Venäjä varoitti Liettuaa vakavista seurauksista, jos se jatkaa kuljetus­rajoituksia – Tutkijat arvioivat, voiko sota laajentua Itämerelle asti

Tutkijoiden mukaan Ukrainan sodan laajentuminen Kaliningradin kautta Itämerelle ei näytä todennäköiseltä.

Kaliningradista saapuneita rautatievaunuja Kybartain asemalla Liettuassa tiistaina.

23.6. 17:23

Venäjä on varoittanut Liettuaa vakavista seurauksista, jos Liettua jatkaa rautatiekuljetuksia koskevia rajoituksia Kaliningradiin. Uhkailu on lisännyt pelkoja siitä, että Ukrainan kriisi saattaa levitä jopa Itämeren alueelle.

Venäjän turvallisuusneuvoston johtaja Nikolai Patrušev sanoi tiistaina Kaliningradissa, että Venäjä voi ryhtyä vastatoimiin, joilla olisi kielteisiä vaikutuksia Liettuan väestöön.

Lue lisää: Venäjän turvallisuus­neuvoston johtaja varoitti Liettuaa vasta­toimista, joilla on ”vakavia kielteisiä vaikutuksia Liettuan väestöön”

Venäjän mahdollisuudet painostaa Liettuaa ovat vähissä, arvelee sotatieteiden dosentti ja yliopistonlehtori Ilmari Käihkö.

”Venäjällä on hirveästi uhkua ja puhkua, mutta sitten kun jotain tapahtuu, hyväksytään tosiasiat”, Käihkö sanoo.

Hänen mukaansa samanlaista uhoamista oli silloinkin kun Suomi ja Ruotsi hakivat Nato-jäsenyyttä. Pelkona oli, että Venäjä ryhtyisi joihinkin toimiin.

”Mitä me olemme nähneet? Emme oikeastaan yhtään mitään.”

Liettua kielsi viime viikolla Euroopan unionin pakotteiden piiriin kuuluvien tuotteiden rautatiekuljetukset alueensa kautta Kaliningradiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Venäjä joutuu kuljettamaan ne toista kautta.

Käihkö arvelee, että kiellon taustalla saattaa olla enemmän Liettuan oma halu estää kuljetukset kuin varsinaisesti EU:n tahto.

”Se on kyllä tavallaan ymmärrettävää. Liettua on hyvin aktiivinen ulkopoliittisesti. Baltian mailla on myös suuri intressi tehdä asioita ukrainalaisten eteen, koska he elävät kuitenkin siinä etulinjassa”, Käihkö arvelee.

”Voihan se tietysti olla, että Liettua on vain kuuliainen EU:n kauppapakotteiden seuraaja ja haluaa noudattaa niitä, mutta kyllä siellä on omiakin intressejä.”

Torstaina nousikin esiin, että Liettuan päätös on aiheuttanut kiistan myös Liettuan ja EU-komission välille.

Lue lisää: Liettua ja EU:n komissio ajautuivat kiistaan pakotteista, joilla Liettua on perustellut tavara­liikenteen kautta­kulun estämistä Venäjältä Kaliningradiin

Rautatievaunuja Kaliningradin ja Liettuan rajalla.

Venäjän uhkaukset ovat herättäneet taas keskustelun siitä, voisiko Venäjä käyttää sotilaallista voimaa Liettuaa vastaan. Kyse on niin sanotusta Suwałkin käytävästä eli alueesta, joka on Kaliningradin Valko-Venäjän välissä.

Venäjän asevoimien on jo pitkään arveltu harjoitelleen tämän maakäytävän valloittamista muun muassa neljän vuoden välein järjestettävissä Zapad-sotaharjoituksissa.

Vaarana on pidetty myös sitä, että Ukrainan sota voisi laajeta Itämerelle, sillä Kaliningradissa on Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta.

Käihkö ei pidä tällaista näkymää todennäköisenä, koska se johtaisi Venäjän sotaan Naton kanssa. Länsimaat ja Venäjä eivät näytä tällä hetkellä haluavan laajentaa Ukrainan sotaa.

”On hyvin mielenkiintoista strategisesti, mitä Venäjä pystyisi tekemään tässä tilanteessa. Liettua sanoo suoraan, ettei heitä pelota. Se on Nato-maa, mikä rajoittaa sitä, mitä Venäjä pystyy tekemään”, Käihkö sanoo.

”Venäjän on sotilaallisesti hyvin riskaabelia ryhtyä mihinkään.”

Venäjä ei pysty painostamaan Liettuaa myöskään energialla, koska Liettua ei ole enää riippuvainen venäläisestä kaasusta. Käihkö arvioikin, ettei Venäjä pysty pakottamaan Liettuaa perääntymään.

”Liettua luottaa siihen, että Natolta tulee suojelua. Toisaalta valtaosa Venäjän sotavoimista on kiinni Ukrainassa. Todennäköisesti sota tulevaisuudessa vain jatkuu. Ei Venäjälläkään tunnu hirveästi olevan resursseja, koska he eivät saa rintamaa liikkumaan siellä nopeammin.”

Käihkö nostaa esiin myös Liettuan toimintaan liittyvän ”moraalisen ulottuvuuden”. Liettua voisi vedota toiminnassaan siihen, että Venäjä on saartanut Ukrainan Mustanmeren satamat eli kyseessä olisi eräänlainen vastatoimi Venäjän toteuttamalle saarrolle.

”Kyllä Liettua voisi sanoa, että poistakaa merisaarto, niin mietitään tätä uudestaan.”

Käihkö muistuttaa, ettei Liettuan toiminta ole Venäjälle kuitenkaan mikään kohtalonkysymys, koska kuljetuksia voidaan hoitaa meritse, eikä Liettua ole muutenkaan estänyt kaikkia kuljetuksia.

Liettua on viime vuosina vahvistanut puolustustaan ja ottanut uudelleen käyttöön osittaisen asevelvollisuuden.

Liettuan armeija on kuitenkin pieni. Sen maavoimien kovin ydin muodostuu käytännössä vain yhdestä mekanisoidusta prikaatista ja sitä tukevasta moottoroidusta jalkaväkiprikaatista.

Baltian maiden puolustaminen onkin yksi Naton heikkouksia. Sen vuoksi liittokunta on perustanut Baltian maihin ja Puolaan neljä niin sanottua eteentyönnetyn läsnäolon taisteluosastoa.

Niiden jokaisen vahvuus on vain runsaat tuhat sotilasta, mutta monikansallisten Nato-joukkojen tarkoitus on myös viestiä Venäjälle liittokunnan sitoutumisesta Baltian ja Puolan puolustamiseen. Ne ovatkin erittäin tärkeitä Nato-lipun näyttäjiä liittokunnan itärajalla.

Viron Kansainvälisen puolutus- ja turvallisuuskeskuksen ICDS:n (International Centre of Defence and Security) tutkija Martin Hurt ei myöskään usko, että Venäjä pystyisi ja ryhtyisi nyt käyttämään sotilaallista voimaa Nato-maa Liettuaa vastaan.

”Venäjä on sitonut suurimman osan asevoimastaan Ukrainaa vastaan ja on tuskin siinä asemassa, että voisi aloittaa sodan Natoa vastaan tällä hetkellä”, Hurt arvioi.

Hänen mukaansa Venäjä on päättänyt kuitenkin kärjistää tilannetta lisäämällä painetta lännen heikoimpaan kohtaan eli Baltian maihin. Tämä näkyy Liettuaa kohtaan osoitetussa uhkauksessa ja siinä, kuinka venäläinen helikopteri loukkasi viime lauantaina Viron ilmatilaa.

”Jos Baltian maat eivät olisi Naton jäseniä, Venäjällä olisi luonnollisesti enemmän sotilaallisia mahdollisuuksia Baltian maita vastaan, mutta nyt Moskova joutuu ottamaan huomioon kaikkien 30 liittolaisen voiman.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat