Tukholman käräjäoikeus antoi elinkautisen tuomion Iranin vuoden 1988 teloituksista: ”Miksi toinen niihin osallistunut saa jatkaa presidenttinä”, kysyy oppositio­aktivisti

Todisteita iranilaista Nouria vastaan kerännyt Iraj Mesdaghi pakeni teloituksia Ruotsiin vuonna 1994. Hänen ja muiden aktivistien mukaan Iranin istuvassa hallinnossa on useita samoihin rikoksiin syyllistyneitä.

Mielenosoittajat reagoivat ilolla kuultuaan Hamid Nourin saamasta tuomiosta Tukholman käräjäoikeuden ulko­puolella 14. heinäkuuta.

15.7. 17:51

Tukholman käräjäoikeudessa tuomittiin eilen torstaina elinkautiseen vankeuteen Iranin kansalainen Hamid Nouri.

Asiasta raportoivat muun muassa uutistoimistot Reuters ja AFP. HS julkaisee syytetyn nimen rikosten vakavuuden ja tapauksen laajuuden vuoksi.

Nourin tuomio annettiin kansainvälisen lain vakavasta rikkomuksesta sekä murhasta. Käräjäoikeuden mukaan Nouri oli yhteisymmärryksessä muiden kanssa toteuttanut Iranin vuoden 1988 joukkoteloituksia.

Nouri toimi vuonna 1988 juristina ja Karajissa sijaitsevan Gohardashtin vankilan varajohtajan apulaisena. Hän on Reutersin mukaan ensimmäinen, joka on saatu oikeuden eteen vuoden 1988 teloituksista.

Tukholman käräjäoikeuden piirros elinkautiseen tuomitusta Hamid Nourista ja asianajajasta Thomas Soderqvistista.

Heinä–syyskuussa 1988 toteutetuissa teloituksissa kuoli tuhansia poliittisia vankeja ympäri Irania. Vangit kuuluivat iranilaiseen Kansan mujahedin (MEK) -järjestöön tai tukivat sitä. Iran ei ole tunnustanut teloituksia.

MEK vastusti ja vastustaa edelleen Iranin nykyistä islamilaista tasavaltaa. Järjestö on ennen harjoittanut terrorismia, mutta ilmoittanut myöhemmin lopettaneensa iskut. Euroopan unionissa MEK luokiteltiin terroristijärjestöksi vuosina 2002–2009.

Nykyisin Iranin oppositio toimii etenkin maanpaossa ulkomailla. Sillä on myös MEK:istä erillinen, mutta siihen yhteydessä oleva järjestö Iranin kansallinen vastarintaneuvosto (NCRI).

Ruotsissa Nouria vastaan nostetuissa syytteissä teloitusten uhreja nimettiin yhteensä 110. NCRI:n mukaan teloituksissa arvioidaan kuolleen 30 000 ihmistä.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on arvioinut uhreja olevan ainakin 5 000, mutta on Reutersin mukaan todennut raportissaan, että määrä voi olla suurempi.

Lue lisää: ”110 teloitusta on toki paljon, mutta vasta pieni osa” – Iranin ulkomailla toimiva oppositio haluaa myös presidentti Ebrahim Raisin syytteeseen vuoden 1988 joukkoteloituksista

Elinkautiseen tuomittu Nouri on aiemmin kiistänyt kaikki häntä vastaan nostetut syytteet.

Hänen asianajajansa Daniel Marcus kommentoi Reutersille sähköpostitse, että Nourin puolustus tulee nyt käymään tuomion läpi yksityiskohtaisesti.

”Tulemme valittamaan tuomiosta”, Marcus sanoi Reutersin mukaan.

Iranin hallinto on leimannut Tukholman käräjäoikeuden tuomion poliittiseksi ja vaatii Nourin vapauttamista.

”Iran on täysin varma, että Nourin tuomio oli poliittisesti motivoitunut, ja että se ei ole lainvoimainen”, Iranin ulkoministerin tiedottaja Nasser Kanaani sanoi lausunnossaan Reutersin mukaan.

Oppositioaktivisti ja kirjailija Iraj Mesdaghi (kolmas vasemmalta) helmikuussa 2019 Toimittajat ilman rajoja -järjestön tiloissa Pariisissa, Ranskassa. Vierellä oli muita iranilaisaktivisteja sekä RSF:n henkilökuntaa: Reza Moini, Taghi Rahmani, Monireh Baradaran, Shirin Ebadi ja Christophe Deloire.

Nourin oikeuden eteen päätymistä on ajanut Ruotsissa muun muassa Iraj Mesdaghi.

Lue lisää: Sotarikoksista ja murhista syytetty iranilaismies houkuteltiin Ruotsiin lupauksilla luksus­risteilystä, kiistää syyllisyytensä

Mesdaghi on itse vuoden 1988 teloituksista selvinnyt entinen poliittinen vanki, joka pakeni Iranista Ruotsiin vuonna 1994. Mesdaghin lisäksi asianomaisia on ollut mukana useita kymmeniä.

”Kysymme kansainväliseltä yhteisöltä, miksi Nouri tuomittiin, mutta saman komission aktiivinen jäsen saa jatkaa presidenttinä ja toivotetaan tervetulleeksi vierailuille muihin maihin”, Mesdaghi kertoo puhelimitse HS:lle.

Iranin oppositiojärjestöt käyttävät teloituksia määränneestä elimestä termiä ”kuolemakomissio”.

Mesdaghin mukaan Iranin presidentti Ebrahim Raisi nousi Nourin oikeudenkäynnissä esille ”satoja kertoja”.

”Nyt annettu tuomio koski vain Gohardashtin vankilaa, mutta Raisi osallistui tapahtumiin toisissa vankiloissa”, Mesdaghi sanoo.

Raisi toimi vuoden 1988 tapahtumien aikaan apulaissyyttäjänä. Hän on kiistänyt osallisuutensa komiteaan.

Lue lisää: Ihmisoikeus­rikkomuksista syytetty Iranin uusi presidentti Raisi: ”Olen aina puolustanut ihmis­oikeuksia”

Lue lisää: Iranin presidentiksi on pedattu jo ennen äänestystä Ebrahim Raisi, joka tuli tunnetuksi poliittisten oikeudenkäyntien syyttäjänä – näin iranilaiset itse kommentoivat tilannetta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat