EU-johtajien kokous jatkui talousasioilla, Sanna Marinin mukaan inflaatio on tehnyt tilanteesta vaikean

Marin oli huolissaan siitä, alkavatko maat vuoron perään auttaa kansalaisiaan massiivisilla veronalennuksilla. Tuloksena olisi lovi valtioiden kassoihin ja lisävelan tarve.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (vas.), Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

24.6. 9:36 | Päivitetty 24.6. 17:36

Bryssel

Kiihtynyt inflaatio eli hintojen nousu on tehnyt taloustilanteesta euroalueella ja EU:ssa vakavan, hankalan ja hyvin hankalasti ratkaistavan, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoo.

EU-johtajat jatkoivat huippukokoustaan Brysselissä perjantaina käsittelemällä EU- ja euroalueen taloushuolia.

”Yhtä mieltä olimme siitä, että inflaatio on iso ongelma, mutta tällä hetkellä näkymät ovat sumeat eikä ratkaisuja paljon ole, miten tätä tilannetta pyritään taklaamaan”, Marin sanoi.

Euroalueen maiden inflaatio ylitti kahdeksan prosenttia toukokuussa. Pääsyynä oli energian hinnan nousu. Samanaikaisesti Venäjä näyttää kiristävän koko ajan maakaasun tuloa Eurooppaan, mikä uhkaa etenkin Saksan taloutta.

Marinin mukaan maiden käsissä on ainakin se, miten energian saantia voidaan turvata ja miten investointeja voidaan vauhdittaa, jotta Venäjän fossiilienergiasta päästäisiin eroon.

”Kyllä tämä hirveän monella tavalla näkyy tavallisten ihmisten arjessa ja kotitalouksien kukkaroissa”, Marin ennusti.

Hänen mukaansa on suuri vaara, että valtiot tekevät toimillaan enemmän vahinkoa kuin hyvää.

”Jos valtioiden vastaus tilanteeseen on, että vuorotellen laskemme veroja, teemme silloin ison loven valtion kassoihin. Välttämättä emme pysty helpottamaan kansalaisten tilannetta kovin oleellisesti, ja olemme sitten isoissa ongelmissa, jos joudumme ottamaan lisää lainaa ja velkaantumaan”, Marin kuvasi.

Kokoukseen osallistuivat myös Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sekä euroryhmän puheenjohtaja Paschal Donohoe.

Marinin mukaan keskuspankit tekevät rahapolitiikkaansa itsenäisesti, mutta hän toivoi malttia myös EKP:lta.

”Jos tehdään äkkinäisiä liikkeitä, ne voivat aiheuttaa markkinahäiriöitä ja vaikeuttaa tilannetta. Emme kukaan halua että jokin maa ajautuisi vaikeuksiin, ja sitä kautta olisimme kenties keskustelemassa uusista finanssikriiseistä. Sellaista emme tähän sodan keskelle kaipaa.”

Kokoustietojen mukaan Italian pääministeri Mario Draghi haluaisi pitää vielä heinäkuussa erillisen huippukokouksen taloudesta. Siitä ei Marinin mukaan päätetty.

Torstaina EU-johtajat tekivät historiallisen päätöksen Ukrainan ja Moldovan jäsenehdokkuudesta. Kolmas äskettäin EU:hun hakenut maa, Georgia, ei vielä päässyt jäsenehdokkaaksi, mutta se vedetään lähemmäs unionia lupaamalla sille perspektiivi eli näkymä jäsenyydestä.

Länsi-Balkanin maat olivat torstaina avoimen pettyneitä siihen, että niiden jäsenyysnäkymät eivät ole edenneet.

Päällimmäisenä on kiista siitä, että EU-maa Bulgaria on estänyt veto-oikeudellaan Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluiden alkamisen ja vetänyt samalla mukaan Albanian, jonka on ollut tarkoitus edetä samanaikaisesti Pohjois-Makedonian kanssa.

Perjantaina tässä nähtiin käänne, sillä Bulgarian parlamentti päätti EU-puheenjohtajamaa Ranskan sorvaaman kompromissin mukaisesti, että Bulgaria myöntyy neuvotteluiden aloittamiseen.

Marinin mukaan Bulgarian päätös on ”erinomaisen hyvä asia”, mutta seuraavaksi on odotettava, hyväksyykö Pohjois-Makedonia kompromissin.

Lue lisää: Bulgarian parlamentti äänesti Pohjois-Makedonian EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisen puolesta

Lue lisää: EU-maat tekivät historiaa: Jäsenmaat hyväksyivät Ukrainan ja Moldovan jäsen­ehdokkaiksi

Lisäksi EU-johtajat kävivät keskustelun Ranskan ehdotuksesta perustaa laajempi eurooppalainen yhteisö, jossa olisi mukana myös muita kuin EU-maita. Tällaiseen yhteisöön voisivat kuulua esimerkiksi EU:hun haluavat maat sekä Norjan, Sveitsin ja Islannin kaltaiset Efta-maat – ja myös EU:sta lähtenyt Britannia.

Osa EU-maista on tarkkana siitä, ettei presidentti Emmanuel Macronin lempi-ideasta tulisi EU-laajentumisen korvaajaa, eräänlaista ikuista odotushuonetta. Idea menee silti jatkokehittelyyn, jota vetää Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat