USA aikoo ostaa Ukrainalle NASAMS-ilma­torjunta­järjestelmän, joka ei ammu yhtä korkealle kuin neuvosto­valmisteinen Buk

NASAMS on maasta ilmaan toimiva ilmatorjuntajärjestelmä, joka on suomalaisille hyvin tuttu.

Yleisöä ja kalustoa Puolustusvoimien lippujuhlan päivän kalustonäyttelyssä Kansalaistorilla Sanomatalon vieressä Helsingissä 4. kesäkuuta 2022, kuvassa Ilmatorjuntaohjus 12 (ITO12), NASAMS II FIN -ohjuslavetti.

27.6. 14:28

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden hyväksyi aiemmin kesäkuussa uuden avustuserän Ukrainalle. Erän arvo on noin 700 miljoonaa dollaria eli runsaat 664 miljoonaa euroa.

Uuteen apupakettiin kuuluu esimerkiksi Javelin-panssarintorjuntaohjuksia joita on lähetetty jo useasti aiemmin, ammuksia sekä ilmavalvontatutkia.

Uutistoimisto Associated Pressin lähteiden mukaan uutta paketissa on norjalaisen Kongsbergin yhteistyössä yhdysvaltalaisen Raytheonin kanssa valmistama NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmä, jollaisen Yhdysvallat hankkii ja lähettää Ukrainaan.

Uutistoimiston tietoa ei ole virallisesti vahvistettu, mutta myös uutistoimisto Reuters ja yhdysvaltalaiskanava CNN kertovat vastaavaa omien lähteidensä perusteella.

Presidentti Bidenin odotetaan kertovan aseavusta tiistaihin jatkuvan G7-talousmaiden huippukokouksen yhteydessä.

NASAMS on suomalaisille hyvin tuttu. Samoilla järjestelmillä hoidetaan Helsingin ilmapuolustus. Suomen puolustusvoimissa järjestelmää tosin kutsutaan nimellä ITO12.

Suomi hankki NASAMS-järjestelmän vuonna 2009 korvaamaan aiemmin käytössä olleen, Neuvostoliitosta hankitun Buk M1-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän.

Myös Ukraina on pyytänyt NASAMS-järjestelmiä voidakseen korvata niillä käytössään olevat Buk-järjestelmät.

Kun Suomi hankki NASAMS-järjestelmän, heräsi kritiikkiä siitä, että Suomi valitsi Buk-järjestelmien sijaan huonomman vaihtoehdon. Perustelu on se, että Buk-järjestelmä pystyy ampumaan ohjuksia korkeammalle.

Suomella aiemmin käytössä ollut Buk M1 -ohjuslavetti nousi otsikoihin myös loppukesästä 2014, kun Venäjän rahoittamat separatistijoukkiot ampuivat Venäjän asevoimille kuuluvasta Bukista ohjuksen Malaysian Airlinesin matkustajakoneeseen. Kone hajosi ilmassa Itä-Ukrainan yläpuolella ja kaikki kyydissä olleet 298 ihmistä kuolivat.

Koska Suomella vielä oli toimintakuntoisia Buk-järjestelmiä, se avusti kansainvälistä rikostutkintaryhmää järjestämällä Bukista ohjuksen koelaukaisun.

On totta, että Buk M1 ulottui NASAMS-järjestelmää korkeammalle. Suomen käytössä olevalla NASAMS II -järjestelmällä voidaan tiettävästi ampua noin 10–15 kilometrin korkeuteen.

Parhaillaan Suomi neuvottelee ilmatorjuntansa ulottamisesta korkeammalle kuin nykyinen käytössä oleva NASAMS-järjestelmä mahdollistaa.

Norjalainen Kongsberg on tosin sekin jo kehittänyt NASAMS:sta korkeammalle ulottuvan version, mutta Suomi neuvottelee kahden israelilaisen aseyhtiön kanssa.

Mitä NASAMS-järjestelmä tarkoittaisi Ukrainalle?

Ainakin sitä, että Ukrainan asevoimien ilmatorjuntasotilaita tulisi kouluttaa järjestelmän käyttöön.

NASAMS-järjestelmän toiminta riippuu osin siitä, millaisilla ohjuksilla se varustellaan. Pelkällä laukaisulavetilla ei Ukraina yksinään tee juuri mitään. Toistaiseksi julkisuudessa ei ole ollut tietoja siitä, millaisia ohjuksia Ukrainalle oltaisiin toimittamassa eikä myöskään siitä, toimittaisiko ohjukset Yhdysvallat vai jokin muu valtio.

Oikaisu 28.6. klo 15.45: Artikkelissa kerrottiin virheellisesti, että Suomen puolustusvoimat käyttää NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmästä lyhennettä ITO. NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmän lyhenne Suomen puolustusvoimissa on ITO12.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat