”Liberaalista lännen ystävästä” kehkeytyi Putinin ääntä matkiva vihan­lietsoja – Mitä Venäjän entiselle presidentille Medvedeville tapahtui?

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev on Ukrainan sodan aikana alkanut suoltaa internetiin toinen toistaan tympeämpiä propaganda­viestejä: ”Teen kaikkeni, että he [ukrainalaiset] katoaisivat maan päältä.”

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev vuosina 2008 ja 2022.

22.6. 19:44 | Päivitetty 22.6. 20:54

Mitä Kremlin pehmolle tapahtui? Minne katosi liberaali lännen ystävä?

Sitä sopii ihmetellä. Dmitri Medvedev on totisesti tehnyt parhaansa karistaakseen takavuosien nallemaisen imagonsa, joka tosin perustui alun alkujaankin vain läntiseen toive­ajatteluun.

Ukrainan sodan myötä Medvedevistä on kehkeytynyt Moskovan veri­huuruisimpia vihan­lietsojia. Hän kylvää kitkerää sappeaan ennen kaikkea viestipalvelu Telegramissa.

”Minulta kysytään usein, miksi Telegram-julkaisuni ovat niin kovasanaisia”, Medvedev kirjoitti 7. kesäkuuta.

”Vastaus kuuluu: koska vihaan heitä [ukrainalaisia]. He ovat paskiaisia ja pellejä. He toivovat meidän kuolemaamme, Venäjän kuolemaa. Ja niin kauan kuin minä elän, teen kaikkeni, että he katoaisivat maan päältä.”

Dmitri Medvedev on 56-vuotias. Venäjän vallanpitäjien perinteisellä mittapuulla tuo ei ole ikä eikä mikään.

Medvedev taitaa silti olla menneisyyden mies. Hänen nykyinen tehtävänsä – turvallisuus­neuvoston varapuheen­johtaja – on kakkos- tai kolmos­tason pesti.

Juuri menneisyys tekeekin Medvedevin fanaattisesta sodan­lietsonnasta kiinnostavan. Kun Medvedev huutaa verta, äänessä on sentään Venäjän entinen presidentti ja pitkä­aikainen pääministeri.

EnSISIJAISESTI Medvedev on aina ollut isäntänsä Vladimir Putinin uskollinen apupoika. Isännän ääntä Medvedev nykyäänkin matkii, ehkä todistaakseen lojaaliuttaan.

Medvedevin verbaalinen riehuminen on paitsi aggressiivista myös outoa. Kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Italian pääministeri Mario Draghi vierailivat viime viikolla Kiovassa, Medvedev kommentoi englannin­kielisessä Twitter-profiilissaan näin:

”Eurooppalaiset sammakoiden, maksamakkaran ja spagetin ystävät rakastavat vierailla Kiovassa. Hyöty on nolla. Lupasivat Ukrainalle EU-jäsenyyttä ja vanhoja haupitseja, voitelivat kurkkunsa horilkalla [väkijuomalla] ja menivät kotiin junalla niin kuin sata vuotta sitten. Kaikki hyvin. Mutta tämä ei tuo Ukrainaa yhtään lähemmäs rauhaa. Kello tikittää.”

Medvedevin ja kaiketi koko Venäjän johdon mielen­maisemasta antaa osviittaa hänen reaktionsa siihen, kun hän kuuli Ukrainan haluavan Yhdysvaltojen kanssa kaksivuotisia talous­sopimuksia.

”Vain yksi kysymys”, Medvedev kirjoitti Telegramissa. ”Kuka on sanonut, että kahden vuoden kuluttua maailman­kartalla ylipäätään on Ukrainaa.”

Talvella 2008 myös Venäjän kansa pääsi valitsemaan Putinin valitseman Medvedevin.

Nykyinen Medvedev on täysin eri Medvedev kuin se, jonka läntiset tarkkailijat luulivat 2010-luvun kynnyksellä tuntevansa.

”Hän on bisneshenkinen moderaatti, joka on ei-konfrontaalinen lännen suuntaan”, arvioi Suomen ulkoministeri Ilkka Kanerva joulukuussa 2007. Koukeroisella ilmauksellaan Kanerva tarkoitti, että Medvedev on maltillinen ja yhteistyö­kykyinen.

Medvedevin nimi oli juuri noussut kaikkien huulille. Putin oli valinnut hänet seuraajakseen Venäjän presidenttinä. Talvella 2008 myös Venäjän kansa pääsi valitsemaan Putinin valitseman Medvedevin.

Putin itse joutui väistymään väliaikaisesti presidentin­virasta, koska Venäjän perustuslaki ei sallinut kolmea peräkkäistä virkakautta. Nyttemmin tuo juridinen este on raivattu diktaattorin tieltä toisin keinoin.

Medvedev oli Venäjän presidenttinä vuodet 2008–2012. Aluksi Euroopassa ja Yhdys­valloissakin ajateltiin, että Kremlissä oli nyt uudistus­mielinen hallitsija, jonka kanssa tultaisiin hyvin juttuun.

Toiveille oli himpun verran katetta. Yhdysvallat ja Venäjä saivat vuonna 2010 sovittua ”uuden Start-sopimuksen” strategisten ydinaseiden rajoittamisesta. Medvedev ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama allekirjoittivat sopimuksen Prahassa.

Nyt on toinen ääni kellossa.

”Meillä ei nykyisin ole suhteita Yhdysvaltojen kanssa”, Medvedev kirjoitti maanantaina Telegramissa.

”Ne ovat nollassa asteessa Kelvinin asteikolla. Ei ole mitään tarvetta neuvotella heidän kanssaan [ydinase­riisunnasta]. Antaa heidän itsensä juosta tai ryömiä luoksemme ja anella sitä.”

Presidentti Dmitri Medvedevin uumoiltu uudistus­mielisyys ja liberaalius osoittautuivat kuitenkin pian harha­kuvitelmiksi. Liberaalin kirjoihin pääsemiseksi taisi riittää, ettei Medvedevillä ollut taustaa tiedustelu­palvelu KGB:ssä.

Venäjä hyökkäsi elokuussa 2008 Georgiaan, ja viimeistään silloin kaikille tuli selväksi, että Vladimir Putin oli pysynyt tukevasti ohjaksissa. Hän oli ryhtynyt pääministeriksi ”Medvedevin toiveesta”.

Asiantuntijoille valta-asetelma oli selvä alusta pitäen. Kun tuntematon Medvedev pelmahti joulukuussa 2007 parrasvaloihin, HS haastatteli Politiikan ja sotilas­asioiden instituutin tutkijaa Aleksandr Hramtšihinia.

”Medvedevillä ei ole omia näkemyksiä, ja näin hänen on pakko toimia Putinin käskystä”, Hramtšihin sanoi. ”Hän on täysin riippuvainen Putinista.”

Yhdysvaltain ulkoministeriön vuonna 2010 vuotaneista sähkeistä kävi ilmi, etteivät amerikkalaiset panneet juurikaan painoa Medvedeville. Diplomaatit luonnehtivat Putin–Medvedev-kaksikkoa Batmaniksi ja Robiniksi. Sarjakuvissa jälkimmäinen on apupoika.

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev tapasi Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman Camp Davidissä Marylandissä toukokuussa 2012.

Asetelma on vuosien mittaan vain korostunut.

Kun Putin ja Medvedev olivat syksyllä 2011 ”yhteistuumin” päättäneet, että Putin palaisi presidentiksi, Medvedev sai ikään kuin lohdutus­palkintona pääministerin pestin.

Tuolileikki ärsytti monia venäläisiä ja tarjosi aineksia karkeallekin huumorille:

Miksi kutsutaan miestä, joka ei jaksa kahta kertaa peräkkäin? Medvedeviksi.

Pääministerin tuolinsa Medvedev sai pitää kahdeksan vuoden ajan. Vuonna 2020 sillekin leikille tuli loppu, ja Putin siirsi apupojan hylly­virkaan eli turvallisuus­neuvoston tehtävään, josta kukaan ei ollut ennen kuullutkaan.

Voi olla, että Putin hyllytti Medvedevin, koska tämä oli joutunut kansan epäsuosioon.

Vuonna 2016 Medvedev oli esitelmöinyt palkoistaan valittaneille opettajille, että opettaminen on kutsumus­ammatti. Jos rahaa hamuaa, pitäisi perustaa bisnes, hän julisti.

Medvedevin omat bisnekset ovat luistaneet. Oppositiohahmo Aleksei Navalnyi julkaisi vuonna 2017 perusteellisen paljastus­videon, jonka mukaan Medvedevin omaisuus on miljardin euron luokkaa. Videota on katsottu Youtubessa noin 45 miljoonaa kertaa.

Kansan epäsuosion sijaan todennäköisempi erottamis­peruste oli Putinin epäsuosio.

Ehkä Putin oli kyllästynyt katsomaan, kuinka Medvedev nuokkui hänen puheidensa aikana. Tai sitten Putin vain ajatteli, että käskyläisiä pitää aika ajoin kierrättää vähä­pätöisempiin tehtäviin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja silloinen pääministeri Dmitri Medvedev saapuivat Yhtenäisen Venäjän puolue­kokoukseen marraskuussa 2019.

Kukaan ulkopuolinen ei tiedä, mitä Dmitri Medvedev varsinaisesti tekee työkseen. Ainakin hänellä riittää aikaa keuhkota sosiaalisessa mediassa.

Huhtikuussa hän kirjoitti Telegramiin suoranaisen miniesseen, jossa oli selviä kaikuja isännän kirjoituksista ja puheista.

Medvedev jylisi, kuinka Butšan murhateot ja Mariupolin sairaala­pommitukset ovat valeuutisia eli ”Ukrainan propagandistien kyynisen mielikuvituksen” tuotoksia. Itse asiassa koko ukrainalaisuus on Medvedevin mukaan valeuutinen, sillä ukrainalaista identiteettiä ”ei ole”.

On mahdoton tietää, mikä saa Dmitri Medvedevin suoltamaan internetiin sellaisen määrän kuonaa.

Ehkä hän haluaa vain olla isännälleen mieliksi. Ehkä hän kerjää huomiota, haluaa tehdä tiettäväksi, että on yhä olemassa.

Myrkyn kylvämisen voisi muuten sivuuttaa olankohautuksella, mutta Medvedevin julkaisut ovat osa laajaa propaganda­rummutusta, jonka seurauksena niin monet venäläiset ovat myötämielisiä tappamiselle Ukrainassa.

Medvedevilläkin on Telegramissa ja Twitterissä miljoonia seuraajia.

Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheen­johtaja Dmitri Medvedev saapui seuraamaan voitonpäivän paraatia Moskovassa 9. toukokuuta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat