Kourallinen Tyynenmeren valtioita yrittää kieltää syvänmeren kaivostoiminnan

Kaivosyhtiöt havittelevat meren pohjasta harvinaisia metalleja sisältäviä nyrkin kokoisia kiviä.

Palaun presidentti Surangel Whipps jr.käynnisti hiljattain kaivostoiminnan vastaisen kampanjan.

2.7. 6:28

Eteläisellä Tyynellämerellä kourallinen pieniä saarivaltioita on aloittanut vaikean taistelun syvänmeren kaivostoimintaa vastaan. Kaivosyhtiöt havittelevat meren pohjasta harvinaisia metalleja sisältäviä nyrkin kokoisia kiviä.

Kaivosyhtiöt voisivat tienata miljardeja, jos ne saisivat pääsyn 5 000–6 000 metriä merenpinnan alapuolella lepääviin mangaani-, koboltti-, kupari- ja nikkeliesiintymiin. Harvinaisia metalleja käytetään nykyisellään muun muassa sähköautojen akkujen tuotannossa.

Kaivostoiminta runtelisi kuitenkin ekosysteemiä. Luonnolta voisi mennä tuhojen korjaamiseen tuhansia vuosia, ellei pidempäänkin.

Nämä himoittuja metalleja sisältävät ”syvänmeren jalokivet” ovat kasvaneet miljoonien vuosien aikana mikrobien avustuksella pienten eloperäisen aineen kertymien, kuten hain hampaiden tai valaan korvaluiden ympärille.

Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation (NOAA) entinen päätutkija Sylvia Earle painottaa kivien olevan eläviä ja kuvailee niitä ihmeiksi.

”Kaivostoiminnalla, missä tahansa se tapahtuukin, tiedetään hyvin olevan hintansa ympäristölle”, Earle sanoo.

”Maalla me voimme sentään tarkkailla”, nähdä ja korjata ongelmia sekä minimoida tuhoja. Kuka tarkkailee kuusi tuhatta metriä merenpinnan alla?

Syvänmeren kaivosteollisuus näkee kivet Earlen tavoin ihmeellisinä, joskin huomattavan erilaisista syistä.

”Suuret määrät neljää metallia yhdessä kivessä tarkoittaa sitä, että malmia pitää käsitellä neljä kertaa vähemmän saman metallimäärän saamiseksi”, kuvailee kanadalainen kaivosyhtiö The Metals Company.

Yhtiö on sopinut tutkimusyhteistyöstä kolmen Etelä-Tyynenmeren valtion – Naurun, Kiribatin ja Tongan – kanssa.

Yhtiön mukaan meren pohjasta löytyvissä metallirikkaissa kivissä on lisäksi varsin pienet määrät raskaselementtejä. Tämän vuoksi maalla tehtävään louhintaan verrattuna tulisi heidän mukaansa vähemmän ongelmajätettä.

Kaupallista kaivostoimintaa ei ole vielä aloitettu missään, mutta noin 20 tutkimusinstituutilla tai yhtiöllä on tutkimussopimuksia Kansainvälisen merenpohjaviranomaisen ISA:n kanssa. Tutkimuksista on sovittu Intian valtamerellä, Atlantilla ja Tyynellämerellä.

Palaun presidentti Surangel Whipps jr. käynnisti kaivostoiminnan vastaisen kampanjan vastikään päättyneen Portugalin Lissabonissa järjestetyn YK:n valtamerikonferenssin yhteydessä. Hänen rinnallaan esiintyi Fidžin pääministeri Frank Bainimarama.

Whippsin mukaan syvänmeren kaivostoiminta vaarantaa valtameret ja se pitäisi yrittää estää. Presidentti peräänkuulutti toistaiseksi voimassa olevaa kieltoa.

Kehotukselle ovat antaneet tukensa myös Samoa, Tuvalu ja Salomonsaaret sekä yli sata pääasiassa vihreitä puolueita edustavaa päättäjää yli kolmestakymmenestä valtiosta ympäri maailman.

Lissabonissa muilta mailta ei kuitenkaan herunut juurikaan tukea merenpohjassa tehtävän kaivostoiminnan väliaikaiselle kiellolle kansallisten merialueiden ulkopuolella.

Chile peräänkuulutti 15-vuotista taukoa lisätutkimuksien mahdollistamiseksi.

Yhdysvallat otti epämääräisemmän kannan ja kehotti ympäristövaikutusten tieteelliseen arviointiin, sulkematta kuitenkaan ovea mahdolliselta myöhemmältä kaivostoiminnalta. Myös muut kehittyneet valtiot olivat samaa mieltä.

Yhdysvaltain ilmastolähettilään John Kerryn mukaan maalla ei ole virallista kantaa asiaan.

”Mutta olemme ilmaisseet syvää huolta syvänmeren kaivostoiminnan vaikutusten riittävästä tutkimuksesta.”

Kerry alleviivasi, ettei maa ole antanut lupaa tällaisille kaivostoimille.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaikutti tukevan kaivostoiminnan keskeyttämistä merillä, vaikka Ranskalla on tutkimuslisenssejä ISA:n kanssa.

”Minusta meidän pitäisi luoda oikeudellinen viitekehys avomeren kaivostoiminnan pysäyttämiseksi, eikä sallia uusia toimia, jotka vaarantavat nämä ekosysteemit”, Macron sanoi.

Syvänmeren kaivostoiminnan vastustajat ottivat Macronin lausunnon vastaan avosylin. Nähtäväksi jää, aikooko Ranska ryhtyä toimiin presidenttinsä puheiden katteeksi.

Viime vuonna Nauru yhteistyössä The Metals Companyn kanssa sai aikaan säännön, jonka myötä ISA:n tulee viimeistellä kahden vuoden sisään säännöstö avomeren kaivostoiminnalle ympäri maailman.

ISA:n on määrä kokoustaa Jamaikan Kingstonissa myöhemmin tässä kuussa. Viranomaista on kritisoitu läpinäkyvyyden puutteesta sekä yritysten intressien suosimisesta.

Lähteiden mukaan ISA yrittänee saada läpi luonnoksia säännöistä, joiden hyväksyminen voisi johtaa siihen, että kaivostoiminnalle olisi valtuudet jo vuoden päästä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat