Presidentti Biden ja muut demokraatti­poliitikot vannovat puolustavansa oikeutta aborttiin, mutta mitä asialle voi tehdä?

Yhdysvaltain senaatin nykyinen valta-asetelma ei luultavasti riitä abortteja koskevan lain säätämiseen, ja päätösvallan siirtyminen osavaltioille tarkoittaa sekin etulyöntiasemaa republikaaneille. Lisäksi aborttilääkkeiden saannin pelätään vaikeutuvan.

Yhdysvalloissa mielenosoitukset korkeimman oikeuden ulkopuolella sekä johtavien poliitikkojen kannanotot aborttioikeuden rajoittamista vastaan jatkuivat 25. kesäkuuta.

26.6. 14:24

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätös kumota aborttioikeutta liittovaltiotasolla turvanneet ennakkotapaukset herättää laajaa vastustusta.

Mielenosoituksia on nähty ympäri Yhdysvaltoja jo toista päivää. Päätöksen vastustajia on paljon, sillä mielipidemittausten perusteella ainakin 66 prosenttia yhdysvaltalaisista kannattaa aborttioikeutta.

Monet demokraattipoliitikot, mukaan lukien Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, ovat lausunnoissaan tuominneet päätöksen ja vannoneet taistelevansa sitä vastaan. Keinot ovat nykyisellään kuitenkin rajatut.

Aborttioikeuden rajoittamista vastustettiin Washingtonissa 25. kesäkuuta esimerkiksi kyltillä ”Elämän puolustaminen on valetta, jos et välitä siitä, että nainen kuolee”.

Lue lisää: Korkein oikeus kumosi laajan abortti­oikeuden Yhdysvalloissa – Presidentti Biden: ”Surullinen päivä maallemme”

Lue lisää: Yhdysvalloissa alkoi uusi aikakausi – Mullistavaan päätökseen havahtuvat nekin, jotka ovat pitkään ummistaneet silmänsä

Bidenin lähtiessä Eurooppaan G7-maiden huippukokousta varten hänen tiedottajansa Karine Jean-Pierre kertoi presidentin ”hakevan ratkaisuja” päätöksen korjaamiseksi.

Harkinnassa ovat hänen mukaansa esimerkiksi presidentin asetukset.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden käveli Valkoisen talon edustalla lähtiessään G7-huippukokoukseen Saksaan 25. kesäkuuta.

Presidentin asetus on Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän erityispiirre, sillä valtion päämies on maassa myös toimeenpanovaltaa käyttävän hallituksen johtaja.

Asetuksella presidentti antaa hallinnon virastoille ohjeen määrätyssä asiassa toimimiseen. Edellinen presidentti Donald Trump käytti niitä valtakaudellaan paljon.

Asetus ei kuitenkaan ole laki, minkä vuoksi se on helpompi kumota. Niillä ei siksi pysty tekemään kovin pitkäjänteistä politiikkaa.

Lue lisää: Trump on pannut tuulemaan allekirjoittamalla presidentin asetuksia – mikä on tämä kiistelty valtaoikeus?

Bidenin tiedottaja ei lauantai-iltana tarkentanut presidentin aborttiasiaan puuttumisen aikataulua ja painotti, että mahdolliset asetukset eivät korjaisi korkeimman oikeuden päätöksen kaikkia seurauksia.

”Mikään [presidentin toimi] ei voi täyttää aukkoa, jonka päätös on tehnyt. Ainoa keino sen täyttämiseen on se, että kongressi ryhtyy toimiin”, hän sanoi AFP:n mukaan.

Bidenin tiedottaja Karine Jean-Pierre.

Biden on kehottanut kongressia säätämään aborttikysymyksestä liittovaltion kattavan lain sekä vannonut, että asia tulee olemaan esillä kongressin välivaaleissa.

Koko maata koskevan lain säätäminen vaatisi kongressin ylähuoneen eli senaatin läpäisemisen kuudellakymmenellä äänellä, kirjoittaa esimerkiksi ABC News. Demokraateilla ja muutamalla sitoutumattomalla on nyt senaatissa vain yhden äänen enemmistö lukemilla 51–50.

Senaatin ja edustajainhuoneen valta-asetelmat voivat kuitenkin muuttua 8. marraskuuta järjestettävissä kongressin välivaaleissa. Aborttioikeudesta sekä naisten ja vähemmistöjen aseman puolustamisesta onkin muodostunut demokraattien kampanjoinnin kärki, raportoivat uutistoimisto Reuters ja CNN.

Aborttioikeutta puolustava mielenosoittaja keskusteli aborttia vastustavan mielenosoittajan kanssa Atlantassa, Georgian osavaltiossa 24. kesäkuuta.

Korkeimman oikeuden linjauksen myötä päätösvalta abortista siirtyi osavaltioille. Toimiin tartuttiin heti, jo aiemmin säädettyjen liipaisinlakien voimin.

Uutistoimisto AFP:n mukaan abortti on nyt kielletty ainakin kahdeksassa osavaltiossa: Missourissa, Alabamassa, Arkansasissa, Kentuckyssa, Louisianassa, Oklahomassa, Etelä-Dakotassa ja Utahissa.

Monissa osavaltioissa republikaanit ovat saaneet osavaltiotasolla valta-aseman esimerkiksi määrittelemällä vaalipiirien rajoja itseään suosiviksi.

The New York Timesin mukaan vaalipiirisuhmurointi tukee republikaaneja ja aborttivastaisuutta etenkin Wisconsinin, Ohion, Georgian ja Floridan osavaltiossa.

Demokraatit ovat keskittyneet valtakunnalliseen politiikkaan osavaltioiden kustannuksella. Republikaaneilla on hallussaan 23 osavaltion hallintoa, demokraateilla vain 14. Yhteensä 12 osavaltiossa kaksikamarisessa järjestelmässä säädäntävalta jakautuu puolueiden kesken, ja yhdessä hallinto valitaan puolueista riippumattomasti.

Aborttilääkitykseen liittyvää tietoa sisältäviä rasioita jaettiin abortti­oikeutta tukevassa mielenosoituksessa New Yorkissa, Yhdysvalloissa 14. toukokuuta.

Kuten presidentti ja vastamielenosoittajat ovat todenneet, monella yhdysvaltalaisella ei ole rahaa tai aikaa matkustaa abortin sallivaan osavaltioon.

Tämän vuoksi taistelua odotetaan käytävän seuraavaksi myös aborttilääkityksestä ja sen saatavuudesta, uutistoimisto AFP kertoo.

Aborttitabletit kattavat jo nykyisellään puolet Yhdysvalloissa tehdyistä raskauden­keskeytyksistä. Bidenin hallinto yrittää AFP:n mukaan laajentaa aborttilääkityksen saatavuutta kiellon tai rajoituksia asettaneissa osavaltioissa.

Presidentin kerrotaan määränneen terveysviranomaisia varmistamaan, että lääkitystä on saatavilla.

Lääkäri Shelly Tien keskusteli aborttia hakemaan tulleen potilaan kanssa Birminghamissa, Alabaman osavaltiossa 14. toukokuuta. Alabama on yksi osavaltioista, joissa abortti kiellettiin kesäkuun lopulla.

Lääkkeet ovat kuitenkin jo nyt lainsäädännön harmaalla alueella. Yhteensä 19 osavaltiota vaatii aborttioikeutta tukevan Guttmacher-instituutin mukaan, että aborttilääkityksen saa vain lääkärin määräämänä. Lääkkeiden tilaaminen kotiin ei siksi ole monelle mahdollista.

Abortin kieltävissä osavaltioissa saatetaan AFP:n mukaan myös kieltää muiden osavaltioiden tai ulkomaalaisten lääkärien etävastaanotot.

Aborttilääkitys otetaan kahdessa osassa, toinen erä 24–48 tuntia ensimmäisen jälkeen. Korkeimman oikeuden päätös ja osavaltioiden lainsäädäntö herättävät kysymyksiä siitä, voiko lääkityksen muualla aloittaneen, mutta loput kotona ottaneen haastaa oikeuteen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat