Tanska ja Kanada sopivat kiistansa pienestä arktisesta saaresta – maat kävivät liki 40 vuotta ”sotaa” aseinaan viski ja akvaviitti

Pikkuinen saari Grönlannin ja Ellesmerensaaren välissä jaettiin kahtia kalliohalkeamaa myötäillen.

Hansinsaari heinäkuussa 2009.

15.6. 17:53

Tanska ja Kanada ovat päättäneet yli 50 vuotta jatkuneen kiistelynsä pienestä arktisesta saaresta Grönlannin ja Kanadalle kuuluvan Ellesmerensaaren välisessä salmessa.

Kiistelyä on kutsuttu viski- ja akvaviitti­sodaksi, koska osapuolet ovat käyttäneet ”aseinaan” kansallisia alkoholijuomiaan.

Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofod ja Kanadan ulkoministeri Melania Joly allekirjoittivat sopimuksen Hansinsaaren jakamisesta tiistaina. Maiden ulkoministeriöt julkaisivat asiasta keskiviikkona julkilausumat, joista raportoivat muun muassa uutistoimistot Reuters ja AFP.

Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofod antoi kanadalaiskollegalleen Melania Jolylle pullon Gammel Dansk -katkeroa sovun merkiksi tiistaina Ottawassa.

”Maailmanrauhan ollessa uhattuna on entistä tärkeämpää, että demokratiat, kuten Kanada ja Tanskan kuningaskunta, työskentelevät yhdessä alkuperäiskansojen kanssa ratkaistakseen erimielisyytensä kansainvälisen välisen lain mukaisesti”, ulkoministeri Joly kirjoitti julkilausumassaan.

Maiden saavuttaman sovun mukaan kiistan kohteena oleva Hansinsaari jaetaan maiden kesken luontaista kallionhalkeamaa pitkin. Tämän ratkaisun löytäminen on kestänyt yli viisikymmentä vuotta.

Kanada ja Tanska ryhtyivät määrittelemään tarkkaa arktista rajaansa Naresinsalmessa ja sen jatkeessa Kennedyn kanaalissa vuonna 1971. Keskellä kanaalia sijaitsevasta puuttomasta 1,3 neliökilometrin kokoisesta Hansinsaaresta tuli rajankävijöiden kompastuskivi.

Tanskalaisten mukaan saari kuuluu inuiittien metsästys- ja kalastusalueisiin ja sijaitsee hieman lähempänä Grönlantia kuin Kanadaa. Kansainliitto päätti jo 1933, että saari kuuluu Tanskalle. Kanadan mukaan saari taas on brittien löytämä ja siten osa Kanadaa.

Saaren omistus jäi ratkaisematta, eikä asiasta juuri mitään kuultu ennen 1980-luvun alkua. Tuolloin kanadalaisten sanotaan ryhtyneen etsimään alueelta öljyä ja kaasua ja marssittaneen lopulta jopa sotilaita saarelle. Näiden väitteiden todenperäisyydestä tosin ei ole tarkempaa tietoa.

Alkoholi tuli aseeksi 1984, kun Tanskan tuolloinen Grönlannin-asioiden ministeri Tom Høyem vieraili kallioluodolla. Nykyisin 80-vuotias tanskalais-saksalainen poliitikko on toiminut Ety-järjestön vaalitarkkailijana muun muassa Albaniassa, Bosniassa, Montenegrossa, Ukrainassa, Palestiinassa ja Kongossa.

Laajasta kriisialue­kokemuksestaan huolimatta ministeri Høyem syyllistyi Hansinsaarella selvään provokaatioon. Hän pystytti saarelle ”Tervetuloa tanskalaiselle saarelle” -kyltin ja jätti sen juurelle pullon tanskalaista akvaviittia.

Kanada teki nopeasti vastaiskun, poisti kyltin, anasti akvaviitin, sijoitti saarelle oman lippunsa ja sen juurelle pullon kanadalaista viskiä.

Provokaatiot jatkuivat samaan tapaan pullojen ja lippujen vaihtelemisen merkeissä vuodesta toiseen. Vuonna 2005 Kanada marssitti Hansinsaarelle puolustusministeri Bill Grahamin ja Tanskan ulkoministeriö ilmoitti valmistelevansa julkean alueloukkauksen vuoksi noottia.

Samana vuonna saarella käynyt tanskalainen akvaviitti­retkikunta tosin jätti liennytyksen merkiksi viskipullon paikalleen.

Neuvottelut saaren kohtalosta aloitettiin toden teolla 2019, joten sopu luodon jakamisesta syntyi lopulta nopeahkosti kolmessa vuodessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat