Tuore raportti maalaa kauhistuttavan kuvan Venäjän hirmuteoista Ukrainassa

Venäjä pakenee velvoitteitaan luovuttamalla sota­vankeja Donetskin ja Luhanskin ”kansan­tasavalloille”, jotka voivat tehdä heille mitä tahansa, kertoo tuore raportti. Jutussa käytetyt kuvat voivat järkyttää.

Butšasta kadulta löytynyt ruumis, jonka kädet oli sidottu taakse valkoisella liinalla. Paikallisten mukaan venäläiset sotilaat ampuivat hänet. Kuva on otettu huhtikuussa.

14.7. 19:04 | Päivitetty 15.7. 7:22

Venäjä on todennäköisesti syyllistynyt vakaviin ja toistuviin ihmisoikeus­loukkauksiin hyökkäyssotansa aikana Ukrainassa.

Asia käy ilmi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin osallistujamaiden tilaamasta tuoreesta raportista.

Sen mukaan Venäjä on hyökännyt tahallaan siviilikohteisiin, kuten asuintaloihin, sairaaloihin, kouluihin, päiväkoteihin, ydinvoimaloihin ja kirkkoihin.

Lisäksi Venäjä on kohdennetusti tappanut siviilejä, kuten toimittajia, ihmisoikeus­aktivisteja ja paikallisia pormestareita. Ihmisiä on myös pidätetty laittomasti, siepattu ja pakotettu pakenemaan.

Raportissa mainitaan erikseen Butšan ja Irpinin tapahtumat. Tapetuissa siviileissä on ollut selviä merkkejä kidutuksesta ja pahoinpitelystä. Ruumiita on kohdeltu epä­kunnioittavasti.

Venäjän julmuuksien laajuus paljastui, kun miehitysjoukot vetäytyivät Kiovan alueelta maaliskuun lopulla. Poliisi löysi alueelta 900 siviilin ruumiit, joista 350 pelkästään Butšasta. Poliisin mukaan 95 prosenttia ihmisistä oli ”yksinkertaisesti teloitettu”.

Butšasta löytyi myös kidutuskammioita, joita oli ilmeisesti käytetty teloituksiin.

Rikostutkijat ja vapaaehtoiset kartoittivat siviilikuolemia ja keräsivät todistusaineistoa sotarikoksista Butšassa huhtikuun 6. päivänä.

Raportissa tarkasteltiin ajanjaksoa huhtikuun alusta juhannukseen. Moni raportissa mainituista loukkauksista on paljastunut kevään ja kesän aikana sotauutisten seuraajille.

”Raportin lisäarvo on, että se on riippumaton asiantuntija­tutkimus, jossa yritetään käyttää erilaisia lähteitä ja todisteita sekä vetää johtopäätöksiä siitä, mitä Ukrainassa on saattanut tapahtua”, sanoo Suomen Etyj-valtuuskunnan jäsen, poliittisten asioiden neuvos Sebastian Gahnström HS:lle.

Hän nostaa raportista esille kaksi uudehkoa löydöstä. Ensinnäkin asiantuntijat löysivät todisteita ukrainalaisten pakkosiirroista Venäjälle.

Venäjä on ohjannut ukrainalaisia siviilejä esimerkiksi Bezimennen ”suodatusleirille” Donetskiin, missä heitä on kuulusteltu ja määrätty nöyryyttäviin ruumiintarkastuksiin.

Osa ihmisistä on sittemmin lähetetty Venäjän syrjäseuduille, toiset Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltoihin”. Heidän kohtaloistaan tiedetään vähän, mutta joitakin ihmisiä on raportin mukaan pidätetty tai jopa murhattu.

Toiseksi selvisi, että Venäjä sysää vastuuta ihmisoikeus­kysymyksissä niin sanotuille ”kansantasavalloille”. Näin se on toiminut esimerkiksi lähettämällä sotavankeja Donetskiin, missä heille luettiin kuolemantuomio ilman mahdollisuutta reiluun oikeudenkäyntiin.

”Kansantasavaltojen kautta Venäjä ikään kuin pääsee irti omista velvollisuuksistaan”, Gahnström sanoo.

Lue lisää: Donetskin ”kansantasa­vallassa” kuolemaan tuomittu brittimies: Teloitus on lähellä

Lue lisää: Ukrainassa viitteitä väestön pakko­siirroista, ihmisiä viedään ”suodatus­leireille” ennen siirtoa Venäjälle

Lue lisää: CNN: Ukrainalaisia viety ”suodatus­leirien” kautta jopa Venäjän syrjä­seuduille

Tietoja raporttia varten kerättiin muun muassa haastatteluilla, kansainvälisten organisaatioiden raporteista, kansalaisjärjestöiltä ja medialähteistä.

Lisäksi kaksi riippumatonta asiantuntijaa vieraili Kiovassa, Butšassa, Irpinissä ja Hostomelissa. He tapasivat viranomaisia ja useita silminnäkijöitä, jotka kertoivat miehitysoloista.

Etyjiin kuuluva Venäjä ei tehnyt yhteistyötä raportin tekijöiden kanssa. He lähettivät Venäjän pysyvälle Etyj-edustustolle kutsukirjeen, johon ei kuitenkaan vastattu.

Sama on tapahtunut aiemminkin. Venäjä ei osallistunut Tšetšenian seksuaali­vähemmistöjen tilanneraportin tekoon vuonna 2018.

Gahnström ei näe tällä kertaa Venäjän kieltäytymisessä suurta ongelmaa, koska asiantuntijat pääsivät Ukrainaan tekemään työnsä. Yhteistyöstä olisi silti ollut hyötyä myös Venäjälle, hän pohtii.

”Ukraina on käynnistänyt selvityksiä, mutta vastaavaa ei voi vielä sanoa Venäjästä.”

Raportissa keskitytään voimakkaasti Venäjän laiminlyönteihin, mutta myös Ukraina saa moitteita esimerkiksi sotavankien, kaatuneiden venäläisten sekä sukupuoli- ja seksuaali­vähemmistöjen epäasiallisesta kohtelusta.

Olisiko selvitys ollut moniäänisempi, jos Venäjä olisi auttanut? Gahnström toteaa, että kysymys on täysin oikeutettu mutta varoittaa samalla tasapuolisuus­harhasta.

Ukrainan virheitä ei pidä vähätellä, mutta Venäjän epäiltyjen loukkausten määrä on yksinkertaisesti valtaisa – eikä se vaikuta halukkaalta selvittämään niitä.

”Ukraina on käynnistänyt selvityksiä, mutta vastaavaa ei voi vielä sanoa Venäjästä, koska ei ole tietoa.”

Raportti on toteutettu Moskovan mekanismiksi kutsutun työkalun avulla, ja se on Etyjin toinen vastaava selvitys sodan ihmisoikeus­loukkauksista.

Venäjän hyökkäyssodan alettua 45 Etyj-maata pyysi Ukrainalta Moskovan mekanismin käynnistämistä ihmisoikeus­loukkausten selvittämiseksi. Ukraina nimitti tätä varten riippumattomat asiantuntijat.

Etyj toimii niin kutsutun konsensusperiaatteen mukaisesti, eli osallistujamaat tekevät päätökset yksimielisesti. Vuonna 1991 perustettu Moskovan mekanismi on poikkeus tähän.

”Silloin todettiin, että ihmisoikeudet ovat sen verran tärkeitä, etteivät ne voi koskaan olla vain yhden maan sisäinen asia, vaan ne koskettavat kaikkia osallistujavaltioita.”

Kuolleen siviilin käsi näkyi joukkohaudasta Butšassa huhtikuun 8. päivänä otetussa kuvassa.

Gahnström muistuttaa, että Etyj on poliittinen järjestö ja Moskovan mekanismin tarkoitus on saada osapuolet poliittisesti tilivelvollisiksi.

Etyj ei siis itse voi aloittaa toimenpiteitä raportin pohjalta, mutta selvitys voi auttaa muita kansainvälisiä organisaatioita, kuten YK:ta, ratkaisuissaan. Rikosvastuun määrittely ja rangaistusten langettaminen kuuluvat oikeuslaitoksille.

”Raportti antaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kehikon mediatiedoille: milloin joku asia on ihmisoikeusloukkaus, milloin se on kansainvälisen oikeuden loukkaus, milloin se on rikos ihmisyyttä vastaan.”

”Tässä on osoitettu, että on isoja ongelmia ja Venäjän toimista pitää käynnistää kansainvälisiä selvityksiä muiden mekanismien kautta.”

Kuolleiden siviilien ruumiita lojui maaliskuussa kaduilla Irpinissä lähellä Kiovaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat