Venäläisten menetykset Ukrainassa ovat selvästi arvioitua suuremmat, uskovat suomalais­asiantuntijat

Tutkijat haastavat Britannian asevoimien komentajan esittämät luvut, joiden mukaan sodassa olisi tähän mennessä kuollut tai haavoittunut 50 000 Venäjän sotilasta.

Ukrainan sotajoukkojen tappioista on vielä Venäjän tappioitakin hankalampaa löytää tietoa. Kuva ukrainalaissotilaasta itäisten taisteluiden etulinjasta heinäkuussa.

18.7. 17:40

Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijan, majuri evp. Jukka Viitaniemen mukaan arvio 50 000 kuolleesta tai haavoittuneesta Venäjän puolella taistelleesta sotilaasta on todennäköisesti pahasti alakanttiin.

”Kun Ukraina väittää, että kaatuneita on nyt noin 38 000, niin suhdeluku olisi äärimmäisen huono. Modernissa sodankäynnissä tuhatta kuollutta pitäisi vastata noin 5 000 haavoittunutta tai jopa enemmän”, Viitaniemi sanoo.

Britannian asevoimien komentaja, amiraali Tony Radakin arvioi sunnuntaina Britannian yleisradioyhtiö BBC:n televisiohaastattelussa, että sodassa on tähän mennessä kuollut tai haavoittunut 50 000 Venäjän sotilasta.

Todellisia lukuja ei ole pystytty varmistamaan. Viitaniemen mukaan juuri Ukrainan ilmoittamat luvut ovat lähimpänä todellisuutta.

Lue lisää: Britannian asevoimien komentaja: Venäjä menettänyt lähes kolmanneksen maataistelu­­kyvystään

Ennen Venäjän Ukrainaan aloittamaa hyökkäystä arvioitiin, että rajalle lähetettiin ainakin 150 000 sotilasta. Jos Radakinin esittämä luku pitää paikkansa, voi se todella olla menettänyt kolmasosan koko hyökkäysvahvuudestaan alle viiden kuukauden sodankäynnin aikana.

Viitaniemen mukaan suurin osa kokonaistappioista, eli sodassa kuolleiden ja haavoittuneiden määrästä, on Venäjän maavoimien joukkoja, joiden vahvuus oli amerikkalaismedia CNN:n mukaan ennen sotaa noin 280 000.

Venäjä kärsi suuria tappioita jo hyökkäyksen kolmen ensimmäisen päivän aikana.

”Tästä saadaan kaksi johtopäätöstä. Ensimmäiseksi, Venäjällä oli täysin väärä kuva siitä, mitä sillä oli vastassa ja minkälaisesta taistelusta oli kyse. Toiseksi, kun tarkastellaan vuosikymmenten ja vuosisatojenkin historiaa, Venäjän asevoimille tappiot eivät ole kauheasti merkinneet. He ovat valmiita kärsimään suhteettoman suuria tappioita, mikä kuvastaa yksittäisen muun muassa sotilaan asemaa asevoimissa”, Viitaniemi sanoo.

Sodan alussa Ukrainan armeijan palveluksessa oli CNN:n mukaan noin 196 000 henkeä, Venäjän armeijan palveluksessa noin 900 000. Lisäksi Ukrainalla oli noin 900 000:n ihmisen reservi ja Venäjällä noin kahden miljoonan.

”Vaikka ihmishenkien menetys on traagista, se ei Venäjälle merkkaa oikein mitään.”

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri kertoo, että Venäjän kokonaistappioiden pitäisi Ison-Britannian tiedustelun ilmoittamien 25 000 kuolleen venäläissotilaan perusteella lähennellä jo vähintäänkin sataa tuhatta. Tämä olisi jo kaksi kolmasosaa Venäjän hyökkäykseen osallistuneista ja yli kolmasosa Venäjän koko maavoimien vahvuudesta.

Ukrainan ilmoittamien 38 000 kuolleen mukaan laskettuna tappioiden kokonaismäärä olisi jo yli 150 000.

Toverin mukaan tämän päivän sotilasmatematiikalla laskettuna haavoittuneiden määrän pitäisi olla 3–5 kertaa suurempi kuin kuolleiden määrän kun puhutaan Venäjän asevoimista. Länsimailla on Toverin mukaan paremmat suojavarusteet ja lääkintähuolto, joten niiden vastaava luku on normaalisti 8–9.

Toveri nostaa esille kalustotappioiden merkityksen. Radakinin mukaan Venäjä on menettänyt sodassa lähes 1 700 panssarivaunua ja lähes 4 000 panssariajoneuvoa. Toveri arvioi, että todellisuudessa luvut ovat jonkin verran pienemmät, mutta joka tapauksessa Venäjän maavoimat ovat menettäneet suuren osan modernista hyökkäyskalustostaan.

”Parhaasta kalustosta on menetetty merkittävä osa, jota ei pystytä korvaamaan vastaavalla kalustolla. Jos sodassa menetetään T72B3-panssarivaunu, jossa on ranskalainen lämpökamera, se pitää korvata vanhalla T72:lla, jossa on heikot pimeätoimintavälineet, sillä nykyaikaisia komponentteja ei länsimaista enää saa. Silloin mennään pimeässä lähes sokeana, eikä siinä ole lapsille enää kertomista”, Toveri sanoo.

Lue lisää: Miksi venäläisten panssari­vaunujen tornit lentävät kuin korkit? ”Kyseessä on suunnitteluvika”, sanoo tutkija CNN:lle

”Vaikka ihmishenkien menetys on traagista, se ei Venäjälle merkkaa oikein mitään. Venäjän diktatuuria ja [presidentti Vladimir] Putinia ei paljoa hetkauta, että 25 000 sotilasta kaatuu”.

”Pataljoona voi sulaa komppaniaksi ja jatkaa silti taisteluita, niin kuin Suomelle kävi talvisodassa.”

Toveri kuitenkin muistuttaa, että sekä Ukrainan että Venäjän parhaat sotilaat taistelivat ja heitä kaatui paljon sodan alkuvaiheessa. Yhdysvaltalainen Institute for the Study of War -ajatushautomo (ISW) kertoi keskiviikkona, että Kreml on todennäköisesti määrännyt Venäjän alueet muodostamaan ”vapaaehtoispataljoonia”.

”He näyttävät olevan aika vanhaa porukkaa. Kuukauden pikakoulutuksella heitetään linjaan, niin ei se mitään laadukasta joukkoa ole. Ennemminkin tykinruokaa, jolla täydennetään kuluneita joukkoja”, Toveri sanoo.

Toveri uskoo, että Ukraina on kärsinyt tappioita samaan tahtiin kuin Venäjä. Niistä on kuitenkin olemassa vieläkin vähemmän virallista tietoa kuin Venäjän tappioista.

Mutta mitä vaaditaan, että kaksipäisen kotkan niskat katkeavat? Viitaniemen mukaan ”vapaaehtoispataljoonien” perustaminen on merkki siitä, että jonkinlainen kipukynnys on jo ylitetty.

Toveri puolestaan kertoo, että sodankäynnin nyrkkisääntönä on, että 20–30 prosentin tappioiden jälkeen joukko on lyöty eikä kykene jatkamaan.

”Se ei kuitenkaan ole ihan näin yksiviivaista, ja riippuu paljon siitä, millä aikavälillä tappiot tulevat. Jos tappiot tulevat pikkuhiljaa, niin joukko pystyy jatkamaan taistelemista pitkäänkin. Pataljoona voi sulaa komppaniaksi ja jatkaa silti taisteluita, niin kuin Suomelle kävi talvisodassa. Jos tällainen tappio tulee tunnissa, se on lamaannuttava”.

Lue lisää: Raskaita tappioita kärsineet Ukraina ja Venäjä pelaavat kumpikin aikaa – ja ajan pelätään toimivan Putinin eduksi

Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa Venäjä on kärsinyt tappioita nimenomaan pikkuhiljaa. Näin se voi korvata menetettyjä joukkoja tasaiseen tahtiin. Toveri arvioi, että Ukrainan pitää tehdä ”jotain yllättävää” saadakseen Venäjän sotavoimat lamaannutettua.

”Minulle Venäjän epäonnistuminen ei tullut yllätyksenä.”

Viitaniemi uskoo, että tämänhetkisen tilanteen perusteella Ukrainalla on täydet mahdollisuudet ”vaikka mihin”.

”Lähtökohtana on, että jos Ukraina tekee täysimittaisen liikekannallepanon, niin sillä on miljoona sotilasta. Myös Venäjän asevoimien normaaliolojen vahvuus on noin miljoona. Sitten puhutaan totaalisesta sodasta”, Viitaniemi sanoo.

Lue lisää: Ukraina sanoo valtaavansa etelän rannikko­alueet takaisin miljoonan hengen voimin – Asian­tuntija: ”En ole vakuuttunut”

Jos Venäjä olisi halunnut onnistua salamasodassaan eli Ukrainan puolustuksen lamauttamisessa ja sen hallinnon korvaamisessa, olisi se Viitaniemen mukaan tarvinnut vallitsevissa olosuhteissa kolme kertaa enemmän joukkoja kuin Ukrainalla oli.

”Minulle Venäjän epäonnistuminen ei tullut yllätyksenä. Tämä kuulostaa jälkiviisaudelta, mutta ehkä juuri tämän [hyökkääjien määrän] takia pidin operaatiota sotilaallisestikin niin järjettömänä”.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat