Israelilainen Doria Eliyo tienaa opettajana 11 euroa ja siivoojana 27 euroa tunnissa, mutta asuntoon hänellä ei ole varaa – Tel Avivin elin­kustannukset karkasivat käsistä

Kaupungin asukkaat protestoivat korkeita vuokria perustamalla telttaleirejä Israelin suur­kaupunkeihin.

Opettaja Doria Eliyo protestoi korkeita vuokria pystyttämällä teltan Tel Avivin keskustaan viime viikolla.

30.6. 2:00 | Päivitetty 30.6. 10:00

Tel Aviv

Rahaa palaa Israelin Tel Avivissa. The Economist Intelligence Unit-tutkimuslaitoksen (EIU) vuoden 2021 lopulla tekemä vertailu rankkasi Välimeren rantametropolin elinkustannuksiltaan planeetan kalleimmaksi kaupungiksi.

Lue lisää: Tel Aviv on elin­kustannuksiltaan maailman kallein kaupunki – Helsinki jakaa 17. sijan Lontoon kanssa

Opettaja Doria Eliyo kärsii Tel Avivin kyseenalaisesta ykkössijasta. Siksi hän pystytti muutaman kymmenen muun ihmisen tapaan telttansa Rothschildin puistobulevardille kansallisteatterin edustalle.

Telttailijat haluavat osoittaa, ettei tavallisilla ihmisillä ole käsistä karanneiden hintojen vuoksi enää varaa kunnon asuntoon. Ihmiset ovat pystyttäneet vastaavia telttaleirejä myös muihin suuriin israelilais­kaupunkeihin.

”En yövy teltassa, se on paikalla vain symbolina. Minulla on pikkuruinen asunto keskustan ulkopuolella”, Eliyo kertoo.

”Töitä pitää tehdä yhdeksästä yhdeksään seitsemänä päivänä viikossa.”

Eliyon nettoansiot opettajana ovat runsaat 5 000 shekeliä eli noin 1 400 euroa kuukaudessa.

”Vuokrani on 4 000 shekeliä. En kerta kaikkiaan pysty elättämään itseäni päivätyölläni”, hän sanoo.

”Ei riitä, että tekee työtä yhdeksästä viiteen. Pitää tehdä yhdeksästä yhdeksään seitsemänä päivänä viikossa”, Eliyo sanoo.

Hän tekee keikkatyötä hotellisiivoojana, lapsenvahtina ja lastenteatterin ohjaajana. Sivutöiden yhteenlasketut tienestit ovat samaa luokkaa kuin varsinaisen ansiotyön.

”Onhan se aika hassua, että opettajana minulle maksetaan 40 shekeliä (noin 11 euroa) tunnissa. Siivoamalla ansaitsen 100 shekeliä tunnissa”, Eliyo sanoo.

Myös vanhemmat tukevat tytärtään taloudellisesti, vaikka ”viikkorahan” vastaanottaminen on Eliyon mukaan aika typerää.

”Elinkustannukset eivät edellisen sukupolven aikana olleet näin korkeat. Vanhempani pystyivät säästämään rahaa palkastaan”, hän sanoo.

”Olen käynyt parlamentissakin kertomassa tilanteesta, mutta päättäjille olemme vain ilmaa”.

Eliyon mielestä yhä useammat israelilaiset joutuvat elämään kuin orjat muinaisessa Egyptissä.

”Orjilla ei ole ääntä. Olen käynyt parlamentissakin kertomassa tilanteesta, mutta päättäjille olemme vain ilmaa”.

Eliyo uskoo, että protestit ja mielenosoitukset voivat olla keino painostaa päättäjiä muutoksiin.

”En odota mitään heti. Viisikin vuotta voi mennä, mutta haluamme, että ihmiset uskovat itseensä ja omaan voimaansa. Nyt ollaan vasta alussa”, Eliyo sanoo.

Korkeat elinkustannukset ja asuntopula eivät ole uusi ilmiö Tel Avivissa, sillä samainen Rothschildin bulevardi oli sosiaalista oikeuden­mukaisuutta vaatineen kansalaisliikkeen päänäyttämö vuonna 2011. Mielenosoittajia oli tuolloin kaduilla enimmillään jopa 400 000.

Massa­liikehdinnästä huolimatta tilanne ei ole parantunut, päinvastoin. Asumis­kustannukset olivat tämän vuoden tammi-helmikuussa 15 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.

Tel Avivin keskustan alueella joutuu yhden huoneen vuokra-asunnosta maksamaan keskimäärin 6 000 shekeliä eli noin 1 700 euroa.

”Koska kysyntä on kova, iljettävistäkin asunnoista joutuu maksamaan kohtuuttomia vuokria”, Eliyo sanoo.

Omistusasuntojen keskimääräinen neliöhinta Tel Avivin keskustassa on 52 000 shekeliä eli lähes 15 000 euroa. Helsingissä keskihinta on noin 8 200 euroa.

Juristi Zvi Saar toimii aktivistien neuvonantajana.

Vuonna 2011 Tel Avivin telttaleiri ei herättänyt lähinaapureiden sympatioita. Sen sijaan paraatikadun vauraat asukkaat valittivat päivittäin poliisille melusta ja järjestyshäiriöistä. Protesti ehti kestää vain runsaan viikon ennen kuin telttailijat joutuivat pakkaamaan kangaskotinsa.

Toisin kuin kymmenisen vuotta sitten, aktivistit sanovat nyt, että heillä on konkreettisia vaatimuksia ja laskelmia päättäjille.

Teltoista kivenheiton päässä omassa asunnossaan asuva asianajaja Zvi Saar toimii eräänlaisena vapaa­ehtois­konsulttina aktivisteille. Hän on käynyt sähkö­posti­keskustelua pääministerin kanslian ja muiden päättäjien kanssa.

”Tarvitsemme miljoona uutta ja laadukasta vuokratuettua asuntoa, joista ihmiset saavat kodin vaikka loppuelämäkseen”, Saar sanoo.

Vuoropuhelu ei ole sujunut täysin luonnikkaasti, sillä Saar kuvailee vastapuolen edustajia ”henkisesti puolen metrin korkuisiksi ääliöiksi”. Saarin mielestä ongelmien suurin syy on ahneus. Vauraat haluavat vaurastua entisestään.

Toki Tel Avivissa rakennetaan paljon, ja kaupungin siluettia leimaavat pilvenpiirtäjät ja rakennusnosturit. Vuoden aikana kaupungissa on aloitettu rakentamaan lähes 5 000:a uutta rakennusta, mutta uusista asunnoista pääsee nauttimaan lähinnä huippu­teknologia­eliitti.

Lue lisää: ”Kaupungin moninaisuus on haaste”, sanoo Wolt-yhtiö, joka vie Jerusalemissa ruokaa etnisten rajojen yli

Lue lisää: Lehti: Yandexin Venäjän-toimitus­johtaja muutti Israeliin

Taub Center for Social Policy Studies -tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija, professori Benjamin Bental selittää Tel Avivin hintatasoa juuri huippu­teknologia­yritysten menestyksellä.

”Monet alan yritykset ovat keskittyneet Tel Avivin seudulle. Hyvin ansaitsevat hi-tech-ihmiset haluavat asua kaupungissa, mikä taas aiheuttaa hintapainetta”, Bental sanoo.

”Asuntomarkkinoilla ei juuri mikään ole muuttunut.”

Väkimäärään suhteutettuna tilaa on vähän, ja infrastruktuuri on ratkeamaisillaan. Tel Avivissa ja sen esi­kaupunki­alueilla asuu lähes neljä miljoonaa ihmistä, mutta kaupungin rakenteet on luotu 400 000 asukkaan tarpeisiin.

Edes koronapandemia ei juuri hidastanut teknologia­yritysten kasvua, sillä ulkomaista rahaa virtaa alalle runsaasti. Israelin väestöstä alle kymmenen prosenttia kuuluu teknologiateollisuuden piiriin, ja kymmenistätuhansista on buumin ansiosta tullut miljonäärejä.

Tel Avivissa huipputeknologia- ja rahoitusalan osuus työvoimasta on Bentalin mukaan parikymmentä prosenttia. Israelin tilastokeskuksen helmikuisen raportin mukaan huippu­teknologia­-alan keskiansio oli 28 000 shekeliä eli noin 7 700 euroa. Muilla aloilla keskimääräinen palkka oli 12 000 shekeliä eli noin 3 300 euroa.

Bental ei usko, että teltta- tai muut protestit johtavat suuriin muutoksiin.

”Vuoden 2011 liikehdinnän jälkeen tehtiin lukuisia uudistus­esityksiä, mutta esimerkiksi asunto­markkinoilla ei juuri mikään ole muuttunut”, hän sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat