Iranilainen Hamid Nouri tuomittiin torstaina Tukholman käräjäoikeudessa elinkautiseen vankeuteen Iranissa vuonna 1988 tehdyistä, kansainvälistä lakia rikkoneista teloituksista.
Iranilaiset oppositioaktivistit sekä ihmisoikeusjärjestöt väittävät teloituksissa kuolleen tuhansia poliittisia vankeja.
Iranin hallinto ei tunnusta teloituksia ja torjui Ruotsissa annetun tuomion odotetusti ”poliittisena”. Iranin ulkoministeriö myös vaati jälleen Nourin vapauttamista.
Iranin ulkomailla toimivat oppositioryhmät vaativat presidentti Ebrahim Raisin eroa. Hän toimi vuoden 1988 teloituksien aikaan apulaissyyttäjänä.
Huolta on koko vuonna 2019 alkaneen prosessin aikana herättänyt se, millä keinoin Iranin hallinto tulee painostamaan Ruotsia.
Iranissa on viime vuosina toistuvasti vangittu maan omien kansalaisten lisäksi myös ulkomaalaisia sekä useita kaksoiskansalaisia. Aiheesta raportoivat esimerkiksi uutistoimistot Reuters ja AFP.
Ruotsin ulkoministeriö ilmoitti Reutersin mukaan 6. toukokuuta, että yksi 30-vuotias ruotsalainen mies oli vangittu Iranissa. Aftonbladetin saamien tietojen mukaan kyseessä oli muiden ruotsalaisten kanssa matkalla ollut turisti.
Ruotsin ulkoministeriö kehotti 23. kesäkuuta välttämään kaikkea matkustamista Iraniin ”turvallisuustilanteen vuoksi”. Varoitus on voimassa toistaiseksi.
HS uutisoi ulkomaalaisten turistien vangitsemisista syksyllä 2019. Tuolloin Suomen ulkoministeriön kanta oli, että Iranin viranomaisten toiminta ja laintulkinta ”saattavat olla mielivaltaisia kaikkialla maassa”.
Iranissa vangitun tutkijan Ahmadreza Djalalin vapauttamista vaadittiin mielenosoituksessa Tukholmassa 14. toukokuuta 2022.
Teloitusuhan alla Iranissa on AFP:n mukaan tällä hetkellä kaksi ruotsalais-iranilaista henkilöä.
Toinen heistä on tutkija ja lääkäri Ahmadreza Djalali. Hänet pidätettiin vierailulla Iranissa vuonna 2016 ja tuomittiin myöhemmin vakoilusta.
Toukokuussa 2022 Iran ilmoitti Reutersin mukaan jälleen, että Djalali teloitettaisiin. Kuolemanrangaistuksen täytäntöönpano on kuitenkin ollut lähellä jo aiemminkin, esimerkiksi marraskuussa 2020.
Samaan aikaan, kun Ruotsissa annettiin Nourin tuomio, Belgiassa harkitaan terrorismista tuomitun iranilaisen diplomaatin luovuttamista Iraniin.
AFP uutisoi 11. heinäkuuta, että Belgian hallinto on alustavasti suostunut Iranin vaatimukseen vapauttaa iranilainen diplomaatti Asadollah Assadi. Antwerpenin tuomioistuin tuomitsi Assadin 20 vuoden vankeuteen terrorismista kesäkuussa 2021.
Tuomio liittyi pommi-iskun suunnitteluun. Isku olisi kohdistunut maanpaossa toimivaan iranilaiseen oppositiojärjestö NCRI:n mielenosoitukseen 30. kesäkuuta 2018.
Mielenosoituksessa oli ranskalaislehti Le Monden mukaan läsnä kymmeniätuhansia osallistujia sekä useita eurooppalaisia poliitikkoja.
Belgian ja Iranin hallintojen välistä sopimusta kritisoiva mielenosoitus vaati parlamenttia hylkäämään sopimuksen Iranin ”terroristisen” hallinnon kanssa Brysselissä, Belgiassa 14. heinäkuuta.
AFP:n mukaan Belgian hallitus on kehottanut parlamenttia hyväksymään ”tuomittujen henkilöiden siirtämistä” koskevan kahdenvälisen sopimuksen Iranin kanssa.
Belgian hallinnon suunnitelmasta on Le Monden ja AFP:n lisäksi raportoinut myös belgialaislehti De Standaard.
Mediatietojen mukaan kiistelty sopimus tarkoittaisi käytännössä vanginvaihtoa: Assadi vapautettaisiin, jotta Iran vapauttaisi tutkija Djalalin sekä belgialaisen avustustyöntekijä Olivier Vandecasteelen.
Vandecasteele työskenteli Britannian yleisradio BBC:n mukaan Iranissa muun muassa Norwegian Refugee Council -avustusjärjestölle.
Belgialainen, Iranissa työskennellyt avustustyöntekijä Olivier Vandecasteele kuvassa, jonka Vandecasteelen perhe on luovuttanut median käyttöön.
Hänet pidätettiin AFP:n mukaan Iranissa helmikuun lopulla 2022. Myös Vandecasteelea pidetään vangittuna ”vakoilusyytösten” vuoksi.
Sopimus, joka mediatietojen mukaan vapauttaisi Assadin ja saattaisi johtaa myös Vandecasteelen ja Djalalin vapauttamiseen, vaatii vielä Belgian parlamentin alahuoneen hyväksynnän.
Iranin ja Belgian välistä sopimusta ovat kritisoineet useat ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty. Amnestyn mukaan eurooppalaisten hallintojen epäonnistuminen on osittain johtanut siihen, että Iran jatkaa painostamista vangituilla sivullisilla.
Sopimuksen perumista vaativat Radio Free Europe -median mukaan myös 11 iranilaista ihmisoikeusjärjestöä. Lisäksi sopimusta on vastustettu Belgiassa järjestetyssä mielenosoituksessa.
EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell ja Iranin ulkoministeri Hossein Amir-Abdollahian pitivät Iranin ydinasesopimukseen liittyvän tiedotustilaisuuden Teheranissa, Iranissa 25. kesäkuuta.
Iranissa vangittujen ulkomaalaisten tarkkaa lukumäärää ei tiedetä.
Aiemmin heinäkuussa Iran esimerkiksi väitti pidättäneensä useita ulkomaalaisia vakoilun vuoksi. Britannia kuitenkin kumosi tiedot brittidiplomaatin osalta. Puolalaistutkija sen sijaan vahvistettiin pidätetyksi, mutta jo syyskuussa 2021.
Useat valtiot myös pitävät tiedot vangituista kansalaisistaan salassa vapauttamisesta käytyjen neuvottelujen vuoksi.
Aiemmin Iranin vangitsemista ulkomaalaisista on saatu vapautettua esimerkiksi brittiläis-iranilainen avustustyöntekijä Nazanin Zaghari-Ratcliffe. Hänet vangittiin Iranissa vuonna 2016 vakoilusta epäiltynä.
BBC:n mukaan Zaghari-Ratcliffen vapautuminen järjestyi maaliskuussa 2022 sen jälkeen, kun Britannia maksoi Iranille vuosikymmeniä vanhan, noin 400 miljoonan punnan eli noin 470 miljoonan euron suuruisen velan.
Velka liittyi 1970-luvulla Britannialta tilattuihin panssarivaunuihin, joista Iranille toimitettiin vain osa.
Ennen pääsyään takaisin Britanniaan Zaghari-Ratcliffe päästettiin koronapandemian vuoksi suorittamaan rangaistustaan nilkkapantavalvontaan. Hänen täytyi pysyä 300 metrin säteellä vanhempiensa kodista Teheranissa.
Lue lisää: BBC: Iranissa vapautettu brittiläis-iranilainen avustustyöntekijä pääsi Britanniaan