin toimimista, 11 prosenttia pitäisi ilmastotavoitteet etusijalla.

Suurissa maissa Ranskassa, Saksassa ja Italiassa ilmastotavoitteet koetaan tärkeämmiksi kuin Suomessa, ja vastaajista noin puolet pitäisi Venäjän energian karsimista etusijalla ilmastoon nähden.

Monet eurooppalaiset uskovat Euroopan selviävän sodan jälkiseurauksista huonommin kuin Yhdysvallat tai Kiina.

Enemmistö Romanian ja Puolan vastaajista katsoi, että heidän maansa hallitus käyttää liikaa aikaa Ukrainaan sen sijaan, että keskittyisi omien kansalaistensa ongelmiin. Suomessa neljännes vastaajista katsoi hallituksen käyttävän liikaa aikaa sotaan.

Suomessa solidaarisuus Ukrainan pakolaisia kohtaan on korkeinta Euroopassa. Suomalaisvastaajista 91 prosenttia tukee pakolaisten vastaanottoa. Tuki on selvästi vähäisempää etulinjan maissa Puolassa ja Romaniassa sekä Ranskassa.

Monen ajattelussa asenteet yhdistyvät: ei haluttaisi antaa periksi Venäjälle, mutta pelätään sodan laajenemista.

ECFR:n mukaan Euroopassa on ”rauhan leiri”, joka haluaa sodalle nopeaa päätöstä, vaikka sen hinta Ukrainalle olisi kova esimerkiksi alueluovutusten ja muiden myönnytysten takia.

Toinen tutkimuslaitoksen tunnistama joukko on ”oikeuden leiri”, jonka mielestä Venäjää on rangaistava ja se on saatava vastuuseen kansainvälisen oikeuden loukkauksista. Näin ajattelevien mielestä rauha tulee vain Venäjän täydellisen tappion myötä.

Asetelma ei ole täysin mustavalkoinen, vaan monen ajattelussa nämä asenteet yhdistyvät: ei haluttaisi antaa periksi Venäjälle, mutta pelätään paljon sodan laajenemista.

Kaksi leiriä ajattelevat myös eri tavoin siitä, miten EU:n pitäisi vastata Venäjän hyökkäykseen. Oikeuden leiri katkaisisi kaikki välit Venäjään, niin talous-, diplomaatti- kuin kulttuurisuhteetkin. Rauhan leiri katkoisi vain taloussuhteet.

Venäjän rankaisemista kannattavat haluaisivat Ukrainan EU:n jäseneksi, mutta nopeaa rauhaa haluavat ovat siihen selvästi vastahakoisempia.

Jakolinjat menevät maiden sisällä, mutta myös niiden välillä.

”Kun hyökkäys Ukrainaan muuttuu pitkäksi väsytystaisteluksi, tästä voi tulla keskeinen jakolinja Euroopassa. Elleivät poliittiset johtajat ota jakautumista tarkasti huomioon, se voi merkitä loppua Euroopan tähänastiselle yhtenäisyydelle”, ECFR:n Ivan Krastev ja Mark Leonard kirjoittavat tutkimusraportissaan.

Suomessa mielipiteet jakautuvat huomattavan tasaisesti eri leirien välillä, mutta Italiassa ja Saksassa on noin puolet niitä, jotka haluaisivat rauhan Ukrainan menetysten uhallakin. Näissä maissa alle 20 prosenttia kannattaa Venäjän rankaisemista.

Puolassa sen sijaan Venäjän haluaa vastuuseen 41 prosenttia vastaajista. Rauhaa hinnalla millä hyvänsä haluaa vain 16 prosenttia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat