Venäjän Lavrov kommentoi BBC:lle Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kommentoi Suomen ja Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä BBC:n haastattelussa. Lavrovin mukaan Suomen hallitus ei kuuntele asiassa kansalaisiaan eikä Yhdysvallat Eurooppaa.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov maan ulkoministeriön välittämässä kuvassa puhumassa viikko sitten Armenian pääkaupungissa Jerevanissa.

18.6. 15:19

Suomi ja Ruotsi harjoittavat suvereenia oikeuttaan hakiessaan Nato-jäsenyyttä, mutta maiden hallitukset ”eivät oikeastaan ota huomioon kansalaistensa mielipidettä”. Näin väittää Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov Britannian yleisradioyhtiö BBC:n torstaina tekemässä haastattelussa.

HS kirjoitti perjantaina siitä, kuinka Lavrov väitti samassa haastattelussa, ettei Venäjä hyökännyt Ukrainaan vaan aloitti ”sotilaallisen erityisoperaation” puolustaakseen Itä-Ukrainan venäjänkielistä väestöä ja taistellakseen ”natseja” vastaan.

Samassa BBC:n ajoittain kiihkeäksikin äityvässä haastattelussa Lavrov kommentoi myös Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia. Youtubesta löytyvässä haastattelussa toimittaja Steve Rosenberg kysyy Lavrovilta tämän suhtautumisesta maiden Nato-hakemuksiin.

Rosenberg taustoitti aihetta Venäjän näkemyksillä, joiden mukaan Nato on levittäytynyt liian laajalle. Nyt kuitenkin Venäjän hyökkäyksen seurauksena uusia maita on hakemassa sotilasliittoon, hän totesi.

”Suomi ja Ruotsi ovat olleet anglosaksisen vaikutuksen alaisina jo pitkään nyt, kun Euroopan unioni ja Nato ovat lähentyneet. EU on menettämässä merkitystään”, Lavrov kuittasi BBC:lle.

Eikö tämä tarkoita Venäjän diplomatian epäonnistumista, Rosenberg kysyi.

”Missä mielessä?” Lavrov kysyi yrittäen esittää, ettei ymmärrä kysymystä.

Rautalangasta väännettäessä Lavrov vastasi, että hakiessaan Nato-jäsenyyttä Suomi ja Ruotsi harjoittavat suvereenia oikeuttaan hallitustensa parhaaksi katsomalla tavalla.

Lavrov kuitenkin jatkoi: ”Ne [Suomen ja Ruotsin hallitukset] eivät oikeastaan ota huomioon kansalaistensa mielipidettä, samalla tavalla kuin Nato jättää ottamatta huomioon useiden maiden ihmisten mielipiteet, kun se suorittaa tehtäviään.”

Tässä Lavrov ilmeisesti tietoisesti vääristelee totuutta, sillä sen jälkeen, kun Venäjä 24. helmikuuta aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan, Suomen Nato-kannatusluvut ponkaisivat nousuun. Taloustutkimuksen toukokuussa Ylelle tekemään kyselyyn vastanneista 76 prosenttia kannatti Suomen jäsenyyttä ja vain 12 prosenttia vastusti.

”Vakuutan teille, että kukaan ei tule kuuntelemaan eurooppalaisia, eikä kukaan tule kuuntelemaan Suomea ja Ruotsia”, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kommentoi Nato-kysymystä BBC:n haastattelussa. Kuvakaappaus Youtubesta.

Rosenberg tivasi Lavrovilta, eikö Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon olekaan uhka Venäjälle.

Venäjän ulkoministerin mukaan on katsottava, mitä tapahtuu.

”Olemme sanoneet useita kertoja, että kun – ja jos – Ruotsi ja Suomi liittyvät Natoon, tahdomme nähdä, mitä tosielämässä tapahtuu, maaperällä. Lähetetäänkö sinne aseita. Asemoidaanko sinne uusia Naton taistelujoukkoja.”

Lavrovin korostetun huoleton asenne Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia kohtaan on hyvin vastakkainen verrattuna maan suhtautumiseen Ukrainaan. Venäjä on perustellut hyökkäystään – tai omien sanojensa mukaan ”sotilaallista erityisoperaatiotaan” – paitsi taistelulla ”natseja” vastaan myös sillä, että maata oltiin vetämässä Natoon.

Ukrainan kohdalla Venäjä ei odottanut rauhassa, ”mitä tosielämässä tapahtuu”.

Lavrov jatkoi höykyttämällä Yhdysvaltain haluttomuutta kuunnella Eurooppaa.

”Vakuutan teille, että kukaan ei tule kuuntelemaan eurooppalaisia, eikä kukaan tule kuuntelemaan Suomea ja Ruotsia”, Lavrov höyrysi ja kertoi, kuinka Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin on sanonut maansa suunnittelevan sotilaallisen läsnäolonsa lisäämistä Euroopassa.

”Hän ei tahdo kuunnella eurooppalaisia liittolaisia. Hän päätti sen. Hän ilmoitti, että he tekevät päätöksen [sotilaallisesta läsnäolosta Euroopassa] Washingtonissa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat