Skotlannin pääministeri: uusi kansan­äänestys itsenäistymisestä lokakuussa 2023, valmistelut käyntiin nyt

Brexit on antanut lisää pontta Skotlannin itsenäisyystoiveille. Brittihallitus vastustaa uuden kansanäänestyksen järjestämistä.

Skotlannin lippu on saanut EU-tähdet. Skotlannin hallitus ajaa maan itsenäistymistä sekä paluuta EU:hun. Kuva on vuodelta 2019.

28.6. 17:33

Lontoo

Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon haluaa järjestää uuden kansanäänestyksen Skotlannin itsenäisyydestä lokakuun 19. päivänä 2023.

”Itsenäisyys antaa meille mahdollisuuden rakentaa maastamme entistä vauraamman, vihreämmän ja reilumman”, Sturgeon sanoi Skotlannin parlamentissa Edinburghissa tiistai-iltapäivänä.

Skottihallitus ryhtyy nyt valmistemaan lakia, jonka nojalla neuvoa-antava kansan­äänestys voitaisiin järjestää. Sturgeonin mukaan on hyvin tärkeää, että äänestys on kaikin tavoin laillinen.

Siksi skottihallituksen kruununjuristi ryhtyykin jo tiistaina tiedustelemaan korkeimmalta oikeudelta, onko skottiparlamentilla laillinen oikeus aloittaa neuvoa-antavan kansanäänestyksen valmistelutyöt.

Jos kansanäänestystä ei pidetä laillisena, voi se muun muassa estää Skotlannin pääsyn takaisin EU:hun.

Sturgeonin mielestä Skotlanti pärjäisi itsenäisenä paremmin kuin osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

Aiemmin kesäkuussa julkistetussa skottihallituksen raportissa vertailukohteiksi on otettu Suomi ja joukko muita suunnilleen Skotlannin kokoisia vauraita eurooppalaisia maita.

Raportin mukaan pienet maat hakkaavat Yhdistyneen kuningaskunnan muun muassa varallisuudessa, köyhyyden minimoinnissa ja tasa-arvossa.

”Tämä olkoon opetukseksi ja inspiraation lähteeksi.”

Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon puhui Skotlannin parlamentissa Edinburghissa tiistaina.

Skotlannin asukkaat hylkäsivät itsenäistymisen syyskuussa 2014 järjestetyssä kansanäänestyksessä prosentein 55–45.

Sturgeon on perustellut uuden äänestyksen välttämättömyyttä jo aiemmin sillä, että brittihallitus vei Skotlannin ulos EU:sta vastoin skottiäänestäjien selvän enemmistön tahtoa.

Vaikka Skotlannilla on laaja itsehallinto, vaatii uuden kansanäänestyksen järjestäminen lähtökohtaisesti brittihallituksen eli käytännössä pääministeri Boris Johnsonin luvan. Lupaa ei ole näillä näkymin tulossa, brittihallituksessa Skotlannista vastaava ministeri Alister Jack sanoi taas viime viikolla BBC:n mukaan.

On todennäköistä, että brittihallitus aloittaa osaltaan oikeustoimet, jos skottihallitus ryhtyy kansanäänestysvalmisteluihin.

Sturgeonin johtaman Skotlannin kansallispuolueen (SNP) ydintavoite on Skotlannin itsenäistyminen. Keskustavasemmistolainen puolue on ylivoimaisesti maan suurin, ja Sturgeon on nauttinut mittavaa suosiota.

SNP on ollut hallitusvastuussa jo vuodesta 2007. Apupuolueena vuoden 2021 vaalien jälkeen on toiminut niin ikään itsenäistymistä kannattavat vihreät.

Sturgeon muistutti taas tiistaina, että skottiparlamentilla on skottiäänestäjien selvä mandaatti itsenäisyys­kansanäänestyksen järjestämiseksi.

Vaikka Sturgeonille ja SNP:lle ei ole uskottavia haastajia, on Skotlannin asukkaiden suhtautuminen itsenäistymiseen jakautunut.

Mielipidemittausten mukaan itsenäisyyden kannattajien ja vastustajien leirit ovat melko tasavahvat. Epäröijien johtoasema on niukka.

Kesäkuun alussa julkistetussa STV:n kyselyssä prosentit olivat 50–50. Mutta jos epäröijien osuus otetaan huomioon, ovat vastustajat yhä hienoisessa johdossa.

Hieman aiemmin toukokuussa tehty You Gov -yhtiön kysely näyttää itsenäisyyden vastustajille vielä suurempaa johtoa.

Brexit voi lisätä itsenäisyyden kannatusta kahdelta taholta.

Ensinnäkin EU-ero on tuonut Skotlannillekin monia uusia ongelmia, kun maalle tuli pakkolähtö EU:n sisämarkkinoilta.

Lisäksi vielä vuonna 2014 moni saattoi äänestää itsenäisyyttä vastaan, kun pelkäsi sen johtavan pakkoeroon EU:sta. Nyt pelotetta ei enää ole, kun brexit tuli skottien vastustuksesta huolimatta.

Toisaalta brexit voi lisätä itsenäisyysemmintää. Skotlannin itsenäistyminen ja paluu EU:hun toisi lähes varmasti tavarakaupan tullirajan Englannin ja Skotlannin väliin.

Pohjois-Irlannista on opittu, että EU:n ja kolmannen maan välinen raja pitää vetää aina jonnekin: vaikka Pohjois-Irlannin ja Irlannin välinen maaraja säilyi avoimena, nousi raja Irlanninmerelle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat