Kylmä sota 2.0 on täällä

Naton nopean toiminnan joukkojen kasvattaminen on massiivinen operaatio, johon Venäjä ei pysty vastaamaan sotilaallisesti, sotilasasiantuntija Gustav Gressel sanoo HS:n haastattelussa.

Saksalainen pioneerikomppania harjoitteli joen ylitystä Naton valmiusjoukkojen harjoituksissa Rena-joella Norjassa syksyllä 2018.

4.7. 2:00 | Päivitetty 4.7. 8:55

Berliini

Nyt Euroopassa on aika myöntää tosiasia: elämme uutta kylmän sodan aikaa.

”Me olemme venäläisiä vastaan kylmässä sodassa, ja Venäjä on jo vielä pitempään ollut meitä vastaan kylmässä sodassa.”

Näin sanoo Helsingin Sanomien ja ruotsalaisen Dagens Nyheterin Berliinissä haastattelema itävaltalainen sotilasasiantuntija Gustav Gressel, joka työskentelee European Council of Foreign Relations (ECFR) -ajatus­hautomossa.

Hänen mukaansa länsi ei ole tähän asti halunnut myöntää tilannetta, mutta kuluneella viikolla Nato päivitti ”strategisen konseptinsa”. Siinä Venäjä nimetään ensimmäistä kertaa ”merkittävimmäksi ja suorimmaksi uhaksi” Nato-liittolaisten turvallisuudelle. Tätä ennen Nato näki Venäjän strategisena kumppanina.

Gustav Gressel on itävaltalainen sotilasasiantuntija, joka on keskittynyt Ukrainan tilanteeseen vuodesta 2014 eli Krimin miehityksestä asti.

Venäjälle viholliskuva on ollut jo pitkään selvä. Helmikuun 24. päivään asti läntisessä maailmassa moni halusi uskoa, että Venäjän kanssa olisi vielä toivoa, mutta ei enää.

”Sama koskee Kiinan suhdetta meihin”, Gressel huomauttaa. Kiinan suurin kiinnostus ei kohdistu nyt Eurooppaan, mutta sen asennoituminen on selvä.

Lue lisää: Kiina ei todellakaan pitänyt Madridin huippu­kokouksesta – Tulevaisuudessa Kiinan ja Naton jännitteet heijastuvat Suomeenkin

Gressel toteaa, että suhde Venäjään on pitkään arvioitu täysin väärin, Venäjän vihamielisistä merkeistä huolimatta. Nyt surullisenkuuluisa esimerkki siitä on saksalaisten teollisuusyritysten tukeutuminen venäläiseen kaasuun.

”Se on yksinkertaisesti huonoa yritysjohtamista. En tunne sääliä firmoja kohtaan, jotka eivät ole osanneet arvioida riskejä”, Gressel sanoo.

Saksa on ollut huonosti varautunut paitsi energiajärjestelmänsä myös asevoimiensa takia. Saksan Bundeswehriin on kohdistunut viime vuosikymmeninä mittavat säästöt, eikä Saksalla ole uskottavaa kykyä puolustaa itseään saati liittolaisiaan.

Keväällä Saksa sinetöikin 100 miljardin euron lisämäärärahan, jolla varustetaan asevoimia uudelleen. Gresselin mukaan Saksan kolmas heikko kohta on kotimaantiedustelussa.

”Venäläisenä vakoojana tuntisin luultavasti oloni turvallisemmaksi Berliinissä kuin Tukholmassa tai Helsingissä”, hän sanoo.

Vielä leppoisampi paikka venäläisille vakoojille on Gresselin mukaan hänen oma kotimaansa Itävalta. Itävallassa ei ole siviilitiedustelua ja Venäjän-mielisiä on paljon. Siksi myös venäläisiä vakoojia on Wienissä paljon.

”Ne, jotka silloin tukivat ennen Hitleriä, ja heitä on paljon, siirtyivät tukemaan Putinia.”

Venäjän tiedustelu operoi hänen mukaansa Wienistä käsin koko Eurooppaan.

Naton liittolaiset joutuvat pohtimaan, miten niillä riittää sotilaita näin suureen valmiuteen.

Uuden kylmän sodan oloissa Nato aikoo kasvattaa nopean toiminnan joukkojaan jopa 300 000 sotilaan vahvuiseksi – lisäys on massiivinen verrattuna nykyiseen 40 000:een sotilaaseen.

Joukkojen tehtävä on turvata Euroopan Nato-maita Venäjän uhalta.

”En usko, että Putin on yllättynyt. Mutta Venäjä ei pysty reagoimaan tähän”, Gressel sanoo.

Venäjän asevoimat ovat niin heikossa jamassa, että uskottavaa sotilaallista vastausta Venäjä ei pysty Naton uudelle asemoitumiselle tarjoamaan.

”Kuka ikinä tuleekaan Venäjän johtoon hänen jälkeensä, hänen tehtävänään on tehdä Venäjän asevoimissa suuria rakenteellisia muutoksia. Putin ei niitä enää tee.”

Naton valmiusjoukon kasvattaminen ei tapahdu yhdessä yössä.

Naton liittolaiset joutuvat pohtimaan, miten niillä riittää sotilaita näin suureen valmiuteen. Suurimmassa osassa Euroopan maista ei ole yleistä asevelvollisuutta, ja reservit ovat suhteessa väestöön paljon pienempiä kuin Suomessa.

Gresselin mukaan Saksan asevoimissa on nytkin vaikeuksia täyttää kaikki olemassa olevat tehtävät, Bundeswehrin pitkään jatkuneista säästöistä eli kutistamisesta huolimatta. Sama ongelma on Ranskassa.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ehdotti alkukesästä yleistä palvelusvelvollisuutta Saksaan. Naton uuden valmiusjoukkolinjauksen jälkeen Saksassa on alkanut pohdinta myös yleisen asevelvollisuuden palauttamisesta.

Liittokansleri Olaf Scholz vieraili kesäkuun alussa saksalaissotilaiden luona Liettuassa.

Uuden nopean toiminnan joukon valmisteluun liittyvissä yksityiskohdissa saattaa vielä ilmetä ongelmia, Gressel arvioi. Hän sanoo odottavansa kiinnostuneena, millainen uuden nopean toiminnan joukon rakenne tulee olemaan meri-, ilma- ja maajoukkojen jaon suhteen.

”Vanha tavoite oli 30 maaväen yksikköä, 30 lentoyksikköä ja 30 laivaa 30 päivässä.”

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on sanonut, että laajennettu nopean toiminnan joukko olisi jo ensi vuonna valmis, kun Saksan puolustusministeri Christine Lambrecht on arvioinut, että uudelleenasemoituminen voisi olla valmis vuonna 2025. Gresselistä Lambrechtin arvio kuulostaa uskottavammalta.

”Ammattiarmeijan rakennetta ei muuteta yhdessä yössä”, hän sanoo.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Nato on vahvistanut sotilaallista pelotettaan Venäjää vastaan Euroopassa tuntuvasti. Nyt se perustuu merkittävältä osin yli sadantuhannen amerikkalaissotilaan läsnäoloon.

Madridin Nato-huippukokouksessa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti useista uusista sotilaallisista vahvistuksista Eurooppaan. Yhdysvaltain V Corps -joukkojen pysyvä esikunta ja kenttätukipataljoona tulevat Puolaan, ilmapuolustus­esikunta Saksaan ja eri maihin lukuisia erilaisia vahvistuksia hävittäjistä maajoukkoihin.

”Tällä hetkellä Pentagonissa [Yhdysvaltain puolustusministeriössä] kukaan ei oleta, että näin jatkuu kauan. Washingtonissa on monia, jotka sanovat, että eurooppalaisten pitäisi ottaa pidemmällä aikavälillä itse vastuu Euroopan puolustuksesta”, Gressel sanoo.

Kiinan takia Yhdysvaltain sotilaallinen intressi kohdistuu vahvasti myös Tyynellemerelle.

Gressel ei usko, että sota Ukrainassa loppuu tänä vuonna, vaikka Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi viime viikolla niin toivovansa. Gresselin mukaan paljon riippuu paitsi Ukrainan saamista aseista myös Venäjän armeijan rekrytoinnista.

Hän uskoo hyökkäyssodan kiihtyvän taas syksyllä.

”Washingtonissa on monia, jotka sanovat, että eurooppalaisten pitäisi ottaa pidemmällä aikavälillä itse vastuu Euroopan puolustuksesta.”

Viime viikon Nato-kokouksen suuriin uutisiin kuului myös Suomen ja Ruotsin Turkin kanssa tekemä asiakirja. Sen ansiosta Turkki hyväksyi Suomen ja Ruotsin kutsumisen Naton jäseniksi.

Tuskin oli muste kuivunut yhteisymmärrys­asiakirjasta, kun Turkki jatkoi kiristämistään. Se vaatii terroristiepäiltynä pitämiensä kurdien palauttamista Turkkiin.

Helppoja aikoja Turkin kanssa on turha odottaa.

”Pitkällä aikavälillä olen pessimistisempi Turkin kuin Venäjän suhteen. Venäjä on vaarallinen, mutta kun Putin ja neuvostosukupolvi ovat poissa, uskon, että muutos on mahdollinen”, Gressel sanoo.

Turkissa taas ei-länsimielinen yhteiskunta on hänen mukaansa paljon syvemmälle ja laajemmalle juurtunut, se ei liity vain presidentti Recep Tayyip Erdoğaniin.

Gresselin mukaan Turkkiin vaikuttaminen Naton kautta tai Turkin integroiminen eurooppalaiseen turvallisuusajatteluun ovat kauniita ajatuksia. Mutta hän käyttää niistä sanoja ”spagaatti”.

”Samanlainen itsepetos liittyi joskus Venäjään”, hän sanoo.

Hänen mukaansa Turkki tasapainoilee Ukrainan ja Venäjän välillä. Ukrainalaiset sotilaat ovat ylistäneet musiikkivideollaankin käytössään olevia turkkilaisia Bayraktar-lennokeita, jotka Turkissa on kehitetty kurdeja vastaan.

”Erdoğanin myönteinen suhde Ukrainaan on yliarvioitu täysin.”

”Erdoğanin myönteinen suhde Ukrainaan on yliarvioitu täysin. On virhe olettaa, että Turkin aseapu Ukrainalle tarkoittaisi sitä, että Turkki lähenee länttä”, Gressel sanoo.

Nyt Turkki uhittelee Kreikkaa ja valmistautuu iskemään Pohjois-Syyriaan.

”Aallot lyövät Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin”, Gressel sanoo.

Kaikesta tästä huolimatta hän on sitä mieltä, että Suomi ja Ruotsi tekivät oikean valinnan muotoilemalla poliittisen asiakirjan Turkin kanssa päästäkseen Natoon, vaikka se ei ole selvästikään ollut helppoa niellä.

Hänen mukaansa esimerkiksi Saksa olisi tehnyt saman päätöksen päästäkseen Natoon, jos olisi sen ulkopuolella.

”Teillä on raja Venäjän kanssa, ei Turkin kanssa.”

Oikaisu 4.7. kello 9.30: kuvassa harjoittelee saksalainen pioneerikomppania. Aiemmin kuvatekstissä oli väärä termi insinöörikomppania.

Itävaltalainen sotilasasiantuntija Gustav Gressel sanoo olevansa Turkin kehityksen suhteen jopa pessimistisempi kuin Venäjän.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat