Ukrainassa ammutaan niin paljon tykistö­tulta, että se on sekoittanut ammusten maailman­markkinat – Venäjä varautui tilanteeseen jo vuosia sitten

Tykistöammusten kulutus ylittää ammusten maailmanlaajuisen tuotannon moninkertaisesti.

Niin kutsuttujen Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen joukkojen Gvozdika-telatykki ampui 122 millin ammuksen kohti Severodonetskia toukokuussa.

3.7. 11:47 | Päivitetty 3.7. 12:20

Venäjä vei Ukrainan asevoimien pääesikunnan mukaan kuluneella viikolla Valko-Venäjältä 20 junanvaunullista tykistöammuksia Venäjän puolelle, kertoo uutistoimisto Ukrinform. Uutistoimiston mukaan juna matkasi kohti Belgorodin kaupunkia, ja ammukset oli tarkoitettu Itä-Ukrainan rintamalle.

Ukraina on aiemmin syyttänyt Venäjää jatkuvista yrityksistä vetää Valko-Venäjä mukaan Ukrainan-vastaiseen hyökkäykseen.

Mutta onko 20 junavaunullista paljon?

Tykistöammukset ovat raskaita, joten tilavuuden sijaan rahdissa ratkaisee niiden paino. Venäläisten käyttämät 152 millin kranaatit painavat tyypillisesti ampumakunnossa noin 40 kiloa, 122-milliset vain puolet siitä.

Kolmenkymmenen kilon keskipainolla reilun 70 tonnin junavaunuun ammuksia menisi noin 2 500, jos mukana olisi myös pienempiä ja vanhempia ammuksia. 20 vaunun letkassa ammuksia olisi siten noin 50 000 kappaletta.

Ukrainan varapuolustusministeri Hanna Maljar arvioi viime sunnuntaina ilmestyneessä The Washington Postissa, että Venäjä ampuu Ukrainassa päivittäin yli 60 000 tykistöammusta, Ukraina vain kymmenesosan tästä.

Kaksikymmentä junavaunulista on siis todella vähän, sillä se ei riitä Venäjälle edes yhden päivän sotimiseen.

Jos Maljarin esittämä arvio pitää lähellekään paikkansa, on tykistön käyttö Ukrainassa aivan tolkutonta. Sotaa käydään idän lisäksi myös eteläisillä rintamilla, mutta suurin osa taisteluista keskittyy muutamiin kiivaan tulituksen kohteisiin Donbasin alueella Itä-Ukrainassa.

Pohjoismaiden suurin tykistötaistelu käytiin jatkosodan lopussa Tali-Ihantalassa. Taistelu kesti viisitoista vuorokautta ja sen tuloksena Suomi onnistui pysäyttämään neuvostoarmeijan etenemisen.

Suomen tykistö ampui kiivaimpana päivänä 3.7.1944 yli 12 000 laukausta. Suomalaislaskujen mukaan Neuvostoliiton kiivain tulituspäivä oli 28.6.1944, jolloin puna-armeijan putket ampuivat suomalaisasemiin 14 000 ammusta.

Ukrainassa on siten meneillään koko ajan noin neljä Tali-Ihantalaa. Vaikka puolet ammuksista käytettäisiin muualla kuin Donbasissa, jauhaa Venäjän armeija siellä joka tapauksessa kahden suomalaisen suurtaistelun voimalla. Ja tätä on jatkunut kuukausia.

On muistettava, että Tali-Ihantalan taistelu käytiin kahden kylän alueella Karjalassa. Ukrainan pääesikunta kertoi esimerkiksi perjantai-illan raportissaan, että Venäjän tykistö tulitti 29:ää asutuskeskusta Donetskin ja Luhanskin tiheään asutuilla alueilla.

Tykistöammusten valtava kulutus on sekoittanut ammusten maailmanmarkkinat täysin. Välittäjät kilpailevat ammuseristä, ja Venäjä pyrkii estämään ammusten toimittamisen Ukrainaan sikäli kuin pystyy.

Ammuksiin liittyvät tapahtumat kertovat myös siitä, että Venäjä on varautunut meneillään olevaan sotaan jo vuosia sitten.

Ukrainassa räjähti vuonna 2017 kaksi keskikokoista ammusvarastoa, ja Ukraina syytti teoista venäläisiä sabotöörejä. Suuri pamaus oli vuorossa lokakuussa 2018, kun valtava ammusvarasto räjähti ja syttyi päiviä kestäneeseen tulipaloon Itšnian pikkukaupungissa lähellä Valko-Venäjän rajaa. Myöhemmin kerrotun tiedon mukaan ammuksia olisi tuhotunut 88 000 tonnia.

Lue lisää: Asevarikolla räjähti Ukrainassa – 12 000 evakuoitu, sabotaasia tutkitaan, presidentti Porošenko epäili Venäjää

Ukrainan tiedustelupalvelu SBU tutki kolmea vaihtoehtoa: vahinkoa, Venäjän tuhotyötä tai oman henkilökunnan rikosta. Viimeksi mainitussa ammuksia olisi myyty pimeille markkinoille ja jäljet peitetty tulipalolla. Jälkikäteen arvioiden Venäjä-vaihtoehto näyttää kuitenkin todennäköiseltä.

Itse asiassa Venäjä aloitti Ukrainan ammusten tuhoamisen jo lokakuussa 2014 Itä-Ukrainan sodan riehuessa edellisen kerran kiivaimmillaan. Tuolloin venäläiset sotilastiedustelun agentit iskivät bulgarialaisen liikemiehen Emilian Gebrelin ammusvarastoon Tšekissä ja räjäyttivät 13 tonnia tykistöammuksia. Ne olivat väitetysti matkalla Ukrainan asevoimille Itä-Ukrainaan.

Tapaus tuli julki vasta viime vuonna, kun selvisi, että asialla olivat Venäjän sotilastiedustelun agentit Aleksandr Miškin ja Anatoli Tšepiga. Sama parivaljakko kävi maaliskuussa 2018 Salisburyssa myrkyttämässä venäläisagentti Sergei Skripalin ja tämän tyttären Julijan Novitšok-hermomyrkyllä.

Lue lisää: Kaksoisagentin novitšok-myrkytyksestä epäillyt miehet nousivat Tšekin ja Venäjän uuden kiistan keskiöön

Yhdysvaltain asevoimien uhkakuviin meneillään olevan Itä-Ukrainan tykistötaistelun tapainen sotiminen näyttää nousseen viimeistään 2017. Puolustushallinto nimittäin lähes kymmenkertaisti tykistöammuksiin pyytämänsä määrärahat vuoden 2018 budjetissa.

Venäjällä on ollut luonnollisesti eniten aikaa valmistautua ja tehdä ammuksia varastoon. Nähtävästi aivan nykyisenkaltaista tilannetta ei kuitenkaan ole osattu ennustaa, jos ammuksia on haalittava Valko-Venäjän varastojen perukoita myöten.

Ukrainan varapuolustusministerin Hanna Maljarin mukaan pelkästään Ukrainan tykistön ammuskulutus on tällä hetkellä suurempaa kuin ammusten tuotanto koko maailmassa. Rauhaa kuitenkaan tuskin syntyy ampumalla kranaatit loppuun, sillä ihminen on kiero keksimään tappamisvälineitä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat