Tutkija: Viime viikkoina yleistyneet iskut siviilikohteisiin ovat Venäjän keino muistuttaa, että sota ei ole ohi

Sotatieteiden dosentti epäilee, että siviilikohteisiin osuvat iskut voivat jopa lisääntyä, kun sota edelleen pitkittyy.

Vinnytsjaan iskeytyi torstaina Venäjän ohjuksia, minkä seurauksena ainakin 23 ihmistä kuoli.

15.7. 20:14

Kuluneen viikon aikana ainakin neljässä Venäjän iskussa siviilikohteisiin on kuollut siviilejä. Kaikki iskut vahingoittivat asuinrakennuksia.

Viime lauantaina 45 siviiliä kuoli iskussa Tšasiv Jarissa. Maanantaina kolme siviiliä kuoli iskussa Harkovassa. Torstaina 23 siviiliä kuoli iskussa Vinnytsjaan. Lisäksi yksi siviili kuoli iskussa torstaina Bakhmutissa.

Lisäksi siviilikohteisiin osuneet iskut ovat haavoittaneet ihmisiä ainakin Mykolajivssa ja Zaporižžjassa.

Venäjän tekemä siviilikohteiden pommittaminen on suunnitelmallista. Näin kertovat ainakin yhdysvaltalainen sodantutkimusinstituutti ISW raportissaan ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyji raportissaan.

Lue lisää: Tuore raportti maalaa kauhistuttavan kuvan Venäjän hirmuteoista Ukrainassa

Myös sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustus­korkea­koulusta pitää iskuja siviilikohteisiin osin suunnitelmallisina.

”Venäjä on piittaamaton iskujen aiheuttamista siviiliuhreista. Mielestäni siviilikohteisiin iskemistä voidaan pitää strategiana, koska iskujen tarkoituksena on terrorisoida Ukrainaa ja ukrainalaisia”

Viime lauantaina 45 siviiliä kuoli iskussa Tšasiv Jarissa, joka sijaitsee melko lähellä rintamalinjaa.

Viime aikoina iskujen määrä on saattanut Käihkön mukaan hieman kasvaa. Syynä on, että Venäjä ei ole juurikaan edennyt itä-rintamalla.

”Venäjä muistuttaa ilmaiskuilla, että sota ei ole ohi, vaikka Lysytšanskin jälkeen rintamalinjat eivät ole juuri edenneet.”

Joukkojen keräämisen ja siirtelyn ajan Venäjä on keskittynyt pommittamaan Ukrainan kohteita rintamalinjan takana. Esimerkiksi Vinnytsja sijaitsee kaukana itäisestä rintamalinjasta.

”Iskut ovat voineet lisääntyä viime päivinä sen takia, että rintamalinjoilla ei ole yksinkertaisesti ollut paljon liikehdintää, koska Venäjä ottaa vähän happea ennen jatkoa”, Käihkö sanoo.

Ukrainalaisten terrorisoimisen lisäksi Venäjä pyrkii iskuilla Käihkön mukaan tuhomaan Ukrainan taloutta. Siksi Venäjä iskee rintamalinjojen taakse tehtaisiin, viljavarastoihin ja logistiikkakohteisiin

Taloudellisten edellytysten tuhoaminen kurjistaa Ukrainaa ja vähentää sen resursseja sotatoimiin.

Perimmäinen tavoite on pakottaa Ukraina rauhaan.

Yhteiskunnan jaksamisen horjuttaminen on pitkittyvässä sodassa tärkeää. Voi olla, että sodan jatkuessa iskut siviilikohteisiin ja niiden lähettyville vain lisääntyvät, arvioi Käihkö.

”Venäjälle on myös eduksi, että iskut osuvat vähän sattumanvaraisesti, koska sitten niihin on vaikea varautua.”

Venäjä osuu siviilikohteisiin myös tähdätessään sotilaskohteisiin.

Ukrainalla on sotilaskohteita ja esimerkiksi asetehtaita kaupungeissa. Venäjä yrittää tuhota näitä ja esimerkiksi logistiikkakohteita. Se on pitänyt sotilaskohteena muun muassa junavarikkoa, jossa on korjattu mahdollisesti panssarijunia.

Venäjä ei enää pysty kohdistamaan iskujaan yhtä hyvin kuin aikaisemmin, kertoo Käihkö.

”Venäjän täsmäaseet alkaa olla loppu joten se on alkanut käyttää aseita, jotka eivät ole hirveän tarkkoja. Se on vähän sellaista onnenkauppaa osuuko isku sitten kerrostaloon, tehtaaseen vai puistoalueelle.”

Kun yhdistetään Ukrainan sotilaskohteet kaupunkien läheisyydessä ja Venäjän huono tähtäyskyky tuloksena on inhimillisiä katastrofeja. Esimerkiksi Krementšukin kaupungissa, jossa tapahtui tuhoista isku ostoskeskukseen, sijaitsee myös kohde, jota Venäjä voisi pitää sotilaskohteena. Iskussa kesäkuun lopulla kuoli yli 20 siviiliä.

Venäjän aseiden yhä huvetessa osumat siviilikohteisiin voivat edelleen lisääntyä.

”Venäjälle on myös eduksi, että iskut osuvat vähän sattumanvaraisesti, koska sitten niihin on vaikea varautua.”

Sotatieteiden dosentti muistuttaa, että Ukraina korostaa tarkoituksella siviiliuhreja vaatineita iskuja. Samalla se koittaa häivyttää tietoja mahdollisesti lähellä olleista sotilaskohteista.

Ukrainan apulaissisäministeri Jevgeni Jeninin mukaan Venäjä olisi iskenyt sodan aikana 17­300 siviilikohteeseen, kun taas sotilaskohteisiin olisi isketty hieman yli 300 kertaa.

Käihkön mukaan mielenkiintoista on, että Ukraina kerää ja jakaa tietoa paljon sen kärsimistä iskuistaan ja sotarikoksista. Aikaisemmista sodista ei ole kerätty yhtä paljon tarkkaa tietoa, jota voitaisiin käyttää myöhemmin oikeudessa.

”Kun me olemme tietoisia näistä tapahtumista, on meillä myös moraalinen vastuu huolehtia, että Venäjä joutuu edesvastuuseen teoistaan.”

Ukrainan sodasta voisi tulla kerätyn informaation ansioista ennakkotapaus sodasta, jossa sotarikoksia tehneet päätyvät lopulta tuomittaviksi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat