Putinin on helppo kertoa neuvottelu­haluistaan, sillä nyt juuri kukaan ei halua neuvotella hänen kanssaan

127 päivää täyttä sotaa on käynyt Venäjän voimille, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.

Vladimir Putin vieraili Turkmenistanissa keskiviikkona.

1.7. 2:00 | Päivitetty 1.7. 14:54

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja maan puolustusministeriö antoivat torstaina kolme erillistä lausuntoa, jotka olivat sävyltään huomattavasti aiempia puheita rauhantahtoisempia. Lausunnoilla oli jonkinlainen yhteys todellisuuteen, tosin vähäinen.

Venäjän puolustusministeriö aloitti rauhan askeleet aamupäivällä ilmoittamalla, että Venäjän joukot ovat vetäytyneet Mustallamerellä Tonavan suiston edustalla sijaitsevalta Käärmesaarelta, joka kuuluu Ukrainalle. Venäjä valtasi saaren helmikuisen hyökkäyksensä ensimmäisenä päivänä.

Ministeriö esitteli vetäytymisen ”hyvän tahdon eleeksi”. Ukrainan asevoimien mukaan venäläiset lähtivät kuitenkin karkuun, koska Ukrainan tulitus saarelle kävi torstain vastaisena yönä Venäjän kannalta kestämättömäksi.

Lue lisää: Ukraina: Venäjän joukot joutuivat pakenemaan strategisesti tärkeältä Käärmesaarelta

Käärmesaaren merkitys sodankäynnille on ollut yli kolmen kuukauden ajan puhtaasti vertauskuvallinen. Saaresta tuli Venäjän hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä Ukrainan puolustustahdon symboli, kun Venäjän Mustanmerenlaivaston lippulaiva Moskva vaati saaren puolustajia antautumaan. Ukrainalainen rajavartija Roman Hrybov vastasi radiokutsuun lentävällä lauseella ”venäläinen sotalaiva, painu vittuun”.

Venäjä valtasi 440 metrin levyisen ja 660 metrin pituisen saaren saman päivän iltana. Ukrainan merialueen miinoitus ja Moskvan uppoaminen huhtikuun 14. päivänä osoittivat kuitenkin, että Venäjän haaveet maihinnoususta Odessaan olivat turhat eikä Käärmesaaren hallinnalla ollut käytännön merkitystä.

Presidentti Putinin Suomea ja Ruotsia koskeva lausunto talousseminaarissa Pietarissa oli hieman saman tyyppinen myönnytys kuin Käärmesaarelta vetäytyminen.

”Venäjällä ei ole ongelmia Ruotsin eikä Suomen kanssa, joten tässä mielessä Naton laajeneminen näiden maiden kustannuksella ei aiheuta välitöntä uhkaa”, Putin sanoi venäläisten tiedotusvälineiden mukaan. ”Mutta [Naton] sotilaallisen infrastruktuurin laajentaminen tälle alueelle johtaa ehdottomasti vastatoimiin.”

Kirjaimellisesti ottaen lausunto merkitsi kannan muutosta, sillä aiemmin Putin on kertonut Suomen Nato-jäsenyyden johtavan jo sinänsä ”vastatoimiin”, mitä ikinä ne sitten olisivatkaan. Vielä joulukuussa Putin vaati Natoa paitsi lopettamaan laajentumisen myös vähentämään itäisten jäsenmaidensa aseistusta.

Suomi on kuitenkin ollut osa länsiblokkia Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien, ja sotilaallisesti Suomi on integroitunut Natoon täysin. Venäjä on ottanut tämän tosiasian huomioon koko Putinin valtakauden ajan tai ainakin sen olisi pitänyt ottaa asia huomioon. Putinin realistisen lausunnon merkitys on siis lähinnä vertauskuvallinen.

Putin esitti samassa Pietarin-tilaisuudessa toisenkin sovinnollisen lausunnon.

”Venäjä on avoin vuoropuhelulle strategisen vakauden varmistamiseksi, joukkotuhoaseiden leviämissäädösten säilyttämiseksi ja asevalvonnan tilanteen parantamiseksi”, Putin sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Joukkotuhoaseiden leviämistä koskee lähinnä 1968 hyväksytty ydinsulkusopimus, johon lähes kaikki maailman maat ovat liittyneet. Intian, Pakistanin, Israelin ja Pohjois-Korean ydinaseohjelmista huolimatta sopimus kuuluu niin harvoihin, joilla on merkitystä maailmanrauhalle eikä sopimusta sinänsä uhkaa tiettävästi yhtään mikään.

Kylmän sodan aikaisista aserajoitussopimuksista sen sijaan ei ole käytännössä jäljellä mitään. Putinin on helppo kertoa neuvotteluhaluistaan, sillä hänen kanssaan ei tällä hetkellä halua neuvotella juuri kukaan yhtään mistään.

Aiempaa hieman vähemmän verenhimoisista puheista voi päätellä korkeintaan sen, että 127 päivää täyttä sotaa on käynyt Venäjän voimille ja pieni ottelutauko tekisi terää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat