Valko-Venäjän ”rautatie­partisaanit” sabotoivat Venäjän kaluston siirtämistä Ukrainaan – nyt partisaaneja uhkaa kuoleman­tuomio

Ainakin yksitoista ihmistä on saanut syytteen ”terroriteosta” liittyen rautatieverkoston sabotointiin, ihmisoikeusjärjestö kertoo. Liikenteen häirinnällä on estetty Venäjän kuljetuksia Ukrainaan.

Junarata lähellä Valko-Venäjän ja Puolan välistä rajaa Hajnówkassa, Puolassa, 24. lokakuuta 2021.

16.7. 19:07

”Alkukeväästä kotiini tehtiin etsintä. Ensin en ymmärtänyt etsinnän syytä, mutta virkavallan edustajat selvensivät, että kyse on ’kulkuneuvon tai kulkuväylien tarkoituk­selliseen tuhoamiseen’ liittyvästä rikosasiasta”, kertoo valkovenäläinen Natalia.

Natalia asuu kaupungissa, joka on merkittävä rautateiden solmukohta. Hän on pyytänyt, ettei hänen oikeaa nimeään tai asuinpaikkaansa kerrota turvallisuussyistä.

Valko-Venäjän viranomaiset kuulustelivat Nataliaa rautatieverkoston sabotoinnista, ja häneltä takavarikoitiin tietotekniikkaa. Muutaman tunnin pidätyksen jälkeen hänet päästettiin kotiin.

Natalia ei vieläkään tiedä, miksi häntä kuulusteltiin tapauksen yhteydessä.

”Ehkä olin jonakin vahingontekopäivänä lähellä tapahtumapaikkaa ja he havaitsivat puhelinsignaalini”, hän sanoo.

Myös kaksi muuta ihmistä on kertonut Meduzalle saaneensa kutsun kuulusteluun todistajana samassa asiassa. Syynä on ollut, että he ovat olleet lähellä paikkaa, jossa rautatiesabotaasi tapahtui.

Kyseisten ihmisten mukaan heillä ei ole mitään tekemistä opposition tai vahingontekojen kanssa.

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka Moskovassa 16. toukokuuta muutama päivä ennen kuin hän allekirjoitti lain kuolemantuomion laajentamisesta.

Heti ensimmäisten, maaliskuun alussa suoritettujen merkittävien vahingontekojen jälkeen Valko-Venäjän tutkintakomitea ilmoitti tutkivansa rautateillä tapahtuneita ”terroritekoja”.

Tutkintakomitean mukaan partisaanisabotöörien tavoitteena oli aiheuttaa onnettomuuksia ja vaikeuksia ihmisille.

Nyt myös terroriteon yrityksestä voidaan tuomita kuolemaan.

Ilmoituksen jälkeen turvallisuusjoukot aloittivat ratsiat niissä kaupungeissa, joissa vahingontekoja oli havaittu. Ihmisoikeuskeskus Vjasnan tietojen mukaan näitä kaupunkeja olivat Dzeržinski, Baranovitši ja Stolbtsi, jotka kaikki ovat rautateiden solmukohtia matkalla Moskovasta Valko-Venäjän läpi Brestiin Puolan rajalle.

”He murtautuvat taloihin, suorittavat kotietsintöjä ja pidättävät ihmisiä julmasti. Ihmisiä pahoinpidellään pidätyksen aikana, matkalla laitokselle ja vielä laitoksella”, kertoi Stolbtsin asukas Valko-Venäjän Radio Svobodalle.

Valkovenäläisen ihmisoikeuskeskus Vjasnan tietojen mukaan kesäkuun puoleenväliin mennessä ainakin yksitoista pidätettyä oli saanut syytteen terroriteosta, joka liittyy rautatieverkoston sabotointiin. Ihmisoikeusaktivistit ovat todenneet näiden ihmisten olevan poliittisia vankeja.

Tämän vuoden toukokuussa Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka allekirjoitti muutoksia rikoslakiin – nyt myös terroriteon yrityksestä voidaan tuomita kuolemaan.

Valtakunnansyyttäjä Andrei Švedin ilmoituksen mukaan Valko-Venäjän valtakunnansyyttäjänvirasto aloitti terroritekoja koskevan asian käsittelyn maaliskuun alussa. Asiaa ei ole vielä toimitettu oikeuteen, vaan tutkinta on yhä kesken.

”Isku oli tapa osoittaa, etteivät valkovenäläiset hyväksy Venäjän armeijan läsnäoloa alueellaan.”

Ensimmäinen hyökkäys Valko-Venäjän rautateille tapahtui jo ennen sodan alkua tammikuun 24. päivänä, kun Venäjän joukot olivat vasta saapumassa Valko-Venäjälle sotaharjoitukseen.

Venäjältä lähetettiin Valko-Venäjälle silloin tiettävästi 200 junaa varusteineen. Kussakin junassa oli noin 50 vaunua. Tämä oli ennennäkemätön määrä: esimerkiksi yhteisten Zapad 2021 -harjoitusten aikana syyskuussa 2021 Valko-Venäjälle saapui kuukaudessa yhteensä vain 29 sotilasjunaa.

Valkovenäläinen Kyberpartisaanit-ryhmä otti 24. tammikuuta tehdyn hyökkäyksen vastuulleen: sen jäsenten mukaan he häiritsivät junien automatisoitua aikataulujärjestelmää sekä koko dokumentointijärjestelmän toimintaa.

Valko-Venäjän rautatieyhtiön sähköinen lipunmyynti oli poissa käytöstä kahden viikon ajan. Liput oli noudettava suoraan lipunmyyjiltä.

”Isku oli tapa osoittaa, etteivät valkovenäläiset hyväksy Venäjän armeijan läsnäoloa alueellaan”, Kyberpartisaanien edustaja Juliana Šemetovets kertoo Meduzalle.

Šemetovetsin mukaan ryhmän tavoite on, toisin kuin tutkintakomitea väittää, vaikuttaa mahdollisimman vähän tavallisiin ihmisiin.

Ensimmäiset verkon ulkopuolella toteutetut hyökkäykset alkoivat Venäjän hyökkäyksen viidentenä päivänä.

Valko-Venäjän rautatietyöntekijäyhteisön Telegram-kanavalla kerrottiin poltetusta asetinlaitteesta lähellä Stolbtsin asemaa Minskin alueella. Asetinlaite on turvalaite, jolla ohjataan rautatieliikenteen vaihteita ja opasteita. Polton seurauksena kyseisen rautatieosuuden liikennevalo-opastimet ja vaihteet menivät epäkuntoon.

Samana päivänä ryhmä ilmoitti, että myös Homelin alueella, joka sijaitsee Venäjän ja Ukrainan rajojen lähellä, oli poltettu asetinlaite. Valko-Venäjän kansallinen rautatieyhtiö ei ole virallisesti kommentoinut tapauksia.

Maaliskuun 2. päivänä Kyberpartisaanit ilmoittivat hyökkäyksestä Valko-Venäjän rautateiden liikenteenohjauskeskukseen. Junien aikataulujärjestelmä lakkasi toimimasta yhdessä muutaman muun ohjelman kanssa.

Valko-Venäjän rautateiden entinen työntekijä kertoo nimettömänä Meduzalle, että vika missä tahansa rautatiejärjestelmän ohjelmassa johtaa aikatauluvirheeseen. Järjestelmissä on tietoja esimerkiksi junan kuljettamista vaunuista.

”Junat eivät kulje ilman tietoja. Jos ohjelmistossa on puutteita, asiakirjojen kirjoittamiseen ja kopioimiseen käsin kuluu paljon aikaa”, työntekijä kertoo.

Vahingonteot eivät loppuneet tähän.

Saman rautatietyöntekijäyhteisön Telegram-kanavan mukaan maaliskuussa sammutettiin myös liikennevalo-opastimet lounaassa Brestin alueella, poltettiin kolme asetinlaitetta pohjoisessa Vitsebskin alueella ja poltettiin relekaappi Bobruiskin alueella Keski-Valko-Venäjällä.

Valko-Venäjän sisäasianministerin ilmoituksen mukaan Valko-Venäjän rautateillä oli huhtikuun alkuun mennessä tapahtunut yli 80 vahingontekoa. Sen jälkeen uusista vahingonteoista ei ole ilmoitettu.

Puolalaisia sotilaita partioimassa rautatieristeyksessä Valko-Venäjän ja Puolan välillä olleen siirtolaiskriisin aikana 5. joulukuuta 2021.

kaksi vuotta sitten Sergei Voitehovitš oli töissä Valko-Venäjän rautateiden Minskin vaunuvarikolla. Vuoden 2020 mielenosoituksia nostattaneiden presidentinvaalien jälkeen, joita uskottiin laajalti väärennetyiksi, hän perusti Telegram-viestintäkanavan Valko-Venäjän rautatietyöntekijöiden yhteisölle.

Ryhmän tarkoitus oli ajaa työntekijöiden etua ja yhdistää heitä. Rautatietyöntekijät liittyivät mukaan ja ohjasivat ryhmään myös kollegansa. Näin yhteisö kasvoi vähitellen noin 6 000 ihmiseen.

Tämän jälkeen joku loi samannimisen, uutisia julkaisevan Telegram-kanavan. Tässä ryhmässä julkaistiin avoimesti viranomaiskäyttöön tarkoitettuja asiakirjoja, joiden tietojen perusteella kirjoitettiin uutisia. Näin valtionyhtiön sisäisestä tiedosta tuli julkista.

Vuonna 2021 Valko-Venäjän rautateiden varajohtajaksi nimitettiin Igor Kozlovski. Valko-Venäjän rautateiden virallisten verkkosivujen mukaan Kozlovski johtaa organisaatiota ja varmistaa sen eri osa-alueiden turvallisuutta. Tietoja hänen ammatillisesta taustastaan ei annettu.

Kyberpartisaanit murtautuivat sisäministeriön järjestelmään ja saivat selville Kozlovskin toimineen Valko-Venäjän valtion turvallisuuspalvelun eli KGB:n palveluksessa ainakin vuosina 1995–2020.

Brest, jossa osa rautatiehyökkäyksistä tehtiin sijaitsee lähellä Valko-Venäjän, Puolan ja Ukrainan rajoja. Raja lokakuussa 2021 Ukrainan puolelta päin.

Vuoden 2021 syyskuun alussa viranomaiset julistivat Valko-Venäjän rautatietyöntekijöiden yhteisön Telegram-kanavan harjoittavan ääritoimintaa.

Sergei Voitehovitšin mukaan viranomaisten näkemys muuttui tällaiseksi heinäkuussa sen jälkeen, kun organisaation johtajana aloitti KGB-taustainen Kozlovski.

Rautatietyöntekijöiden yhteisö julkaisi kanavallaan tuomioistuimelle ja syyttäjälle lähetettyjä asiakirjoja, joiden allekirjoittajina olivat Kozlovski ja organisaation toinen johtaja, Pjotr Stotski. Asiakirjojen aitoutta ei voida varmistaa.

Huhtikuussa kanava julkaisi myös nimilistat niistä Valko-Venäjän rautateiden työntekijöistä, jotka osallistuivat Venäjän sotakaluston kuljettamiseen.

Vuosi sitten, vuoden 2021 toukokuussa Voitehovitš lähti maasta Valko-Venäjän KGB:n painostuksen vuoksi – hänelle vihjailtiin viranomaisten tarkkailevan häntä. Tänä keväänä KGB julisti myös toisen Valko-Venäjän rautatietyöntekijöiden yhteisön viestintäkanavan ekstremistiseksi ja kielsi sen toiminnan maassa.

”Sekä rautatietyöntekijöiden johto että KGB ovat aina olleet täysin meitä vastaan. Tämä tuli ilmi, kun meidän puhelimemme tarkistettiin työajalla siltä varalta, että niissä olisi kyseinen Telegram-kanava”, kertoo Voitehovitš.

Maaliskuun lopulla hallitusmyönteiset Telegram-kanavat julkaisivat 38 videota, joissa Valko-Venäjän rautateiden pidätetyt työntekijät ”katuivat” tekojaan.

Videoilla he kertovat, kuinka olivat asentaneet Telegram-sovelluksen ja tilanneet rautatietyöntekijöiden yhteisön kanavan, joka on Valko-Venäjällä määritelty äärikanavaksi. Vangitut työntekijät kertovat videoilla poistuneensa kanavalta huomattuaan, että siellä kehotetaan ”tuhoisaan toimintaan”.

Tämän jälkeen suurin osa pidätetyistä vapautettiin. Jotkut pidätetyt määriteltiin epäillyiksi ja toiset saivat hallinnollisen syytteen. Syyte koski muiden ääriviestintäkanavien ja äärikanavien tilauksia, joita turvallisuusjoukot löysivät asian edetessä.

”Turvallisuusjoukot lisäsivät ajoittain viestintäkanavalle erityisiä linkkejä, joiden avulla ne pystyivät murtamaan laitteiden anonymiteetin ja näin löytämään haluamansa ihmiset”, kertoo Voitehovitš.

”Kyberpartisaanien päätavoite on vähintäänkin hidastaa junien liikennöintiä, jotta ukrainalaiset saisivat lisäaikaa.”

Nyt Voitehovitš edustaa rautatietyöläisten yhdistystä, jonka tehtävänä on puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vapauksia.

”Relekaapin polttaminen ei edellytä erityisosaamista: rautatietyöntekijät kyllä antavat tarvittavat tiedot partisaaneille. Se on tärkein tapa auttaa”, toteaa Voitehovitš.

Hänen mukaansa rautatietyöntekijöiden yhteisön jäsenet tekevät yhteistyötä useiden oppositiotahojen kanssa. Näitä tahoja ovat esimerkiksi Kyberpartisaanit, maanpaossa olevan oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskajaa tukeva ByPol-liike sekä Peramoga-suunnitelma, jonka avulla on opposition mukaan tarkoitus palauttaa laki ja järjestys Valko-Venäjälle.

Kaikki nämä tahot saavat rautatietyöntekijöiltä tietoa junien liikennöinnistä ja mahdollisuuksista häiritä rautatieverkostoa.

Kyberpartisaanien tavoitteena on estää sotakaluston ja polttoaineen kuljetus rautateitse Venäjältä Ukrainaan.

”Lentokoneilla ei voi toimittaa suuria polttoainemääriä, sillä kuorma olisi liian raskas. Kuljetus ei onnistu myöskään autoilla tilanpuutteen vuoksi. Kyberpartisaanien päätavoite on vähintäänkin hidastaa junien liikennöintiä, jotta ukrainalaiset saisivat lisäaikaa”, Kyberpartisaanien edustaja Šemetovets toteaa.

Vuonna 2021 Kyberpartisaaneista tuli osa Vastarinta-nimistä liikettä, joka on julistettu Valko-Venäjällä terroristiliikkeeksi.

Kyberpartisaanit ovat ottaneet vastuulleen vuonna 2020 Valko-Venäjän mielenosoitusten aikana sisäasiain­ministeriön työntekijöiden tietokantaan toteutetun murron, vuosina 2020–2022 toteutetut murrot, palvelunesto­hyökkäykset hallituksen verkkosivustoille, ja nyt hyökkäykset Valko-Venäjän rautateille.

Šemetovets kertoo, että Kyberpartisaanit aloitti keskustelun rautatiehyökkäyksistä jo vuonna 2021.

’Vastarinta’ oli ensimmäinen organisaatio, joka ymmärsi keskeisen infrastruktuurin merkityksen ja sen vaikutuksen Lukašenkan hallintoon. Ymmärsimme esimerkiksi, kuinka venäläiset joukot voivat hyödyntää rautatieverkostoa”, Šemetovets kertoo.

Šemetovets lisää, että jos hallintoa ei voi avoimesti vastustaa, niin ainoa tapa taistella sitä vastaan ovat tällaiset junaliikennettä hidastavat partisaaniteot, jotka eivät uhkaa ihmisten henkeä.

”Toimintamme ei uhkaa kansalaisten henkeä ja terveyttä, vaan hidastaa junien kulkua tai pysäyttää ne. Tällaisilla toimilla pystyimme viivästyttämään etelään liikkuvia venäläisiä sotilasjunia.”

Myöhään illalla maaliskuun alussa valkovenäläinen Sergei Glebko laittoi kolme lastaan nukkumaan kotonaan Stolbtsissa. Sen jälkeen mies nautti yhdessä vaimonsa Jekaterinan kanssa alkoholia ja lähti kaupunkinsa rautatien varteen.

Siellä hän sytytti tuleen pari ratapölkkyä ja kuvasi teon matkapuhelimellaan.

Tämä asiasta tiedetään sisäministeriön raporttien perusteella. Ministeriö julkaisi ”katumusvideon”, jolla Glebko tunnustaa tekonsa.

Videolla näkyy, että miestä on hakattu ja että hänellä on tuoreita mustelmia otsassa ja nenässä.

”Olin nähnyt jo riittävästi eri Telegram-kanavien sisältöä ja halusin osoittaa tukeni [oppositiomielisille rautatietyöntekijöille]. Siksi sytytin ne pölkyt”, kertoo Glebko.

Häntä syytetään rikoslain terroritekoa koskevan 289 pykälän nojalla. Hän odottaa oikeudenkäyntiä tutkintavankilassa Minskissä. Glebkoa uhkaa mahdollisesti myös kuolemantuomio, mutta tämä riippuu siitä, mitä kohtaa pykälästä sovelletaan.

Oppositiovaikuttaja Svjatlana Tsihanouskaja, joka haastoi istuvan presidentin Aljaksandr Lukašenkan vaaleissa 2020, asuu nykyään Puolassa.

”Erikoisoperaatiot, joilla pysäytetään rautatie­liikenne sekä erilaiset öisin toteutettavat sabotaasi­toimet ovat kaikki Peramoga-suunnitelman testausta”, totesi Svjatlana Tsihanouskajan toimiston ulko­suhteiden osasto­päällikkö Aleksandra Logvinova lehdistö­konferenssissa maaliskuussa.

Peramoga-suunnitelman virallisen sivuston mukaan ByPol-liike on luonut Peramogan itse Tsihanouskajan toimeksi­annosta.

Peramoga-suunnitelman edustaja kertoo, että suunnitelmaan kuuluu erilaisia toimia, mukaan lukien [rautatie]infrastruktuuriin kohdistuvia toimia.

”Toimintamme ei uhkaa kansalaisten henkeä ja terveyttä, vaan hidastaa junien kulkua tai pysäyttää ne. Tällaisilla toimilla pystyimme viivästyttämään etelään liikkuvia venäläisiä sotilasjunia”, Peramoga-suunnitelman edustaja kertoo.

Sergei Glebkon toteuttama pölkkyjen polttaminen ei tämän mukaan kuitenkaan kuulunut suunnitelmaan, vaan kyse oli itsenäisestä toiminnasta.

Peramogan edustajan mukaan maaliskuun 5. päivän jälkeen venäläiset junat eivät sen toimien seurauksena kulkeneet Valko-Venäjällä yli viikkoon:

”Ilmeisesti he pelkäsivät radikaalimpia tekoja”.

Meduzan haastateltavat vakuuttavat, että suunnitelman osallistujia eivät pelota Valko-Venäjän rikoslakiin tehdyt muutokset, joilla kuolemantuomio terrori-iskun yrityksestä otetaan käyttöön:

”Valko-Venäjällä ei ole todellista lakia. Jos [viranomaiset] vaativat kuolemantuomiota, se pannaan täytäntöön joka tapauksessa”, Juliana Šemetovets uskoo.

Meduzalle kirjoittanut Anja Perova.

HS:ssä suomennosta on tiivistetty ja editoitu. Editoija: Elina Saarilahti

Alkuperäinen juttu on luettavissa täällä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat