Tutkija: Presidentti Zelenskyi ei ole oikea johtaja viemään Ukrainaa Euroopan unioniin: ”Hän tekee jatkuvasti vääriä päätöksiä”

Ukrainan jäsenneuvottelut veisivät todennäköisesti jopa pari vuosikymmentä. Tutkijan mukaan maan EU-kelpoisuus on nykyhallituksen kaudella vain murentunut.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron halasivat lehdistötilaisuuden jälkeen Kiovassa torstaina.

17.6. 2:00 | Päivitetty 17.6. 10:20

Helmikuussa, pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan, presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati EU:ta hyväksymään Ukrainan välittömästi unionin jäseneksi.

”Osoittakaa, että olette kanssamme”, Zelenskyi sanoi. ”Osoittakaa, että olette todella eurooppalaisia, ja niin elämä voittaa kuoleman ja valo voittaa pimeyden”.

Salamajäsenyyttä ei syntynyt, mutta torstaina Ukrainassa vierailleet Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Italian pääministeri Mario Draghi ilmaisivat kannattavansa Ukrainan ottamista EU-jäsen­ehdokkaaksi.

Lue lisää: Ranska, Saksa, Romania ja Italia haluavat Ukrainan EU-jäseneksi, maiden johtajat vierailivat Kiovassa

Perjantaina EU:n komission odotetaan julkaisevan suositus virallisen hakijamaan aseman myöntämisestä Ukrainalle. Lopullisen päätöksen asiasta tekevät 27 nykyisen EU-maan johtajat, jotka tapaavat ensi viikolla EU-huippu­kokouksessa Brysselissä.

Enemmistö maista olisi valmiita ottamaan Ukrainan hakijaksi. Politico-lehden diplomaatti- ja viranomais­lähteiden mukaan ainakin kolme maata haraa kuitenkin vielä vastaan.

”Viimeiset kymmenen vuotta eivät EU:n näkökulmasta ole olleet kovin hyvä esimerkki siitä, miten käy, jos unioniin hyväksytään maita, joiden oikeusjärjestelmä ei ole kunnossa”, Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatohtori Timo Miettinen huomauttaa viitaten Unkariin ja Puolaan.

Vaikka Ukrainasta tulisi hakijamaa, ei välitöntä jäsenyyttä ole tiedossa. Suomen jäsenyys­neuvotteluissa kesti viisi vuotta, ja kyse on ennätyksellisestä nopeudesta. Monien muiden maiden tie unioniin on ollut selvästi hitaampi.

Tällä hetkellä virallisia hakijamaita on viisi: Albania, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki. Esimerkiksi Turkki hyväksyttiin hakijaksi vuonna 1999, mutta enää sen jäsenyyteen uskoo tuskin kukaan.

Myös Serbian neuvottelut ovat olleet koko viime vuoden pitkälti jäissä. Ukrainan vanavedessä hakijamaan asemaa hakivat myös Moldova ja Georgia.

Jalankulkija käveli Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia esittävän seinämaalauksen ohi Serbian pääkaupungissa Belgradissa 2. kesäkuuta.

EU-jäseneksi haluavan maan on täytettävä vuonna 1993 hyväksytyt Kööpenhaminan kriteerit, jotka edellyttävät vakautta niin demokratialta, taloudelta, oikeuslaitokselta kuin ihmisoikeuksiltakin.

Lisäksi jäsenkandidaatin on käytävä komission kanssa läpi 35 neuvottelulukua, joilla varmistetaan, että uuden jäsenen lainsäädäntö sopii yhteen EU:n lakien ja asetusten kanssa.

Käytännössä neuvotteluissa ei siis neuvotella vaan käydään hakijamaan lainsäädäntö läpi ja sovitaan muutoksista niiltä osin, kun lait eivät istu yhteen EU-lakien kanssa.

Ukraina on yhä kaukana jäsenehtojen täyttämisestä, ja siksi neuvotteluissa vierähtäisi väkisin noin 15–20 vuotta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau.

Vuonna 2016, kaksi vuotta sen jälkeen kun Venäjä miehitti Krimin, Politico-lehti spekuloi eri maiden mahdollisuuksia päästä EU:n jäseniksi. Ukrainan mahdollisuuksiksi se arvioi 20 prosenttia ja aikaisimmaksi mahdolliseksi liittymis­ajankohdaksi vuoden 2035.

Ukrainan merkittävimmäksi valttikortiksi lehti laski kansan vahvan palon liittyä osaksi eurooppalaista yhteisöä.

”Miljoonat ukrainalaiset ovat niin sitoutuneita siirtymään EU:n poliittiselle ja taloudelliselle kiertoradalle, että he ovat valmiita protestoimaan tai vuodattamaan verta”, Politico kirjoitti.

Kuusi vuotta myöhemmin veren vuodatus eurooppalaisten arvojen puolesta on kaukana teoriasta.

Myös Ulkopoliittisen instituutin Nizhnikau luottaa nimenomaan Ukrainan kansaan. Ukrainalaiset ovat nähneet, että elintaso on parempaa esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa, ja he haluavat samaa.

Ukrainan presidentti Zelenskyi ja Ranskan presidentti Macron paiskasivat kättä torstaina Kiovassa. Macron, Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Italian pääministeri Mario Draghi matkustivat Ukrainaan keskustelemaan Ukrainan mahdollisuudesta hakea EU-jäsenyyttä.

Kansalle EU-hakijamaan statuksen saaminen olisi symbolisesti tärkeää, vaikka prosessista tulisi pitkä.

”Ukrainan hyväksyminen hakijamaaksi osoittaisi, että EU:ta ohjaavat yhä sen arvot. Asema merkitsisi paljon niille ukrainalaisille, jotka taistelevat näiden arvojen puolesta”, Nizhnikau sanoo.

Hyväksymällä Ukrainan hakijamaaksi EU myös siirtäisi vastuun Ukrainan kehityksestä paikallisille poliitikoille, Nizhnikau toteaa. Tähän asti Ukrainan poliittinen ja taloudellinen eliitti on mielellään syyttänyt maan ongelmista joko Venäjää tai Euroopan unionia ja länttä.

”Jos Ukraina olisi virallinen hakija, poliitikot eivät voisi enää sanoa, ettei EU halua meitä”, Nizhnikau sanoo.

Sen sijaan jäsenyydelle olisi selvät askelmerkit, joiden avulla kansa pystyisi seuraamaan, miten valtio edistyy neuvottelulukujen vaatimusten edistämisessä, kuten korruption kitkemisessä ja oikeusvaltion kehittämisessä.

Helmikuussa 2019 Ukrainan silloinen presidentti Petro Porošenko kirjasi tavoitteen EU-jäsenyydestä maan perustuslakiin. Samana vuonna valtaan astunut Zelenskyi on puhunut tavoitteen puolesta näkyvästi, mutta käytännössä maa on kuitenkin kulkenut nykyhallituksen kaudella yhä kauemmas EU:n jäsenehtojen täyttämisestä, Nizhnikau arvioi.

Tutkija uskoo, että presidentti yrittää vilpittömästi rakentaa parempaa tulevaisuutta Ukrainassa.

”Mutta vaikka pyrkimykset ovat hyvät, hän tekee jatkuvasti vääriä päätöksiä. Vakaampien valtion instituuttien rakentamisen sijaan hän on toistuvasti vähätellyt instituutteja – kuten parlamenttia, oikeuslaitosta ja perustuslakia – ja keskittänyt valtaa itselleen.”

Zelenskyi on Nizhnikaun mukaan epäonnistunut lisäksi myös hyvien yhteistyösuhteiden luomisessa EU-johtajien kanssa – ehkä Puolaa lukuun ottamatta.

”Zelenskyi ei ole oikea ihminen viemään Ukrainaa Euroopan unioniin. Hän kuvittelee, että Ukraina on valmis liittymään unioniin yksinkertaisesti, koska hän on valmis liittymään unioniin.”

Ukrainan presidentti Zelenskyi, Ranskan presidentti Macron ja Saksan liittokansleri Scholz tiedotustilaisuudessa Kiovassa torstaina.

Oikaisu 17.6.2022 kello 10:15: Vuonna 2019 tavoitteen EU-jäsenyydestä kirjasi Ukrainan perustuslakiin Petro Porošenko, ei Volodymyr Zelenskyi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat