Britannia ryhtyi rukkaamaan omin luvin brexit-sopimuksen Pohjois-Irlannin sääntöjä – EU ryhtyy todennäköisesti toimiin ”sopimusrikkojaa” vastaan

Brittihallituksen mukaan kyse on Pohjois-Irlannin lisäpöytäkirjan ”korjaamisesta”. EU:n näkökulmasta Britanniasta on tulossa sopimusrikkoja.

Britannian ulkoministeri Liz Truss kuvattuna 17. toukokuuta.

13.6. 20:20

Lontoo

Britannian ja EU:n välit uhkaavat taas kiristyä, kun brittihallitus ryhtyi rukkaamaan omavaltaisesti brexit-sopimukseen kuuluvaa Pohjois-Irlannin lisäpöytäkirjaa.

Pääministeri Boris Johnsonin hallitus antoi maanantaina alahuoneelle lakiesityksen, jonka on määrä tehdä tyhjäksi osa EU:n ja Britannian yhdessä sopimista brexit-säännöistä.

Brittihallituksen mukaan se vain ”korjaa” lisäpöytäkirjaa.

”Tämä on järkeenkäypä ja käytännöllinen ratkaisu Pohjois-Irlannin ongelmiin”, brexit-asioista vastaava ulkoministeri Liz Truss ilmoitti.

EU:n näkökulmasta Britanniasta taas on tulossa sopimusrikkoja, mikä johtaa todennäköisiin vastatoimiin. Aiemmin seuraamuksena on väläytelty jopa kauppasotaa.

”Yksipuoliset toimet syövät keskinäistä luottamusta”, varoitti EU-komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič maanantaisessa twiitissään.

kiistan keskiössä on jälleen Pohjois-Irlanti, joka jäi brexitin myötä tavarakaupan osalta EU:n sisämarkkinoille.

Syynä Pohjois-Irlannin erityisasemaan on se, että Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen maaraja haluttiin pitää brexitin jälkeenkin avoimena. Sitä edellyttää myös Pohjois-Irlannin rauhansopimus.

Samalla seurauksena oli, että brexitin jälkeinen tulliraja syntyi Yhdistyneen kuningaskunnan sisälle eli Pohjois-Irlannin ja Britannian väliin Irlanninmerelle.

Järjestelmän mukanaan tuoma brexit-byrokratia on suututtanut etenkin Pohjois-Irlannin brittimieliset unionistit, jotka kokevat joutuneensa lapsipuolen asemaan omassa maassaan.

Samalla Pohjois-Irlannin itsehallinto on jäissä. Aluevaalit pidettiin toukokuussa, mutta Demokraattinen unionistipuolue (DUP) ei ole suostunut yhteistyöhön Sinn Féinin kanssa ennen kuin lisäpöytäkirjasta päästään eroon.

Brittihallituksen tuore lakiesitys myötäilee DUP:n kantaa. Laki poistaisi osan Pohjois-Irlannin ja Britannian välisistä brexit-tullitarkastuksista.

Tavoitteena on luoda rajalle ”vihreä väylä” ja ”punainen väylä”.

Britanniasta Pohjois-Irlantiin matkaavat ja sinne jäävät tuotteet saisivat matkata jouhevasti pitkin vihreää väylää ilman tarkastuksia. Jos taas tuotteiden määränpää olisi EU – esimerkiksi Irlannin tasavalta – , pitäisi ne tullata ja kuljettaa punaista väylää pitkin. Käytännössä linjan valitseminen jäisi tuojayrityksen vastuulle.

Lakiesityksen mukaan yritykset saisivat myös valita, noudatetaanko niiden Pohjois-Irlantiin tarkoitetuissa tuotteissa EU:n vai Britannian laatu- ja muita määräyksiä.

Lisäksi brittihallitus esittää, että Pohjois-Irlannissa toimivien yritysten pitää saada soveltaa samoja vero- ja tukiaissääntöjä kuin Britannian puolella toimivat yritykset.

Lisäpöytäkirjan soveltamisesta johtuvat erimielisyydet brittihallitus haluaa ratkaista välimiesmenettelyssä. Tavoitteena on päästä eroon EU-tuomioistuimen tuomiovallasta.

Johnson liittolaisineen juhli Britannian ja EU:n saavuttamaa brexit-sopua loppuvuonna 2019. Erosopimuksen syntyminen varmisti myös Johnsonin vaalivoiton saman vuoden joulukuussa.

Sittemmin brittihallitus on yrittänyt livetä Pohjois-Irlantia koskevista määräyksistä. Asiasta on väännetty kättä EU:n kanssa jo puolisentoista vuotta.

Britannia haluaisi sopia muutoksista EU:n kanssa. EU:ssa ei ole ollut halua lähteä avaamaan jo kertaalleen sovittua.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat