Korkein oikeus antaa seuraavaksi ratkaisunsa, jolla on ilmaston kannalta valtavat panokset – tästä on kyse tapauksessa, jonka seuraukset voivat mullistaa Yhdysvaltoja

Korkeimman oikeuden odotetaan pian linjaavan tapauksesta, jossa ovat vastakkain Länsi-Virginian osavaltio ja Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto. Seuraukset voivat olla merkittäviä.

Korkein oikeus käsittelee tapausta, jossa on kyse Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston mahdollisuuksista asettaa esimerkiksi hiilivoimaloille päästörajoituksia.

28.6. 7:43 | Päivitetty 28.6. 14:56

Washington

Yhdysvaltain presidentillä Joe Bidenilla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja mahtipontiset puheet.

Hän on julistanut Yhdysvaltojen palaavan kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi ilmastoasioissa. Hän haluaa puolittaa maan päästöt vuosikymmenen loppuun mennessä. Hiilineutraaliksi Yhdysvallat pyrkii vuoteen 2050 mennessä.

Näiden tavoitteiden näkökulmasta kulunut vuosi on ollut melko painajaismainen.

Suuri investointipaketti, joka olisi ohjannut miljardeja ilmastonmuutoksen hillintään, on vesittynyt. Osin Ukrainan sodasta johtunut bensan hinnannousu pakotti panostamaan fossiilisten polttoaineiden tuotantoon.

Kunnianhimoisten pyrkimysten yllä on myös uusi uhka.

Korkeimman oikeuden odotetaan lähipäivinä linjaavan tapauksesta, jossa ovat vastakkain Länsi-Virginian osavaltio ja Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto.

Tapauksessa on kyse hallituksen ja sen johtamien virastojen mahdollisuuksista asettaa ympäristönsuojeluun tähtääviä rajoituksia.

Kantajana on osavaltioita sekä hiilivoimayhtiöitä. Ne katsovat, että ympäristönsuojeluviraston ei pitäisi saada asettaa esimerkiksi päästörajoituksia, vaan tuon vallan pitäisi olla kongressilla.

Panokset ovat suuret.

Jos korkein oikeus on kantajien kanssa samaa mieltä, se voisi rajoittaa merkittävästi mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta. Asiantuntijat ovat arvioineet, että Bidenin hallinnon pyrkimykset päästöjen leikkaamiseksi vaikeutuisivat huomattavasti.

Valtion olisi vaikea esimerkiksi rajoittaa autojen pakokaasupäästöjä tai velvoittaa sähköyhtiöitä siirtymään fossiilivoimasta uusiutuviin energianlähteisiin.

Samalla linjaus voisi vaikuttaa myös muiden virastojen sääntelyvaltaan.

"Tässä on kyse maamme tulevaisuudesta. Tämä tapaus määrittelee, kuka saa linjata kaikkein tärkeimmistä asioista”, osavaltioiden kannetta johtava Patrick Morrissey kuvaili aiemmin tänä vuonna.

Asia on ollut vireillä pitkään.

Se sai alkunsa vuonna 2015, kun presidentti Barack Obaman ympäristönsuojeluvirasto julkaisi suunnitelmansa hiilivoimaloiden päästöjen hillitsemiseksi. Virasto halusi asettaa jokaiselle osavaltiolle tiukat päästörajoitukset ja rohkaisi niitä siirtymään vaihtoehtoisiin energialähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan.

Clean Power Plan -nimellä (CPP) tunnettu kokonaisuus kuitenkin ajautui vaikeuksiin, kun sitä vastaan nostettiin useita oikeusjuttuja. Se ei koskaan edes ehtinyt astua voimaan.

Tämä ei saanut hiiliteollisuutta ja niihin nojaavia osavaltioita luopumaan kanteista. Viime vuonna asianajajat vetosivat korkeimpaan oikeuteen, että se ottaisi asian käsiteltäväkseen. Tapaus on rakennettu CPP:n ja presidentti Donald Trumpin samankaltaisen mutta lievemmän politiikan ympärille.

Bidenin hallinto on ilmeisesti osin korkeimman oikeuden linjausta peläten korostanut, että sillä ei ole aikomustakaan elvyttää CPP:tä.

"He hautasivat sen ja kertoivat oikeudelle, että se on poissa”, Harvardin yliopiston ympäristöoikeuden professori Richard Lazarus sanoi radioyhtiö NPR:lle.

Mutta korkein oikeus otti tapauksen käsiteltäväkseen silti.

Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on poikkeuksellinen tapaus, koska voimalaitosten päästöistä ei ole voimassaolevaa ympäristönsuojeluviraston linjausta. Kantajat pyrkivät siis estämään mahdollisia tulevia sääntöjä.

”Yleensä oikeudet arvioivat voimassa olevia sääntöjä, ja nyt ei ole olemassa sääntöjä mitä arvioida”, New Yorkin yliopiston oikeustieteen professori Ricky Revesz arvioi CNN:lle helmikuussa. ”Mitä oikeus tekeekään, se sisältää spekulaatiota, ja oikeudet eivät normaalisti anna neuvoa antavia lausuntoja. Se ei ole oikeuden tehtävä.”

Korkeimman oikeuden päätökset valmistellaan salassa. Yhdysvaltalaismedioissa on kuitenkin spekuloitu mahdollisia lopputulemia.

Oikeus voisi hylätä tapauksen. Oikeus voisi myös säilyttää ympäristövirastolla jonkinlaisen säädäntävallan, mutta rajoittaa sitä. Radikaalein vaihtoehto olisi laaja linjaus, jossa valtaa siirrettäisiin liittovaltion virastoilta kongressille.

Juuri tämä olisi republikaanitaustaisten asianajajien ja heidän liittolaistensa toive ja tavoite, jota kohti he ovat työskennelleet vuosien ajan. Liittovaltion eri oikeusasteissa on käynnissä useita ympäristöoikeudenkäyntejä, joita voisi The New York Timesin mukaan kuvailla eri kulmista suunnatuiksi täsmäiskuiksi valtion säädäntävaltaa vastaan.

New Yorkin yliopiston oikeustieteellisen korkeakoulun apulaisjohtaja Sally Katzen arvioi lehdelle, että voitto korkeimmassa oikeudessa olisi vasta esimakua siitä, mitä on luvassa.

”En usko, että tämä on heidän agendansa huipentuma. Tämä on vasta alku.”

Edit: 28.6.2022 klo 14:50: Jutussa kirjoitettiin ensin virheellisesti, että jutun kantajana on republikaanipuoluetta edustavia oikeusviranomaisia. Kantajina on osavaltioita sekä hiilivoimayhtiöitä,ja oikeusviranomaiset hoitavat juttua osavaltioidensa puolesta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat