Kallaksen mukaan Nato vapauttaisi Baltian maat vasta puoli vuotta Venäjän mahdollisen hyökkäyksen jälkeen – Tutkijan mukaan lausunto on poliittista peliä

Viron pääministeri kommentoi medialle, että nykyinen strategia johtaisi sotatilanteessa Baltian maiden tuhoutumiseen ja vaati Natolta esimerkiksi lisää sotilaita.

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tapasi Nato-joukkoja sotilastukikohta Tapassa, Virossa 1. maaliskuuta 2022.

24.6. 13:53

Viron pääministeri Kaja Kallas kritisoi tällä viikolla Financial Times -lehdelle sotilasliitto Naton strategiaa kovin sanoin. Vertailukohtana oli Venäjän hyökkäyksen Ukrainassa aiheuttama tuho.

Lue lisää: Viron pääministeri Kallas FT:lle: Naton nykyisellä puolustus­suunnitelmalla Viro pyyhkäistäisiin sodassa kartalta pois

Kallas totesi lehden mukaan esimerkiksi, että jos Venäjä hyökkäisi Baltiaan, Naton suunnitelmien mukaan Venäjä ottaisi alueen maat haltuunsa ja sotilasliitto tulisi ”vapauttamaan valtiot” vasta 180 päivää eli noin puoli vuotta myöhemmin.

Tutkija Ryhor Nizhnikau.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun mukaan Kallaksen arvio puolesta vuodesta on ennen kaikkea keino painottaa Baltian näkökantaa Naton ensi viikolla alkavassa huippukokouksessa Madridissa.

”Lausunto on vain poliittista peliä juuri ennen huippukokousta”, Nizhnikau toteaa.

Viro, Latvia ja Liettua pyrkivät kokouksessa edistämään tavoitettaan Naton puolustusstrategian muuttamisesta.

Kallas on ehdottanut esimerkiksi, että jokaiseen Baltian maahan sijoitettaisiin 20 000–25 000 Nato-sotilasta. Näistä valtaosa olisi baltialaisia, joiden rinnalla kussakin maassa olisi noin 3 000–5 000 ulkomaista sotilasta.

Viron pääministeri Kaja Kallas Brysselissä 23. kesäkuuta.

Nykyisessä strategiassa kussakin Baltian maassa on noin tuhat ulkomaista Nato-sotilasta.

Nizhnikau kyseenalaistaa Kallaksen vaatimusten mielekkyyden.

”Jos tarkastellaan asiaa Viron näkökulmasta, olisiko 2 000 lisäsotilaalla todella merkitystä, jos Venäjä olisi oikeasti valmis hyökkäämään?”

Lue lisää: Viro sai vuosien taivuttelun jälkeen Nato-joukkoja maahansa – HS vieraili tuki­kohdassa, jossa saattaa nähdä Suomen tulevaisuuden

Kallaksen arvion Baltian maiden ”pois pyyhkiytymisestä” Nizhnikau näkee realistisena maiden sotilasvahvuuden ja koon tuntien.

”Jos erittäin hypoteettisella tasolla kuviteltaisiin, että Venäjä hyökkäisi Baltian maihin samalla vahvuudella kuin Ukrainaan, Baltian maat kyllä luultavasti tuhoutuisivat. On kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä ja epäuskottava ajatus, että Venäjä hyökkäisi mihinkään Nato-maahan, edes heikkoon sellaiseen.”

Nizhnikaun mukaan Viro ei edes ottaisi asiaa esille julkisesti, jos se näkisi uhan olevan todellinen tällä hetkellä.

Baltian maiden sijainti on Natolle strategisesti epäedullinen, Nizhnikau toteaa.

”Yllätyshyökkäys todella pyyhkisi pois Viroon sijoitetut joukot. Naton näkökulmasta tärkeimmät resurssit on pidettävä poissa etulinjasta.”

Kaikilla Baltian mailla on vahva intressi edistää sotilasliiton yhteistyötä laajemminkin.

”Tiedämme, että Naton toimintavalmiuteen ja siihen, miten nopeasti sotilasliitto pystyy reagoimaan, liittyy epävarmuuksia ja ongelmia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on näyttänyt myös, millaista vajetta Naton joukoissa ja koordinoinnissa Euroopassa todella on”, Nizhnikau sanoo.

Tutkija arvioi, että Nato tulee tulevaisuudessa tekemään Baltian maille ainakin symbolisia myönnytyksiä.

”Liiton toiminta on aina myös politiikkaa. Itsensä haavoittuvaksi kokeville maille, kuten Baltian maille, tullaan siksi aina antamaan ainakin osittain se, mitä ne tarvitsevat. Jonkinlaista uudelleen jakamista tullaan näkemään.”

Eva-Maria Liimets Helsingissä tammikuussa 2021, jolloin hän oli aloittamassa Viron ulkoministerinä.

Viron entinen ulkoministeri Eva-Maria Liimets arvosteli Kallaksen lausuntoja torstaina.

”Puolustussuunnitelmia ei tehdä Financial Timesin artikkeleissa, ne vaatiat luottamusta ja yhteisymmärrystä”, Liimets sanoi Viron yleisradio ERR:n mukaan.

Liimets syytti Kallaksen myös antaneen lausuntoja ”luottamuksellisista asioista”, joita ”itänaapuri voi nyt lukea”. Viron puolustusministeriö tiedotti tämän jälkeen, että Kallaksen lausunnoissa ei ollut salassapidettävää tietoa.

Liimets totesi ERR:n mukaan myös, että muuttunut turvallisuustilanne vaatii Naton lisäksi toimia myös Baltian mailta, ja että Baltian maat ja Puola antoivat omat suosituksensa jo keväällä.

Tammikuun lopulla 2021 ulkoministerinä aloittanut Liimets erotettiin yhdessä muiden keskustapuolueen ministerien kanssa hallituksesta aiemmin kesäkuussa. Viron presidentti erotti ministerit Kallaksen pyynnöstä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat