Entinen vasemmisto­sissi vai ”Kolumbian Trump”? Sunnuntain vaalit näyttävät, kumpi nousee Kolumbian seuraavaksi presidentiksi

Kolumbiassa järjestetään sunnuntaina presidentinvaalien toinen kierros. Selvää on ainoastaan se, että kansa haluaa muutoksen ja irtioton maata hallinneisiin oikeistokonservatiiveihin.

Kolumbian presidentinvaalien toisella kierroksen ehdokkaita Gustavo Petroa ja Rodolfo Hernándezia on syytetty yhtä vasemmisto- ja toista oikeistopopulismista.

19.6. 2:00 | Päivitetty 19.6. 16:13

Kolumbialaiset valitsevat sunnuntaina maan seuraavan presidentin. Vaalipäivän kynnyksellä lopputulos on kuitenkin yhä täysin auki.

Mielipidemittauksissa äänet jakautuvat käytännössä tasan kahden ehdokkaan välillä. He ovat kolmatta kertaa Kolumbian presidentiksi pyrkivä vasemmistoehdokas Gustavo Petro, 62, ja yllättäen toiselle kierrokselle kirinyt sitoutumaton populistimiljonääri Rodolfo Hernández, 77.

Kumman tahansa voitto merkitsee irtiottoa istuvan presidentin, oikeistokonservatiivi Iván Duquen linjalle.

Kolumbialaisten tyytymättömyys Duqueen purkautui jo vuonna 2019 yleislakkoon ja satojen tuhansien ihmisten protesteihin. Sekä Petro että Hernández lupaavat kolumbialaisille kipeästi kaivatun muutoksen.

Mutta keitä presidenttiehdokkaat ovat ja mitä he lupaavat?

Gustavo Petro: Entinen vasemmistosissi ja pormestari

Vasemmiston presidenttiehdokas Gustavo Petro Bogotássa 10. kesäkuuta.

Vasemmiston Gustavo Petro sai ensimmäisellä kierroksella noin 8,5 miljoonaa ääntä eli 40,3 prosenttia äänistä.

Ylivoimaisesta tuloksesta huolimatta presidentin pesti ei ole varma.

Vasemmistojohtaja näyttäytyy useille kolumbialaisista niin vastenmielisenä vaihtoehtona, että medioissa puhutaan ”Petrofobiasta”. Monen uskotaan äänestävän toisella kierroksella ennemmin Petroa vastaan kuin kenenkään puolesta.

Vasemmistoehdokkaan on siksi voittaakseen herätettävä nukkuvia äänestäjiä omilla vahvoilla kannatusalueillaan, joiden köyhä väestö äänestää maan keskiarvoa vaisummin.

Kolumbialaisten vasemmiston pelolla on pitkä historia. Maan sisällissodassa vuosien 1964 ja 2012 välisenä aikana kuoli ja katosi yli 300 000 ihmistä ja yli kahdeksan miljoonaa joutui jättämään kotinsa.

Vaikka eniten siviiliuhreja aiheuttivat äärioikeiston puolisotilaalliset ryhmät, moni pitää pääsyyllisinä vasemmistolaisia sissiryhmiä.

Gustavo Petro kuului itsekin 17 vuoden ajan urbaaniin M-19-sissijärjestöön, joka väitti aseellista vastarintaansa keinoksi palauttaa demokratia vuoden 1970 vilpillisten vaalien jälkeen.

Vuonna 1985 M-19 otti oikeuslaitoksen palatsissa panttivangiksi noin 300 ihmistä hyökkäyksessä, joka päättyi noin sadan ihmisen kuolemaan. Petro istui iskun aikana vankilassa.

Koiranulkoiluttaja kulki Bogotássa vasemmiston varapresidenttiehdokkaan Francia Márquezin vaalimainosten ohi 16. kesäkuuta.

vuonna 1990 M-19 laski aseensa , mutta Petron poliittinen ura jatkui. Vuosina 2012–2015 hän toimi Kolumbian pääkaupungin Bogotán pormestarina.

Tuolta ajalta bogotalaisten mieleen on jäänyt muun muassa roskakriisi, joka ei ollut paras mahdollinen näyte Petron hallitsijankyvyistä.

Pormestari halusi siirtää roskien käsittelyn ja -keräämisen yksityisiltä yrityksiltä kaupungille. Hän ei kuitenkaan onnistunut järjestämään julkista roskien keruuta koko Bogotán alueelle ennen kuin yritysten sopimukset raukesivat, mikä johti kaaokseen.

Moni pelkää nytkin, ettei Petrosta ole kunnianhimoisten suunnitelmiensa toteuttajaksi. Hän on luvannut radikaaleja sosioekonomisia uudistuksia, puolustusvoimien reformia ja yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista. Lisäksi vasemmistoehdokas haluaisi alkaa purkaa öljyteollisuutta maassa, jonka viennistä öljy ja öljyjalosteet muodostavat lähes kolmanneksen.

Petron presidenttikampanjan lupausta muutoksesta korostaa hänen varapresidenttiehdokkaansa, aktivisti Francia Márquez, joka tuli tunnetuksi puolustaessaan ympäristöä ja paikallisyhteisöään kaivosyhtiöitä vastaan.

Rodolfo Hernández: Korruptiota vastaan taisteleva ”Kolumbian Trump”

Oikeistopopulisti Rodolfo Hernández tervehti kannattajiaan Miamissa 9. kesäkuuta.

Sitoutumattoman Rodolfo Hernándezin ei alun perin uskottu pääsevän vaalien toiselle kierroksella. Loppukirinsä ansiosta oikeistopopulisti sai kuitenkin 28,2 prosenttia äänistä ja ohitti pitkään gallupeissa kakkosena olleen konservatiivin Federico Gutiérrezin, jonka äänisaalis jäi 23 prosenttiin.

Hernández on 77-vuotias miljonääri ja insinööri, joka kerrytti omaisuutensa rakennusalan yrityksensä avulla. Oikeistopopulistia on kutsuttu ”Kolumbian Trumpiksi”. Hän pyrkii antamaan autenttisen vaikutelman ja on esiintynyt CNN:n virtuaalihaastattelussa pyjamaan pukeutuneena.

Karkeasti ja röyhkeästi puhuva Hernández lupaa kitkeä Kolumbiasta korruption. Hänen taisteluaan valtaeliittiä ja korruptiota vastaan ei häiritse edes se, että häntä itseään vastaan on esitetty korruptiosyytteitä, joiden tutkinta on yhä kesken.

Samalla reseptillä presidenttipaikka irtosi tänä keväänä esimerkiksi Costa Ricassa yllättäjäehdokkaalle, Rodrigo Chavesille.

Hernández esittää arvonlisäveron alentamista 19 prosentista 10 prosenttiin ja joidenkin epäsuosittujen verojen poistamista. Hän on pitänyt sovinistisia puheenvuoroja ja esittänyt naisen paikan olevan kotona. Vuonna 2016 Hernández kertoi radiokanava RCN:n haastattelussa olevansa ”saksalaisen ajattelijan” seuraaja. Ajattelijan nimeksi hän mainitsi Adolf Hitlerin.

Vuosia myöhemmin eli vuonna 2021 Hernández pyysi anteeksi Twitterissä ja totesi ”lapsuksia” tapahtuvan kenelle tahansa. Hän oli mennyt saksalaisissa sekaisin ja yrittänyt viitata Albert Einsteiniin, suhteellisuusteorian luojaan.

Hernándezin suhtautuminen sananvapauteen on lisännyt populistista vaikutelmaa. Bogotán tuomioistuin määräsi presidenttiehdokkaita käymään julkisen vaaliväittelyn televisiossa ennen sunnuntain äänestystä. Hernández olisi kuitenkin halunnut valita ennakkoon keskustelun teemat ja moderoijat, eikä väittelyä lopulta koskaan järjestetty.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat