Ruotsissa asuva Hamza Yalcin nimettiin Turkissa terroristiksi: ”On vaikea luottaa Ruotsin hallitukseen”

Turkista Ruotsiin paennut toimittaja Hamza Yalcin kertoo pelkäävänsä Turkin, Ruotsin ja Suomen sopimuksen takia. Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson lupaa, että Ruotsi ei luovuta Ruotsin kansalaisia Turkkiin.

Kun turkkilaisruotsalainen toimittaja Hamza Yalcin pidätettiin Espanjassa vuonna 2017, mielenosoittajat Turkin Istanbulissa vaativat hänen vapauttamistaan.

1.7. 17:05

Tukholma

Toimittaja Hamza Yalcin on huolissaan. Yalcin on Turkin ja Ruotsin kansalainen, joka on nimetty turkkilaisissa lehdissä terroristiksi.

Hän seuraa kansainvälisen politiikan tapahtumia kotoaan Halmstadista Ruotsin lounaisrannikolla.

Turkkilaismedian mukaan Yalcin on yksi heistä, jotka Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa Ruotsin luovuttavan Turkkiin.

Toistaiseksi on epäselvää, mitä Turkki tarkkaan ottaen haluaa Ruotsilta. Aiemmin Turkki kertoi vaativansa 21 ihmisen luovuttamista Ruotsista, mutta torstaina Erdoğan sanoi Ruotsin jo luvanneen luovuttaa Turkkiin 73 "terroristia”.

Lue lisää: Näin Suomen ja Turkin umpisolmu on edennyt: Maiden tulkinnat tilanteesta eroavat lähes täysin toisistaan

Yalcin alkaa nauraa puhuessaan Erdoğanin muuttuvista vaatimuksista.

”Määrä lisääntyi yhtäkkiä. En tiedä, mitä ajatella. En ymmärrä, mitä tapahtuu. Kukaan ulkopuolinen ei tiedä, mitä Erdoğan on keskustellut Ruotsin kanssa”, Yalcin sanoo.

Vaikka Yalcinia vähän naurattaa, tilanne on vakava.

Yalcin kertoo olleensa Turkin valtaapitävien tähtäimessä vuosikymmeniä. Hän kertoo joutuneensa Turkissa vangituksi terrorismista tuomittuna useaan otteeseen. Yalcin kertoo poliisien kiduttaneen häntä. Hänen veljensä kidutettiin hengiltä 1970-luvun lopulla, ja 1980-luvun alussa neljä hänen ystäväänsä hirtettiin terrorismisyytteiden takia, Yalcin kertoo.

Yalcin pakeni Turkista vankeutensa jälkeen Ruotsiin vuonna 1998, minkä jälkeen hän ei ole kotimaassaan vieraillut. Hän uskoo joutuvansa vangituksi, jos palaisi Turkkiin.

Paluu Turkkiin oli lähellä vuonna 2017, jolloin Yalcin vangittiin Barcelonassa lentokentällä kesken hänen lomansa. Turkki oli etsintäkuuluttanut hänet Interpolin kautta. Yalcinin vangitsemisesta tuli kansainvälinen diplomaattinen selkkaus, jonka aikana muun muassa Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström vaati voimakkaasti Yalcinin vapauttamista. Runsaan kuukauden vankeuden jälkeen Yalcin pääsikin vapaaksi ja palaamaan Ruotsiin.

Helmikuussa 2018 Yalcin sai tiedon, että Interpolin etsintäkuulutus hänestä oli peruttu. Näin Turkki ei voinut enää hyödyntää Interpolia vaatimuksissaan saada Yalcin Turkkiin.

Hamza Yalcin piti lehdistötilaisuuden asianajajansa Baltazar Garzonin kanssa vapautuksensa jälkeen syyskuussa 2017.

Tällä viikolla turkkilaismediassa julkaistujen tietojen mukaan Yalcin on terroristi, joka kuuluu militanttiin vasemmistojärjestö THKP-C:hen. Yalcin kiistää olevansa järjestön jäsen. Marxilais-leninistinen aseellinen järjestö on lopettanut toimintansa vuonna 1972, mutta sen toiminta on jatkunut eri nimillä ja muodoissa.

”En ole koskaan ollut jäsenenä missään niissä organisaatioissa”, Yalcin sanoo.

Turkissa syntynyt Yalcin pakeni Ruotsiin ensimmäisen kerran vuonna 1985. Kansalaisuuden hän sai vuonna 2008. Turkissa hänen ongelmansa alkoivat vuonna 1975, kun hän ryhtyi tekemään vasemmistolaista politiikkaa järjestössä nimeltä Turkin vallankumouksellisen nuorison liitto (Dev-Genç).

Kun Erdoğanista tuli pääministeri vuonna 2003, Yalcin kertoo tilanteensa vain huonontuneen. Toimittajana hän on voimakkaasti kritisoinut Erdoğanin hallintoa, mutta Turkkiin hän kaipaa yhä.

”Rakastan Turkkia, rakastan Ruotsia. Molemmat ovat minun maitani.”

Mutta kun Ruotsi ja Suomi allekirjoittivat Turkin kanssa yhteisymmärrysasiakirjan vastineeksi Nato-jäsenyydestä, Yalcin kokee turvallisuutensa heikentyneen. Hän on huolissaan myös Ruotsissa asuvien kurdien puolesta. Monet kurdit ovat kertoneet pelkäävänsä nyt olevansa Turkkiin luovutettavien terroristien listalla.

Yalcin ei itse ole etniseltä taustaltaan kurdi, mutta hän on kirjoittanut paljon kurdien tilanteesta.

Lue lisää: Kurdiedustaja Kakabaveh HS:lle: Suomi ja Ruotsi ryhtyivät tukemaan Turkin diktaattoria

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson sanoi perjantaina Svenska Dagbladetin haastattelussa, että Ruotsin kurdien ei ole syytä olla huolissaan. Anderssonin mukaan Ruotsi noudattaa omia lakejaan terrorismin suhteen, kun taas Turkki määrittelee terrorismin eri tavalla.

”On tärkeä huomata, että me kirjoitamme sopimuksessa syventävämme yhteistyötämme Turkin kanssa taistelussa terrorismia vastaan. Me luonnollisesti käsittelemme Turkin vaatimukset luovutuksista nopealla ja tehokkaalla tavalla, mutta samalla: me emme koskaan luovuta Ruotsin kansalaisia", Andersson sanoi lehdelle ja jatkoi.

”Jos ei omistaudu terroristiselle toiminnalle, ei ole syytä huoleen.”

Hamza Yalcin on kuullut Anderssonin puheet, mutta hänen on vaikea luottaa Ruotsin hallitukseen. Turkin, Suomen ja Ruotsin sopimusta hän pitää epäselvänä.

”Kaikki osapuolet ovat julistautuneet voittajiksi sen sopimuksen perusteella.”

Yalcinin mukaan hänen luottamustaan nakertavat Ruotsin hallituksen nopeat mielenmuutokset: ensin Ruotsi kääntyi nopeasti Nato-jäsenyyden kannalle, sitten sosiaalidemokraatit vahvistivat kurdeja tukevan sopimuksen kurditaustaisen valtiopäiväedustaja Amineh Kakabavehin kanssa ja pian sanoivat, että sopimus ei ole enää voimassa.

”He huijasivat Kakabavehia. On aika vaikea luottaa Ruotsin hallitukseen.”

Silti Yalcin luottaa Ruotsin oikeusvaltioon.

”Rakastan Ruotsia ja ruotsalaista kansaa. Ruotsissa on voimakas oikeusvaltiorakenne ja rehellinen kansa.”

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä Yalcin pitää silti virheenä. Yalcinin mukaan Naton kannatus lähti Ruotsissa nousuun voimakkaan ja uhkakuvia maalailleen Nato-kampanjoinnin myötä, jonka nostattamat pelot ohjasivat myös poliitikkoja. Hän toivoisi lisää kriittisiä ääniä pohjoismaiseen Nato-keskusteluun.

”Nato-jäsenyyden sijaan Suomi ja Ruotsi olisivat voineet toimia välittäjän roolissa Venäjän ja suurvaltojen välillä”, hän sanoo.

Nyt Suomi ja Ruotsi ovat joutuneet Yalcinin mukaan tilanteeseen, jossa ne voivat joutua taipumaan yhä uusiin Erdoğanin vaatimuksiin.

Yalcinin mukaan Erdoğania ajaa poliitiikkona etenkin yksi tavoite: Erdoğan haluaa kasvattaa valtaansa keinolla millä hyvänsä.

”Jos vertaa Putinia ja Erdoğania, he ovat erilaisia ihmisiä. Putin on kenties nationalisti, mutta Erdoğan on ennen kaikkea pragmaatikko. Hän tekee mitä vain, jos se palvelee hänen valtaansa. Yhtenä päivänä hän voi olla maailman rauhaa rakastavin ihminen, toisena päivänä hyvin nationalistinen. Hänen unelmansa on Osmanien uusi valtakunta, minkä vuoksi hän haluaa miehittää osia Syyriasta ja Irakista”, Yalcin analysoi.

Hän pohtiikin, onko esimerkiksi Yhdysvallat luvannut Turkille kulisseissa jotain, joka sai maan hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

”Ehkä Turkki on saanut vihreää valoa hyökkäykselle Syyrian kurdi- ja arabialueille?” Yalcin pohtii.

Tilanne on kaiken kaikkiaan epäselvä, mutta yhdestä asiasta Yalcin on varma. Hän on tänään vähemmän turvassa kuin vielä hetki sitten.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat