Kiina ei todellakaan pitänyt Madridin huippu­kokouksesta – Tulevaisuudessa Kiinan ja Naton jännitteet heijastuvat Suomeenkin

Kiinaa suututti Madridin kokous, ja se pelkää ennen kaikkea sitä, että Tyynellemerelle syntyy ”Aasian Nato”, kirjoittaa HS:n Pekingin-kirjeenvaihtaja Mari Manninen analyysissään.

Australian pääministeri Anthony Albanese, Japanin pääministeri Fumio Kishida, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern ja Etelä-Korean presidentti Yoon Suk-yeol Naton huippukokouksessa Madridissa keskiviikkona.

1.7. 9:11

Peking

Kiina ei todellakaan pitänyt Madridissa tällä viikolla pidetystä Naton huippukokouksesta. Sitä närästivät sekä kokouksen lausumat että osallistujat.

Kokous oli Kiinan kannalta pelottava, sillä se korosti, kuinka niin kutsuttu läntinen maailma on viime kuukausina tiivistänyt rivejään Kiinaa vastaan.

Naton uudistetussa strategiassa Kiina mainitaan nyt ensimmäistä kertaa. Kiinaa kutsutaan haasteeksi: ”Kiinan julkituodut pyrkimykset ja pakottamistoimet haastavat etumme, turvallisuutemme ja arvomme.”

Venäjään viitataan strategiassa huomattavasti vahvemmin sanakääntein eli uhkana, mutta kielteisessä valossa Kiinakin näyttäytyy. Nato myös esitti huolensa Kiinan ja Venäjän yhteistyön syvenemisestä. Molemmat maat pyrkivät haastamaan perinteisiä demokraattisia arvoja.

Kiina vastasi äkäisesti. ”Kuka haastaa maailmanlaajuista turvallisuutta? Onko vuosien varrella ollut yhtään sotaa tai konfliktia, jossa Nato ei olisi ollut osallisena?” sanottiin Kiinan EU-lähetystön tiedotteessa.

Kiina syyttää strategiapaperia vihamielisyydestä, ideologisesta puolueellisuudesta ja kylmän sodan ajan ajatteluun juuttumisesta. Kiina on pitkään kutsunut Natoa organisaatioksi, joka on kylmän sodan maailmasta, eikä kuulu tähän aikaan.

Kiinan inho Natoa kohtaan kumpuaa pohjimmiltaan siitä, että se on pitkään pelännyt Yhdysvaltain rakentavan ”Aasian Natoa” patoamaan Kiinan vallan kasvua.

Pohjois-Atlantin sotilasliiton kaltaisen tiiviin liittouman syntyminen Tyynellemerelle on kaukainen, ehkä epätodennäköinenkin tapahtuma, mutta viime vuosina Tyynenmeren alueella Yhdysvaltain ja sen läheisten kumppanimaiden yhteistyö Kiinaa vastaan on toden totta tiivistynyt.

Vanha verkosto, muutaman maan turvallisuusdialogi Quad, on aktivoitunut, ja uusia syntyy. Merkittävin niistä on viime vuonna solmittu Aukus, joka on Yhdysvaltain, Australian ja Britannian välinen turvallisuussopimus.

Lue lisää: Kiinaa hermostuttaa ”Aasian Nato”, eikä se siksi pidä Naton laajenemisesta Euroopassa

Lue lisää: Miksi Yhdysvallat ja Kiina kilpailevat juuri nyt Kiribatin, Fidžin ja muiden Tyynenmeren saari­valtioiden sydämistä?

Ymmärrettävästi Kiina ei ilahtunut, kun myös Tyynenmeren alueen Natoon kuulumattomat valtiot Australia, Uusi Seelanti, Japani ja Etelä-Korea osallistuivat ensimmäistä kertaa Nato-kokoukseen.

Kiina on pitkään ajatellut – ja syystäkin – , että Yhdysvallat haluaa blokata Kiinan maantieteellisesti ja sotilaallisesti. Yhdysvalloilla on joukkoja sekä muuta kahdenvälistä sotilaallista yhteistyötä Kiinan itärannikon tuntumassa olevien valtioiden ja alueiden kanssa Japanista Malesiaan.

Kiina pitää Natoa Yhdysvaltain käsikassarana. Kiina varoittaakin vähän väliä Eurooppaa siitä, että Yhdysvallat käyttäisi Eurooppaa Natossa vain hyväkseen.

Ei siis ole ihme, että Kiina ymmärtää Venäjän esittämiä huolia Naton laajenemisesta. Ne soittelevat Kiinalle tuttuja pelon säveliä Yhdysvalloista omien rajojensa lähellä.

Kiina vastustaa Naton laajenemista, mutta on kuitenkin ollut varovainen sanoissaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyden osalta.

Lue lisää: Yleensä varsin kovasanainen Kiinan ulko­ministeriö lausui Suomen Nato-hakemukseen ympäri­pyöreän kannan

Kiina on nimennyt koko ajan Yhdysvallat ja Naton syyllisiksi siihen, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sen näkemyksen mukaan Naton aiempi laajeneminen Euroopassa, Yhdysvaltain ja Naton tuki Ukrainalle ja tuen aiheuttama pelko Venäjällä sytyttivät sodan.

Kiina on esiintynyt sodassa puolueettomana, mutta käytännössä se on ollut henkisenä tukena Venäjälle.

Ironista Kiinan kannalta on, että juuri tämä Venäjän kylkeen lyöttäytyminen on ajanut muita maita lähemmäs Yhdysvaltoja ja Kiinan tuomitsemista.

Moni asia näyttäytyy Suomessakin uudessa valossa Nato-jäsenyyden myötä. Johtavien poliitikkojemme pitää miettiä Suomen Kiinan-suhteita hoitaessaan EU:n Kiina-kantojen lisäksi Naton Kiina-kantoja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat