EU-komissio on huolissaan median toimintavapaudesta – laaja raportti käy läpi joka jäsenmaan oikeusvaltion tilan

Komissio antaa kolmannessa oikeusvaltioraportissaan ensi kertaa suosituksia jäsenmaille. Suomi saa kehotuksen harkita lainsäädäntöä vaikutusvallan väärinkäytöstä.

EU-komissaari Věra Jourová vastaa komissiossa arvoista ja avoimuudesta.

13.7. 14:15 | Päivitetty 13.7. 15:24

Bryssel

EU:n komission kolmannen kerran julkistama raportti oikeusvaltion tilasta jäsenmaissa painottaa aiempaa enemmän median toimintavapautta.

Erityisenä huolenaiheena on julkisen palvelun media, esimerkiksi yleisradioyhtiöt, joiden itsenäisyyden ja riittävän rahoituksen komissio vaatii turvaamaan.

Kiitosta tulee siitä, että useissa jäsenmaissa on noudatettu komission toiveita parantaa toimittajien turvallisuutta ja mahdollisuutta tehdä työtään häiriöttä.

Arvoista ja avoimuudesta vastaavan komissaarin Věra Jourován mukaan useat jäsenmaat ovat myös lisänneet median omistuksen läpinäkyvyyttä, kuten komissio on toivonut.

”Mutta toivomisen varaa on edelleen. Joissakin maissa ei esimerkiksi ole selvää näkyvyyttä siihen, millä summilla valtio ostaa mainoksia tiedotusvälineistä”, Jourová sanoi toimittajatapaamisessa, johon HS osallistui.

Huolena on, että mainostulojen avulla valtio ja sen kontrollissa olevat yhtiöt suosivat tiettyjä tiedotusvälineitä.

Jourován mukaan erityisesti Tšekin, Slovakian ja Kyproksen julkisen palvelun mediayhtiöissä nimitykset eri tehtäviin näyttävät politisoituneen voimakkaasti.

EU-maista raportin keskiössä ovat aiempien kertojen tapaan erityisesti Unkari ja Puola, joiden oikeusvaltiopuutteisiin muut jäsenmaat, komissio ja EU-parlamentti ovat jo pitkään yrittäneet puuttua käytössään olevin keinoin.

Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa muun muassa riippumattomia ja itsenäisiä tuomioistuimia, korruption torjuntaa ja lehdistönvapautta.

Oikeusvaltioraportti on yksi ennaltaehkäisevistä keinoista, joilla EU yrittää vaikuttaa jäsenmaihin. Jourován mukaan raportti on osaltaan lisännyt keskustelua ja tietoisuutta oikeusvaltioperiaatteesta.

Puolan ja Unkarin suhteen EU on edennyt siihen pisteeseen, että se on alkanut jarruttaa EU:sta näille maille annettavaa rahoitusta. Sillä näyttää olevan jo vaikutusta.

”Raportti auttaa tunnistamaan myös puutteita lainsäädännössä EU-tasolla ja kansallisella tasolla. Media on tästä hyvä esimerkki. Meidän pitää tehdä enemmän toimittajien suojelemiseksi uhkailulta ja painostukselta”, Jourová sanoo.

Komissio on jo laittanut liikkeelle lakiehdotuksen, jonka tarkoituksena on suojella toimittajia häirintätarkoituksessa nostetuilta kanteilta eli niin sanotuilta Slapp-kanteilta. Syksyllä on tulossa komission esitys median vapaudesta.

Oikeusvaltioraportti antaa ensi kertaa maakohtaiset suositukset jokaiselle jäsenmaalle. Suomen komissio toivoo vahvistavan korruptionvastaisia lakeja, erityisesti niin, että vaikutusvallan kauppaamisesta tulisi rangaistavaa.

Tätä on Suomessa selvitetty vuonna 2014, mutta kriminalisointiin ei lopulta päädytty.

Vaikutusvallan kauppaaminen tai väärinkäyttö lasketaan rakenteelliseksi korruptioksi. Suomessa lausunnolle lähetetyssä ehdotuksessa kauppaamisrikokseen olisi syyllistynyt, jos tarjoaa toiselle palkkion siitä, että tämä vaikuttaa epäasiallisesti virkamiehen tai kansanedustajan tai heihin rinnastettavien henkilöiden päätöksentekoon.

Rikokseen olisi syyllistynyt myös, jos pyytää palkkiota tällaisesta vaikuttamisesta.

Sitten viime vuoden raportin komissio on pitkän viivyttelyn jälkeen aloittanut Unkarin kanssa prosessin, jonka päätepisteenä voi olla se, että Unkari menettää EU-tukensa.

Lue lisää: EU ottaa Unkarin virallisesti luupin alle – maan hallituksen on vastattava epäilyihin tuki­rahojen väärinkäytöstä

Unkari ei myöskään ole saanut vielä nostaa EU:n elpymisvälineen kautta luvattuja tukia. Sille olisi luvassa seitsemän miljardia euroa.

Jourován mukaan neuvottelut elvytysrahoista jatkuvat Unkarin hallituksen kanssa.

EU-parlamentin kansalaisvapauksien valiokunta julkisti keskiviikkona sopivasti samaan aikaan hyvin kovasanaisen raportin Unkarista, jossa se katsoo oikeusvaltion tilanteen koko ajan huonontuneen myös siksi, että EU on vitkastellut vastatoimissaan.

Puola sen sijaan sai komissiolta aiemmin myönteisen arvion elvytyssuunnitelmastaan, jonka perusteella sille olisi luvassa liki 24 miljardin euron tuet ja yli 11 miljardin euron lainat.

Ehtona on, että Puolan on lakkautettava kiistanalainen tuomareiden kurinpito­lautakunta ja peruutettava kaikki sen antamat tuomiot. Lisäksi komissio vaatii, että jatkossa ei saa seurata kurinpidollisia toimia, jos tuomari esimerkiksi vetoaa Euroopan tuomio­istuimeen.

Lue lisää: Puola purkaa kiistellyn tuomareiden rankaisu­järjestelmän – toiveena saada viimein EU:sta pyydetyt elvytys­rahat

Puola on antanut lakiesityksen, jossa kurinpitolautakunta on tarkoitus lopettaa. Se on Jourován mukaan vasta ensimmäinen askel oikeaan suuntaan seitsemän vuoden huonon kehityksen jälkeen.

”Mutta haluan olla täysin varma, että tuomarit eivät saa enää seurauksia päätöstensä sisällön takia. Komissio arvioi nyt Puolan lakiesitystä”, Jourová sanoo.

”Puolan on täytettävä täysin komission ehdot.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat