Saksalaisten demarien ajattelussa Ukrainan sodasta yksi kysymys paljastaa eron muihin

Saksan liittokansleri Olaf Scholz oli hyvä isäntä G7-maiden johtajille, mutta ”sotilaallinen johtorooli” herättää sanaparina Saksan demareissa kavahduksen.

Italian pääministeri Mario Draghi (vas.), EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Britannian pääministeri Boris Johnson, Kanadan pääministeri Justin Trudeau, Japanin pääministeri Fumio Kishida, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja EU:n ulkopoliittinen edustaja Charles Michel sunnuntaina Elmaussa.

29.6. 2:00 | Päivitetty 29.6. 8:17

Berliini

Ottaako Saksa vihdoin johtoroolin Ukrainan tukemisessa?

Maailman neljänneksi suurimpana aseviejänä ja usein ennenkin Euroopan kriiseissä johtoroolin ottaneena mahtimaana Saksa voisi sen tehdä.

Tämä kysymys oli ilmassa, kun Saksa isännöi johtavien teollisuusmaiden eli Yhdysvaltain, Britannian, Kanadan, Ranskan, Japanin ja Italian G7-kokousta tiistaihin asti baijerilaisessa Elmaun linnassa.

Postikorttimaisemista levisi maailmalle toinen toistaan rennompia yhteiskuvia. Niillä viestittiin myös Venäjän presidentti Vladimir Putinille: Täällä ollaan. Länsi pitää yhtä.

Julkilausumassaan G7-maat lupaavat jatkaa Ukrainan tukemista humanitaarisesti, sotilaallisesti ja rahallisesti, myös sodan jälkeen alkavassa jälleenrakennusvaiheessa. Pakotteita Venäjää vastaan syvennetään, keinoina esimerkiksi hintakatto venäläiselle öljylle ja tuontikielto venäläiselle kullalle.

Alpeilla sijaitseva Elmaun linna herätti saksalaisissa kokouspaikkana odotuksia, sillä siellä liittokansleri Angela Merkel johti vuonna 2015 niin ikään G7-maiden kokousta.

Eurokriisin jälkeisenä aikana Merkel oli arvostuksensa huipulla. G7 oli eräänlainen käännekohta hänen kansainvälisessä maineessaan matkalla ”vapaan maailman johtajan” titteliä kohti. Kuvissa hän näyttäytyi Yhdysvaltain Barack Obaman tärkeimpänä kumppanina, jopa tahdin määrääjänä.

Angela Merkel ja Barack Obama Elmaussa vuonna 2015.

Nyt Merkelin poliittisen perinnön merkityskin on muuttunut, eikä Saksaa varsinainen johtorooli Euroopassa tai maailmassa näytä kiinnostavan. Liittokansleri Olaf Scholzille oli tärkeintä viestiä nimenomaan liittouman ja yhteisen sitoutumisen olemassaoloa.

Tunnustusta Scholz ansaitsee siitä, että kutsui G7:n vieraiksi myös Intian, Argentiinan, Indonesian, Senegalin ja Etelä-Afrikan edustajat. Globaalia etelää tarvitaan maailman kovimpien haasteiden, kuten ilmastokriisin ja nälänhädän, ratkaisussa, hän korosti.

Ukrainassa käynnissä oleva sota oli kokouksen pääaiheita, ja yksi kysymys siihen liittyen on erityisen paljastava. Kysymys kuuluu: puolustaako Ukraina vain itseään vai koko Euroopan turvallisuutta taistellessaan Venäjää vastaan?

Ukrainaan massiivisella raakuudella hyökännyt Venäjä käyttäytyy uhkaavasti myös muun muassa Puolaa ja Baltian maita kohtaan. Yleinen arvio on, että Venäjä ei pysähdy Ukrainaan, jos se saavuttaa tavoitteensa siellä.

Siksi monille on selvää: Ukraina taistelee koko Euroopan puolesta.

Esitin kysymyksen G7-kokouksen alla saksalaiselle konkaridemarille Martin Schulzille, joka on europarlamentin ex-puhemies ja Saksan vanhimman poliittisen ajatushautomon Friedrich Ebert Stiftungin puheenjohtaja.

Schulzin vastaus oli nopea ja yksioikoinen.

”Minusta on vaarallinen väite sanoa, että Ukraina puolustaa meitä kaikkia. Jos olisi niin, ihmettelen, miksi vain ukrainalaisten pitää kuolla. Seuraava askel olisi lähettää sotilaita sinne. Se taas olisi minusta väärin.”

Silti Ukrainan auttaminen on Schulzin mukaan muidenkin, kuten Saksan, velvollisuus.

Schulzin vastaus raottaa osaltaan mysteeriä nimeltä Saksan sosiaalidemokraattien ulko- ja turvallisuuspoliittinen ajattelu, joka ohjaa myös liittokansleri Scholzia.

Puolueen perinteinen ajattelu liittyen Venäjään ja Saksan asevoimien rooliin on suuri syy siihen, miksi Saksan on turhaan odotettu ottavan näkyvämpää johtoroolia Ukrainan tukemisessa ja miksi Saksan asetoimitukset Ukrainalle ovat olleet hitaita ja vähäisiä Saksan kokoon nähden. Avainsana on varovaisuus.

Nyt rintamalla on kriittinen tilanne. Ukrainan on asiantuntijoiden mukaan vaikeaa selvitä Venäjää vastaan ilman raskaita aseita, joita sillä ei ole tarpeeksi.

Viime viikolla saksalaiset modernit Panssarihaupitsi 2000 -telatykit saapuivat Ukrainaan, ja Bild-lehti on todistanut niiden löytäneen tiensä rintamalle. Lisää raskaitakin aseita on luvassa.

Liittokanslerin puoluetoverin Schulzin mukaan Saksa ei silti mitenkään voi ottaa ”sotilaallista johtoroolia Euroopassa”. Hänen mukaansa jo näiden sanojen ääneen sanominen saksaksi kuulostaa hänestä mahdottomalta, historian vuoksi.

Muiden on vaikea ymmärtää, että demokraattisesti johdettu 2020-luvun Saksa on edelleen näin syvästi toisen maailmansodan historian vanki. Se on myös järkyttävä muistutus siitä, kuinka pitkät jäljet nytkin käynnissä olevilla sodilla on.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat