EU-maat tekivät historiaa: Jäsenmaat hyväksyivät Ukrainan ja Moldovan jäsen­ehdokkaiksi

Pääministeri Marinin mukaan on kestämätöntä, että Bulgaria on estänyt Albanian ja Pohjois-Makedonian etenemisen. Marin keskusteli torstaina puhelimitse Zelenskyin kanssa ja ilmaisi Suomen vahvan tuen Ukrainalle.

EU-parlamentin puhemies Roberta Metsola (vas.), Sanna Marin ja Pohjois-Makedonian pääministeri Dimitar Kovacevski keskustelivat Länsi-Balkanin maiden ja EU:n kokouksessa, joka pidettiin torstaina ennen EU-huippukokousta.

23.6. 10:38 | Päivitetty 24.6. 9:02

Bryssel

EU-maat tekivät torstai-iltana Brysselissä kauaskantoisen päätöksen ja hyväksyivät jäsenmaiden johtajien kokouksessa Ukrainan ja Moldovan EU:n virallisiksi jäsenehdokkaiksi.

Päätös vaati jäsenmaiden yksimielisyyden.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa, ja pian sen jälkeen Ukraina toimitti EU:lle jäsenhakemuksen. Venäjän uhan takia myös Moldova ja Georgia hakivat jäsenyyttä.

Georgia sai epämääräisemmän ”näkymän” jäsenehdokkuudesta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel twiittasi päätöksen kesken kokouksen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kutsui päätöstä ainutlaatuiseksi ja historialliseksi. Zelenskyi osallistui videoyhteydellä kokoukseen. Moldovan presidentti Maia Sandu kommentoi päätöstä sanoen tien tästä eteenpäin olevan vaikea ja vaativan paljon työtä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) keskusteli Zelenskyin kanssa torstaina vielä puhelimitse ja ilmaisi Suomen vahvan tuen Ukrainalle ja sen ehdokasasemalle. Sandun kanssa Marin oli keskustellut maanantaina.

Marinin mukaan jäsenyysehdokkuus on merkittävä päätös.

”Se on toivon viesti näille alueille, että he kuuluvat eurooppalaiseen perheeseen. Mutta tietenkin tämä on vasta yhden polun alku, ja tässä on paljon työtä tehtävänä”, Marin sanoi kokouksen päätyttyä torstain ja perjantain välisenä yönä.

Marin sanoi EU:n katsovan tietenkin myös tämänhetkistä geopoliittista tilannetta.

”Ilman Ukrainan sotaa emme varmasti tänä keväänä olisi käyneet näitä keskusteluita eivätkä maatkaan tänä keväänä olisi vielä hakeneet jäsenyyttä.”

Miten nopeasti Ukraina voisi olla jäsen? Se riippuu Marinin mukaan maasta itsestään ja on mahdoton ennakoitava.

”Ukrainalla on vahva tahto tehdä uudistukset nimenomaan itsensä vuoksi, kansalaistensa vuoksi.”

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi päivän olevan Euroopalle hyvä. Hän sanoi olevansa vakuuttunut, että Ukraina, Moldova ja Georgia etenevät niin nopeasti kuin mahdollista saadakseen EU:n vaatimat uudistukset voimaan.

”Ei voisi olla parempaa toivon viestiä kansalaisille näissä maissa”, von der Leyen sanoi.

Hänen mukaansa maat joutuvat tekemään vielä ”kotiläksyjä” ennen siirtymistä seuraavaan vaiheeseen. Von der Leyenin mukaan uudistuksia ei tehdä kuitenkaan vain EU:hun liittymistä varten, vaan siksi, että ne ovat hyviä maille ja hyviä niiden kansalaisille.

”Tämä vahvistaa myös EU:ta, sillä se näyttää jälleen kerran, että EU on yhtenäinen ja vahva ulkoisten uhkien edessä”, von der Leyen sanoi.

Lue lisää: EU-komissio ehdottaa Ukrainalle ja Moldovalle virallisen jäsenehdokkaan asemaa – Suomi aikoo suhtautua myönteisesti

EU-maiden huippukokous alkoi torstaina iltapäivällä. Sitä ennen EU-johtajat istuivat Länsi-Balkanin maiden kanssa neljä tuntia yhteisessä kokouksessa.

Myös sen aiheena oli EU:n laajeneminen. Se ei ole edennyt Länsi-Balkanilla, ja alueen maat ovat pettyneitä ja turhautuneita, mikä näkyi kokouksen jälkeen. Tämä korostuu, kun Ukrainalle levitellään punaista mattoa.

Pohjois-Makedonian jäsenneuvottelujen olisi pitänyt jo alkaa, mutta EU-maa Bulgaria on estänyt sen veto-oikeudellaan. Se vaikuttaa myös Albaniaan, sillä maiden oli tarkoitus edetä neuvotteluihin samanaikaisesti.

Maat suunnittelivat EU-kokouksen boikotointia yhdessä Serbian kanssa mutta tulivat kuitenkin paikalle.

Bulgarialla on Pohjois-Makedonian kanssa syvälle alueen historiaan meneviä kiistoja. Bulgaria muun muassa haluaa Pohjois-Makedonian tunnustavan, että makedonian kieli on bulgarian murre.

Pääministeri Marinin mukaan Albania ja Pohjois-Makedonia ovat tehneet uudistuksia ja täyttävät EU:n kriteerit jäsenneuvotteluiden aloittamisesta.

”EU:n pitää olla läpinäkyvä ja uskottava laajenemispolitiikassaan. Tilanne on täysin kestämätön, koska Bulgaria on blokannut näiden maiden pyrkimystä jäsenyysneuvotteluiden aloittamiseen”, Marin sanoi.

”Me tuemme sitä, että näiden maiden osalta jäsenyysneuvottelut pitää aloittaa. Kun uudistukset on tehty ja kriteereitä on täytetty, pitää päästä eteenpäin.”

Asiaa mutkistaa vielä Bulgarian sisäpoliittinen tilanne, sillä Bulgarian pääministeri Kiril Petkov sai juuri epäluottamuslauseen. Hän oli vienyt eteenpäin Pohjois-Makedonian jäsenyyden hyväksymistä maansa parlamentissa. Ilmeisesti takaiskua ei silti tule, vaan myös maan oppositio on valmis tukemaan Pohjois-Makedonian jumin avaamista.

Petkov tuli vielä EU-kokoukseen, vaikka saattaa pian olla entinen pääministeri.

Albanian pääministeri Edi Rama ei säästellyt sanojaan Länsi-Balkan -kokouksen jälkeen. Hänen mukaansa koko EU-laajenemisen ”henki on kiero”, ja Bulgaria on vain sen yksi ilmentymä. Raman mukaan Bulgaria on tehnyt koko EU:n ”impotentiksi”.

EU:n virallisia hakijamaita Länsi-Balkanilla ovat Albanian ja Pohjois-Makedonian lisäksi Montenegro ja Serbia. Mahdollisia ehdokasmaita ovat Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo.

Väliaikatietojen mukaan EU-johtajien kokouksessa keskusteltiin eniten Bosnia ja Hertsegovinasta, jonka edistyminen EU:n vaatimissa asioissa ennen ehdokasmaan aseman saavuttamista on ollut hyvin heikkoa. Maalle on annettu 14 vaatimusta, jotka pitäisi täyttää ennen ehdokasmaan aseman saamista.

Päätös oli, että komissio arvioi nyt tilannetta, ja EU:n tulevissa huippukokouksissa asiaan palataan.

Jäsenmaat eivät asettaneet lisää ehtoja Ukrainalle, Moldovalle ja Georgialle, sillä komissio listasi jo, mitä maiden pitää tehdä seuraavaksi. Varsinaisiin jäsenyysneuvotteluihin on pitkä matka, ja jäsenmaiden on tehtävä niidenkin aloittamisesta yksimielinen päätös.

Osa jäsenmaista on huolissaan siitä, miten hyvin EU on valmis uusiin jäseniin omassa päätöksenteossaan. Jäsenmailta vaaditaan yksimielisiä päätöksiä muun muassa ulkopolitiikassa, ja se on ollut usein vaikeaa nykyisessä 27-jäsenisessä kokoonpanossakin.

Marinin mukaan EU on valmis laajenemiseen.

EU-johtajien kokouksen muina aiheina on Ukrainan auttaminen myös muuten kuin nostamalla se jäsenehdokkaaksi.

EU on jo luvannut – mutta ei vielä antanut– yhdeksän miljardia euroa tukea muun muassa hallinnon toiminnan turvaamiseksi. Myös Ukrainan viljan kuljetuksista maailmanmarkkinoille on tarkoitus keskustella Brysselissä.

Huippukokous on viimeinen Ranskan puheenjohtajakaudella. Torstain illallisella jäsenmaiden johtajat keskustelevat maan presidentin Emmanuel Macronin ehdotuksesta, jonka mukaan tarvetta olisi ”eurooppalaiselle poliittiselle yhteisölle”.

Siihen kuuluisi EU-maiden lisäksi EU:n ulkopuolisia maita, jotka näin voisivat lähentyä EU:ta esimerkiksi ennen jäsenyyttä. Mukaan voisi tulla myös maita, jotka eivät edes halua jäseniksi, kuten Norjan kaltaiset Efta-maat.

Macronin ehdotus on vielä keskentekoinen eikä ole aiheuttanut hurraahuutoja jäsenmaissa.

Marinin mukaan Macronin avausta kiitettiin, mutta yhtä aikaa korostettiin, ettei se ole vaihtoehtoinen reitti jäsenyysperspektiiville. Suomelle käy Marinin mukaan se, että Eurooppaa kehitetään, mutta samaan aikaan Suomi korostaa toimimista nykyisten rakenteiden puitteissa.

EU-johtajat keskustelevat myös EU-alueella jylläävästä inflaatiosta ja energiakriisistä. Sen sijaan uusista Venäjää kohtaan suunnatuista pakotteista ei ole nyt tarkoitus puhua.

Kokouksen toinen päivä perjantai on niin sanottu eurohuippukokous, jossa tehdään strategisia linjauksia euroalueen talouspolitiikasta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat