Tappouhkauksia saanut ympäristöaktivisti Francia Márquez tietää, millaista on olla teiniäiti sisällissodan pahiten repimillä alueilla – Nyt hän nousee Kolumbian varapresidentiksi

Oikeistolaiset miehet ovat hallinneet Kolumbiaa vuosikausien ajan. Nyt kansa haluaa kuitenkin muutoksen, jonka keulakuvaksi nousi yllättäen afrokolumbialainen nainen Caucan syrjäseudulta.

Kolumbian varapresidentiksi nouseva Francia Márquez juhli ensimmäisen kierroksen tulosta puolueensa päämahassa Bogotassa toukokuun lopussa.

21.6. 13:25

Se mikä vaikutti vuosikymmenet mahdottomalta, muuttui sunnuntaina todeksi. Ensimmäistä kertaa koskaan Kolumbian presidentinvaalit voitti vasemmistolainen ehdokas.

Ratkaisevalla toisella kierroksella entinen vasemmistosissi, nykyinen senaattori Gustavo Petro päihitti sitoutumattoman miljonääripopulistin Rodolfo Hernándezin prosentein 50,4–47,3.

Petron äänisaalis viime sunnuntaina oli suurin Kolumbian presidentinvaaleissa koskaan saatu. Tästä huolimatta, kolmatta kertaa presidenttikilpaan osallistunut Petro ei ollut Kolumbian vaalivuoden suurin yllättäjä.

Lue lisää: Kolumbiaan valittiin ensimmäinen vasemmistolainen presidentti – entinen vasemmistosissi Gustavo Petro saa käsiinsä köyhyyden runteleman maan

Vasemmiston lisäksi Kolumbiassa voittivat ”los nadies”, eli ne, jotka eivät ole yhteiskunnassa keitään. Näiden naisten, afrokolumbialaisten, alkuperäiskansojen, rodullistettujen ja köyhien syrjäseutujen asukkaiden ääni ei ole päässyt esiin Kolumbian politiikassa.

Kunnes ympäristöaktivisti Francia Márquez yllätti koko Kolumbian maaliskuussa. Hän keräsi lähes 800 000 ääntä vasemmistokoalition presidenttiehdokkaan valintaäänestyksessä.

Nyt hän nousee Kolumbian varapresidentiksi.

”Tänään aloitamme historian kirjoittamisen”, Márquez totesi Twitterissä vaalivoiton jälkeen.

Kolumbian presidentiksi valittu Gustavo Petro (vas.) ja varapresidentiksi nouseva Francia Márquez vaalivoiton jälkeen viime sunnuntaina.

Márquez sanoo tulevansa alueelta, joka on kärsinyt ”kuoleman politiikasta”. Se ei ole vain kielikuva.

Kolumbian sisällissodassa on kuollut tai kadonnut yli 300 000 tuhatta ihmistä. 1990-luvun lopulla 16-vuotias Márquez oli yksinhuoltaja ja teiniäiti Caucassa. Ne olivat sodan verisimpiä vuosia yhdellä sodan pahiten runtelemista alueista.

Vuonna 2015 hän osallistui Havannassa rauhanneuvotteluihin konfliktin uhrin asemassa. Siellä hän puhui sodan vaikutuksista etenkin naisten ja afrokolumbialaisten yhteisöjen elämään.

Arvostelijat ovat syyttäneet uutta varapresidenttiä poliittisesta kokemattomuudesta. Itse hän on korostanut taistelleensa lapsuudestaan asti ”elämänarvon palauttamisen” puolesta ja patriarkaatin ja rakenteellisen rasismin purkamiseksi.

Kotiseudullaan Márquez tuli tunnetuksi, kun hän nousi suojelemaan kullankaivajien saastuttamia kalastusvesistöjä. Paikallisaktivismi tavoitti myös kansainvälistä tunnustusta. Vuonna 2018 Márquez voitti ”vihreäksi Nobel-palkinnoksi ” kutsutun Goldmanin ympäristöpalkinnon.

Vaalipäivän kiitospuheessaan hän kiitti niitä aktivisteja ja yhteisöjohtajia, jotka ovat menettäneet henkensä ”kylväessään vastarinnan ja toivon siemeniä”.

Heitä on paljon. Kolumbiassa on vuoden 2016 jälkeen tapettu noin tuhat yhteisöjohtajaa. Ympäristöaktivisteja maassa murhataan enemmän kuin missään muualla maailmassa.

Varapresidenttinä Márquez on sanonut keskittyvänsä ennen kaikkea nälänhädän kitkemiseen. Tehtävää on paljon. Yli puolet kolumbialaisista kärsii nälästä ja maassa on yli puoli miljoonaa kroonisesti aliravittua lasta.

Pandemia on vain syventänyt hätää.

Francia Márquezia esittävä muraali Suarezissa Kolumbiassa.

Riippumatta siitä, miten Márquez onnistuu varapresidenttinä, hän on jo nyt antanut kasvot puolustamalleen unohdetulle kansanosalle.

Kolumbia on pitkään jakautunut ideologisesti kahtia. Valta on silti pysynyt aina tiukasti oikeistolaisten, valkoisten miesten käsissä. He ovat tulleet maan suurista kaupungeista. Samalla aseistetun konfliktin varjossa ovat eläneet etenkin maaseudun asukkaat.

Tämä todellisuuksien ero kärjistyi vuoden 2016 äänestykseen rauhansopimuksesta. Valtio ja sosialistinen sissiliike Farc olivat neuvotelleet rauhasta. Mutta kun kansa pääsi äänestämään, se hylkäsi sopimuksen.

Sodan runtelemat alueet äänestivät kyllä rauhan puolesta, mutta oikeiston vahvimmat kannatusalueet maan keskiosissa sitä vastaan.

Rauha saatiin lopulta aikaan ja Farc laski aseensa 2016. Suurelle osalle kolumbialaisista jäi silti sivuutettu olo. Heidän tyytymättömyytensä purkautui yleislakkoon ja suuriin protesteihin ensin vuonna 2019 ja sitten vuonna 2021.

Niissä muutosta vaati etenkin maan nuoriso. Iván Duquen johtama valtio vastasi poliisiväkivallalla ja tappamalla mielenosoittajia.

Mielenosoitusten rajuimpina viikkoina edes Kolumbian armeija ei uskaltautunut tietyille Calin kaupungin alueille, jotka muuttuivat protestien keskukseksi. Yksi poliittinen vaikuttaja liikkui niillä kuitenkin itsevarmasti ja keskusteli mielenosoittajien kanssa: Francia Márquez.

Väkivallanuhka on aina ollut läsnä Márquezin elämässä ja hänelle on satanut tappouhkauksia ensin ympäristöaktivismin ja sitten vaalikampanjan myötä. Mielenosoittajien keskellä hän oli kuitenkin turvassa.

He arvostivat aktivistinaista, joka ei ainoastaan luvannut muutosta, vaan eli sitä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat