Venäjä rajoittaa kansalaistensa liikkuvuutta, vaikka Suomi sallii turistien tulla taas maahan – Kierto­reittinä käytetään Virosta hankittua kylpylä­todistusta

Suomalaisen Kiiltoclean-yrityksen Venäjän-toimitusjohtaja Dmitri Merkojev on käynyt Suomessa viimeksi kaksi vuotta sitten. Hän yrittää päästä kesälomalle Suomeen, mutta Venäjältä poistuminen edellyttää todistusta spa-hoidosta.

Venäläiset turistit eivät voi vielä matkustaa Suomeen bussilla tai autolla, vaikka Suomi poisti koronarajoitukset rajalta. Venäjä vaatii maarajan ylittäviltä kansalaisiltaan erityistä syytä, kuten kiinteistöä tai hoitoa ulkomailla.

1.7. 2:00 | Päivitetty 1.7. 8:00

Moskova

Venäjä rajoittaa edelleen kansalaistensa liikkuvuutta, vaikka Suomi sallii venäläisten turistien matkustaa Suomeen ilman koronatesti- tai rokotustodistuksia.

Suomi on poistanut koronapandemiasta johtuneet matkustusrajoitukset ulkorajoiltaan torstain ja perjantain välisenä yönä. Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikat toimivat jälleen vuorokauden ympäri.

Ennen pandemiaa Suomi oli venäläisturistien suursuosiossa. Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin mukaan vuonna 2019 Suomessa vieraili yli 3,6 miljoonaa venäläistä. Tätä useammin venäläiset matkustivat vain Turkkiin ja Abhasiaan. Matkailun elpymistä entiselle tasolleen on ainakin vielä tässä vaiheessa turha odottaa, sillä Venäjä pitää omat rajoituksena toistaiseksi voimassa.

Venäjä sääti vuoden 2020 maaliskuun lopussa pandemia-ajan asetuksen, joka estää valtaosaa kansalaisista poistumasta kotimaastaan maarajan yli. Venäjältä poistuminen maateitse on sallittu vain tietyille poikkeusryhmille, kuten ulkomailla kiinteistön omistaville tai hoitoa saaville.

Venäläiset turistit pääsisivät kotimaansa rajan yli Suomeen meriteitse, junalla tai lentämällä, mutta juna- ja lentoliikenne on pakotteiden vuoksi keskeytetty.

Suomen ja Venäjän välillä liikennöidään useita linja-autovuoroja päivittäin, mutta henkilöautolla tai bussilla matkustaminen Venäjän rajan yli Suomeen ei vielä pelkän turismin nojalla onnistu.

Pietarilainen, suomalaisen Kiiltoclean-yrityksen Venäjän-toimitusjohtaja Dmitri Merkojev on käynyt Suomessa viimeksi kaksi vuotta sitten.

Ennen pandemiaa hän lomaili perheensä kanssa autolla pääkaupunkiseudulla, Itä-Suomessa tai Turussa vähintään kerran kuussa. Työnsä puolesta hän matkusti Suomeen suunnilleen parin kuukauden välein.

Merkojevilla on kuukauden päästä kesäloma, jonka hän haluaisi viettää perheineen Suomessa. Suomi-loman toteutuminen ei ole aivan varmaa.

”Se riippuu senhetkisestä tilanteesta rajalla. Tai jos onnistun löytämään spa-hotellin, joka voi kirjoittaa todistuksen. Sellaisia on nykyään, mutta toistaiseksi vain Viron alueella”, Merkojev sanoo puhelimitse Pietarista.

Pietarilainen, suomalaisen Kiiltoclean-yrityksen Venäjän-toimitusjohtaja Dmitri Merkojev on käynyt Suomessa viimeksi kaksi vuotta sitten. Ennen pandemiaa hän lomaili perheensä kanssa Suomessa vähintään kerran kuussa.

Venäjällä yksi suosittu keino kiertää viranomaisten pandemia-ajan matkustusrajoituksia on hankkia todistus kylpylähoidosta Virossa, viettää siellä pari päivää ja matkustaa sen jälkeen Suomeen tai muuhun Euroopan maahan.

Muodollisesti Venäjän Viron-vastaisella rajalla ovat voimassa samat rajoitukset kuin Suomen-rajallakin, mutta pietarilaisen Fontanka-lehden mukaan venäläiset rajaviranomaiset päästävät rajan yli Viroon helposti esittämällä hoitotodistuksen.

Fontanka uutisoi venäläisten matkanjärjestäjien jopa aloittaneen liiketoiminnan, jossa he myyvät turisteille hoitokutsuja virolaisilta lääkäreiltä ja kylpylähotelleilta noin 60 eurolla tai edullisemmin.

Venäläisissä tiedotusvälineissä, kuten Fontankassa, on julkaistu useita juttuja erilaisista keinoista päästä Suomeen nykytilanteessa.

Merkojevin mukaan monet hänen kollegoistaan ovat matkustaneet ulkomaille juuri Viron kautta kylpylähoidon jälkeen. Se on huomattavasti halvempaa kuin lentää Eurooppaan jäljellä olevien reittien, eli Turkin tai Serbian kautta.

”Jos kylpyläkeskukset Suomessa voisivat myös antaa virallisen todistuksen hoitoloman varaamisesta, niin matkustajaliikenne Venäjältä lisääntyisi ja monet voisivat matkustaa Suomeen”, Merkojev ehdottaa.

Matkailun elpymisestä on jo merkkejä, sillä venäläisten viisumihakemusten määrät kääntyivät kasvuun kaikissa Suomen Venäjän-edustustoissa – Moskovassa, Pietarissa, Petroskoissa ja Murmanskissa – jo viime vuoden loppupuolella.

Suomi alkoi viime vuoden lokakuussa ottaa vastaan viisumihakemuksia kaikilta sellaisilta hakijoilta, joilla on ollut viime vuosina Suomen myöntämä vähintään kahden vuoden viisumi. Sitä ennen pandemia-aikana Suomi myönsi viisumeita vain erityisryhmille.

Suomen Moskovan-suurlähetystön kulttuurivirkamies Jussi Palmén arvioi, että hakemusmäärät nousevat Suomen matkustusrajoitusten poistumisen jälkeen. Esimerkiksi Murmanskissa viisumihakemusten määrä oli tämän viikon tiistaihin mennessä jo kaksinkertaistunut yli 240 hakemukseen toukokuuhun verrattuna.

Eniten viisumeita haetaan Pietarissa – sekä touko- että kesäkuussa yli 8 000 kappaletta. Viime vuonna Pietarin osuus kaikista hakemuksista oli noin 69 prosenttia, Moskovan 14, Petroskoin 15 ja Murmanskin kaksi prosenttia.

Palménin mukaan viisumihakemuksia oli otettu tiistaihin mennessä vastaan kaikissa edustustoissa yhteensä noin 57 250 kappaletta.

”Eli jo tässä vaiheessa vuotta selvästi enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.”

Pietarilainen Dmitri Merkojev sanoo kaivanneensa kovasti Suomeen. ”Pidän Suomessa rauhallisuudesta, luonnosta ja siitä, että lakeja noudatetaan.”

Merkojev kertoo kaivanneensa kovasti Suomeen. Hän on ollut viimeksi ulkomailla noin kuukausi sitten työmatkalla Kazakstanissa ja lomalla Turkissa.

”Pidän Suomessa rauhallisuudesta, luonnosta ja siitä, että lakeja noudatetaan. Pidän varsinkin maito- ja lihatuotteiden korkeasta laadusta. Pidän hotellien ja ravintoloiden palvelusta, joka on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Venäjällä tai Turkissa.”

Häntä surettaa nykytilanne.

”Politiikka on eri asia kuin tavalliset ihmiset, jotka tottuivat matkustamaan Suomeen ennen 24. helmikuuta ja joihin suhtauduttiin normaalisti. Haluaisin uskoa, että siitä asenteesta on säilynyt jotain. Nykyinen aggressio ei todellakaan tarkoita sitä, että kaikki venäläiset olisivat aggressiivisia.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat