Tutkija: Todellisuudesta irtautuneella Putinilla Ukrainaa paljon laajempi suunnitelma

Politiikan kommentaattori Tatjana Stanovaja uskoo Vladimir Putinin näkevän ”pahan” lännen lisäksi Viktor Orbanin ”hyvän” lännen, jonka olisi valmis haastamaan Euroopan nykyiset johtajat ja järjestyksen.

Unkarin pääministeri Viktor Orban (vas.) ja Venäjän presidentti Vladimir Putin Moskovassa helmikuussa 2016.

22.7. 8:45

Venäjän presidentti Vladimir Putin uskoo voivansa inflaation ja nousevien hintojen avulla saada eurooppalaiset nousemaan johtoaan vastaan. Terrorisoimalla ukrainalaisväestöä hän uskoo pystyvänsä kääntämään myös nämä johtajiaan vastaan.

Tällaisen näkemyksen on esittänyt yhdysvaltalaislehti The New York Timesissa Tatjana Stanovaja, Ranskassa asuva venäläinen politiikan tutkija ja kommentaattori ja ajatushautomo R. Politikin johtaja.

Lue lisää: Lännen on vain jaksettava tukea Ukrainaa

Stanovajan mukaan Putin ajattelee tilanteen Ukrainassa olevan hallinnassa ja Venäjän voittavan sodan. Lännessä tätä voi olla vaikea uskoa, onhan Venäjä joutunut vetäytymään Kiovasta, kokenut useita sotilaallisia vastoinkäymisiä, saanut vastaansa ennennäkemättömät pakotteet ja sen toimet on tuomittu kansainvälisesti.

Kaksi vuosikymmentä Putinia seurannut Stanovaja sanoo Venäjän presidentin suunnitelman olevan kolmivaiheinen. Hän kuvaa sitä venäläiseksi maatuska-nukeksi, jossa jokainen osa sopii toisen sisälle. Vaikka suunnitelma voikin Stanovajan mukaan osoittaa, kuinka irtautunut Putin on todellisuudesta, on hänen mukaansa tärkeää, että Eurooppa ymmärtää Venäjän presidentin tavoitteiden koko laajuuden.

Ukraina on Putinin suunnitelman keskiössä, mutta suunnitelma yltää paljon sitä laajemmalle.

Tatjana Stanovaja.

Stanovaja esittää, etteivät Venäjän aluevaltaukset Ukrainassa ole sen päätavoite; ne ovat vain pienin, pragmaattisin ja helpoiten saavutettavissa oleva osa suunnitelmasta.

Sen jälkeen kun Venäjä joutui luopumaan Kiovan valtauksesta, vaikuttaa nykyinen, realistisempi suunnitelma olevan Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden, sekä eteläisen Ukrainan haltuun ottaminen. Tämä antaa Venäjälle tärkeän maaväylän Krimille.

Tässä suunnitelman osassa Putin näyttää Stanovajan mukaan uskovan, että aika on hänen puolellaan. Kreml uskoo, että ennemmin tai myöhemmin Eurooppa hylkää täysin ajatuksen siitä, että Ukraina pystyisi voittamaan Venäjälle menettämänsä alueet takaisin.

Putin uskoo siihen – Stanovaja kirjoittaa – että saamalla ukrainalaiset väsymään sotaan hän saisi käännettyä ukrainalaiset johtajiaan vastaan.

Tällöin Venäjän ei tarvitsisi kaataa Kiovaa sotilaallisesti, vaan ukrainalaiset kaataisivat hallintonsa itse hänen puolestaan.

Lisäksi Stanovajan mukaan Putinin näkee kaksi länttä: on nykyisten, sanktioita asettavien johtajien ”paha” länsi. Sen lisäksi Putin näkee myös ”hyvän” lännen – sen, johon kuuluvat Unkarin Viktor Orban, Ranskan Marine Le Pen ja jopa Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump. Putinin mielessä tämä länsi, johon kuuluvat myös tavalliset kansalaiset, haluaa normaaleja kauppasuhteita Venäjän kanssa ja on valmis haastamaan nykyisen poliittisen valtajärjestelmän.

Lue lisää: Poikkeustila Unkarin malliin – Viktor Orbán vetää aivan omaa linjaansa suhteessa Venäjään ja Ukrainaan

Ukrainan sodan seuraukset, kuten korkea inflaatio ja nousevat energian hinnat ruokkivat ”hyvän” lännen valmiutta nousta poliittista järjestelmää vastaan, Putin uskoo Stanovajan mukaan.

”Tämä voi vaikuttaa toiveikkaalta ja jopa mahdottomalta. Mutta se ei estä sitä olemasta juuri sitä, mitä Putin odottaa tapahtuvan”, Stanovaja kirjoittaa.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ei kommentoi Stanovajan teesejä suoraan, sillä hän ei pysty todentamaan niitä. Moshes kuitenkin sanoo, että oletus siitä, että kohonnut inflaatio ja nousevat energian hinnat saisivat eurooppalaiset vaatimaan johtajiltaan politiikan muutosta kuulostaa uskottavalta ja tietyllä tapaa loogiselta.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

”Näemme, että joissain Euroopan maissa on jo valmiiksi poliittista epävakautta, katsotaan esimerkiksi Italiaa, katsotaan joidenkin poliitikkojen kuten Marine Le Penin nousua Ranskassa, niin on mahdollista kuvitella, että venäläiset ajattelevat juuri näin”, Moshes sanoo.

”Toiseksi kuulemme, että jotkut eurooppalaiset alkavat jo puhua dialogista Venäjän kanssa. Kolmanneksi Euroopan suhtautuminen on jo pehmentynyt; seitsemäs pakotepaketti on enemmän tai vähemmän tyhjää täynnä.”

Moshes painottaa, ettei tiedä, onko Stanovajan teoria Putinista totta vai ei.

”Mutta voin helposti nähdä, että jos istuu Moskovassa, niin voi kehittää ajatuksen, että pitää vain odottaa muutama kuukausi, niin eurooppalaiset väsyvät lopulta tilanteeseen, maksamaan loputtomasti sodasta.”

Eikö tämä kuulosta samankaltaiselta ajattelulta, kuin mitä lännessä nähtiin kun Venäjää vastaan säädettiin pakotteita – että ne saisivat venäläiset pian kääntymään johtajiaan ja sotaa vastaan?

Moshesin mukaan kyse ei ole samasta logiikasta.

”Näin sanoivat vain naiivit kommentaattorit, jotka eivät tahtoneet nähdä todellisuutta.”

Todellisuus on Moshesin mukaan se, että sota on hyväksytty Venäjällä.

”En aio sanoa, että sitä tuetaan. On ihmisiä, jotka tukevat sotaa, mutta sitten on ihmisiä, jotka ovat hyväksyneet sen tai ainakin tahtovat jatkaa elämäänsä aivan kuin sotaa ei olisi olemassakaan.”

Entä voisiko Venäjän ohjusterrori todella saada ukrainalaiset kääntymään johtajiaan vastaan?

Moshes toteaa, ettei hän voi tietää, mitä Putin ajattelee.

”Mutta uskon, että aivan [sodan] alussa ajatus oli se, että ukrainalaisten enemmistö olisi ollut väsynyt elämään nationalistisen vallan alla ja kaipasi apua päästäkseen heistä eroon. Mutta en usko, että tässä vaiheessa voidaan enää pelotella ihmisiä, jotka ovat eläneet sodan keskellä ja vastustaneet Venäjää jo puoli vuotta, ja ennen sitä kahdeksan vuotta”, Moshes sanoo.

”Kremlissä voidaan ajatella niin, mutta se ei ole loogista.”

Moshes uskoo, että Venäjän umpimähkäiset pommitukset voivat johdon vaihdon vaatimisen sijaan enemmänkin mobilisoida ukrainalaisia hallituksensa ympärille.

”Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kysymyksiä tultaisi esittämään sitten kun Ukrainassa viimein on vaalit.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat