”SAS:n lentäjät” pahoittelevat Kööpen­haminan metrossa, että eivät voi viedä tanskalaisia kesä­lomilleen – HS seurasi lakon vaikutuksia Kastrupin kentällä

Vilkkain lomakausi on aluillaan, ja lukuisia Kööpenhaminan lentokentältä lähteviä lentoja on peruttu. SAS syyttää lentäjiä vastuuttomuudesta, lentäjien mielestä yhtiö pakotti heidät lakkoon.

Matkustajat jonottivat SAS:n palvelupisteellä.

5.7. 15:52

Kööpenhamina

Lento Färsaarille kello 11.00, peruttu.

Tukholma, kolme varttia myöhemmin, peruttu.

Toronto, San Francisco ja Newark, niin ikään peruttu. Ja niin edelleen.

Ilmoitustaulut Kööpenhaminan yleensä vilkkaan Kastrupin lentokentän kolmosterminaalissa kertoivat tiistaina, että vaikeuksissa jo pitkään ollut pohjoismainen lentoyhtiö SAS on ajautumassa entistä pahempaan pulaan.

Vuoden vilkkaimman lomakauden pitäisi olla aluillaan, mutta SAS:n käyttämä terminaali näytti tiistaiaamuna samalta kuin keskiverto eurooppalainen lentokenttä helmikuisena tiistaina: kovin hiljaiselta.

Syy oli siinä, että moni matkustaja oli jo kuullut lentäjien lakosta, joka romuttaa kymmenientuhansien lentomatkustajien suunnitelmat.

Maanantaina lähemmäs tuhat SAS:n lentäjää aloitti lakon Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Tiistaina yhtiö ilmoitti hakeneensa konkurssisuojaa Yhdysvalloissa niin sanotun Chapter 11 -menettelyn avulla, millä tappiollinen yhtiö yrittää järjestellä velkojaan uudelleen.

Kastrupin kentällä saattoi tavata tiistaina hämmentyneitä matkustajia, joilla ei ollut mitään tietoa siitä, milloin he pääsevät jatkamaan matkaansa. Yksi heistä oli norjalainen André Kiste, 28-vuotias ohjelmoija, joka teki paluuta Bangkokista Amsterdamin ja Kööpenhaminan kautta Osloon.

”Tuntuu, että kaikki lennot perutaan. Täysi kaaos. Ehkä joudun menemään linja-autolla kotiin”, Kiste sanoi odotellessaan vuoro­numeronsa kanssa SAS:n palvelu­pisteen edessä.

Norjalainen André Kiste yritti tiistaina selvittää, miten hän pääsisi Kööpenhaminasta kotiinsa Osloon.

Anna, Dawid, Matylda ja Olga Wojtas olivat tiistaina jumissa Kööpenhaminan lentokentällä, kun SAS-lentoyhtiön lento Yhdysvaltain Newarkiin oli peruttu.

Sama epätietoisuus vaivasi Anna Wojtasia, 39, ja Dawid Wojtasia, 45, jotka olivat matkalla kotiinsa Yhdysvaltain itärannikolla sijaitsevaan Newarkiin kahden tyttärensä Olgan, 7, ja Matyldan, 10, kanssa. Lento oli peruttu.

“Minun pitäisi olla huomenna töissä”, kertoi Rowan-yliopistossa New Jerseyssä neurotieteiden tutkijana työskentelevä Dawid Wojtas.

Hän tutkii esimerkiksi hiirille ja rotille aiheutettua huumeriippuvuutta ja sitä, miten siihen voisi vaikuttaa.

Aviopari ennakoi, että pian he pääsevät tutkimaan vilkkaiden tyttäriensä suhtautumista pitkittyneeseen lentokenttäelämään.

“Nyt tilanne on vielä rauhallinen, mutta en tiedä muutaman tunnin päästä, kun he alkavat hermostua”, Dawid Wojtas sanoi.

“Olen valmis lentämään mitä tahansa reittiä vaikka kuinka monen kaupungin kautta, kunhan vain pääsen kotiin”, kolme viikkoa reissussa ollut Anna Wojtas sanoi.

Ilmoitustauluilla näkyi monien lentojen peruutuksia.

SAS:n työntekijät kertoivat kentällä, ettei heillä ole lupaa puhua tiedotusvälineiden edustajille lentoyhtiön tilanteesta tai lakosta.

Yksi työntekijä suostui kuitenkin kertomaan, miksi jotkut SAS:n lennot vielä kulkivat, vaikka lakko on käynnissä. Kyse oli enimmäkseen toisten lentoyhtiöiden kanssa yhteistyössä tehtävistä lennoista, virkailija sanoi.

SAS arvioi maanantaina, että päivittäin noin puolet sen lennoista, eli 200–250 lentoa, joudutaan perumaan lakon vuoksi, mikä vaikuttaa noin 20 000–30 000 matkustajan suunnitelmiin. Se on kova isku yhtiölle, joka yrittää muiden lentoyhtiöiden tavoin vakauttaa taloutensa pari vuotta kestäneen koronapandemian jälkeen.

”Lakko tässä tilanteessa on murskaava SAS:lle ja asettaa vaakalaudalle yhtiön tulevaisuuden ja tuhansien kollegojen työpaikat. Päätös lakosta kertoo lentäjien liittojen vastuuttomuudesta ja shokeeraavan huonosta ymmärryksestä sen suhteen, miten kriittisessä tilanteessa SAS on”, yhtiön toimitusjohtaja Anko van der Werff sanoi tiedotteessa.

SAS:n ja sitä palvelevien lentäjien liiton aiempi sopimus umpeutui huhtikuun alussa kuukausia kestäneiden tuloksettomien neuvottelujen jälkeen.

Uutistoimisto Reutersin mukaan osapuolilla on kiistaa palkkauksesta, ja työntekijäpuolta on suututtanut se, että SAS on palkannut uusia lentäjiä kahdelta uudelta tytäryhtiöltään – Connectilta ja Linkiltä – sen sijaan, että yhtiö olisi palkannut takaisin pandemian aikana työnsä menettäneitä lentäjiä.

Lakkoon eivät kuulu Linkin ja Connectin noin 260 lentäjää, eivätkä kolmen muun yhteistyökumppanin lentäjät.

Lentoyhtiö SAS:n käyttämässä kolmosterminaalissa oli poikkeuksellisen hiljaista, kun meneillään on kesälomakauden alku.

Lentäjien liiton SAS:n osaston puheenjohta puheenjohtaja Martin Lindgren sanoi ruotsalaismedioiden mukaan maanantaina, ettei lentäjillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä lakkoon.

”Me emme olisi menneet lakkoon, ellei SAS olisi pakottanut meitä siihen”, Lindgren sanoi.

Liiton mielestä SAS on rikkonut työehtosopimukseen sisältyvää oikeutta uudelleentyöllistymiseen. Neuvottelut Ruotsin, Norjan ja Tanskan lentäjäliittojen ja SAS:n johdon välillä ovat olleet käynnissä viime vuoden marraskuusta lähtien.

Kööpenhaminan metrossa oli tiistaina näkyvillä ”SAS:n lentäjien” nimissä julkaistuja ilmoituksia, joissa pahoiteltiin, että lentäjät eivät voi tänä kesänä viedä tanskalaisia kesälomilleen.

”Olemme neuvotelleet yritysjohdon kanssa yli seitsemän kuukauden ajan ja tarjonneet 600 miljoonan Ruotsin kruunun säästöjä. SAS vaatii, että me suostumme 30 prosentin palkanalennuksiin”, ilmoituksessa todettiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat